Uutinen

Äikänopettajasta yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäksi: Leena Rättyä johdattaa kuntia yhteistyöhön

By 12.1.2021 No Comments

YES Keski-Uudenmaan uusi aluepäällikkö Leena Rättyä uskoo, että yrittäjyyskasvatus on pitkälti yhteisöllisyyden opettamista. Nyt hän rakentaa yhteistyötä kuntiin eri toimijoiden välille. Tekeillä on myös väitöskirja yrittäjyyskasvatuksesta.

Minkä takia tätä tällä tavalla opetetaan?

Tämä oli YES Keski-Uudenmaan uuden aluepäällikön Leena Rättyän ajatus, kun hän opettajan urallaan siirtyi Oulun käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta opettamaan äidinkieltä yläkouluun.

– Olin opettanut jo lähemmäs kymmenen vuotta ammatillisella puolella, ja nimenomaan ammatillisten aineiden ehdoilla. En kokenut, että opetan niinkään äidinkieltä, vaan valmistan oppilaita tulevaan ammattiin. Siksi minulle oli tavallaan järkytys, miten äidinkieltä opetettiin yläkoulussa. Yläkoulussa opetettiin aika tiukasti ainerajojen sisällä, kun ammatillisella puolella olin tottunut opettamaan äidinkieltä ammatissa tarvittavia taitoja varten.

Sama yrittäjyyskasvatuksellinen näkemys on jatkunut Rättyän myöhemmällä uralla: peruskoulun äidinkielen opettajan toimen jälkeen yrittäjyysopettajana – jossa hän pääsi taas opettamaan ainerajat ylittävän opetustavan mukaisesti –, Mäntsälän kunnan yrittäjyyskasvatuksen koordinaattorina ja nyt YES-aluepäällikkönä.

– Kun aloitin Mäntsälän Riihenmäen koulun yrittäjyysopettajana vuonna 2013, tuntui että pääsin yrittäjyyskasvatuksen alkulähteille, opettamaan oikeista lähtökohdista. Esimerkiksi äidinkieltä opittiin, kun kirjoitettiin oppilaiden projektiin liittyen yhdessä oikea tiedote ja lähetettiin se medialle. On palkitsevaa päästä näkemään, miten oppilaat oivaltavat ja oppivat uusia asioita itse tekemällä.

Rättyän mielestä yksi yrittäjyyskasvatuksen vahvuuksista on se, että oppilas hahmottaa, missä hän on hyvä.

– Mikä valo oppilaiden silmiin syttyykään, kun he huomaavat mihin kaikkeen he pystyvät. Se sykähdyttää aina. Pienetkin oivallukset ovat tosi tärkeitä. Uskon, että oppimistakin tulisi rakentaa onnistumisten varaan. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa tilanteita, joissa tällainen on mahdollista.

Yrittäjyyskasvatus opettaa myös epäonnistumaan ja oppimaan vastoinkäymisistä.

– Aina tulee projektissa se hetki, että mikään ei onnistu ja kaikki menee päin mäntyä. Silloin mietitään, miten mennään tästä eteenpäin. Ja tämä on sellainen taito, jota on vaikea liittää minkään aineen opetukseen, jossa oppituntien sisältö on päätetty etukäteen. Yrittäjyystunnit etenevät enemmän ennustamattomasti ja sisältävät myös vastoinkäymisiä, jotka pitää jotenkin selvittää. Yrittäjyyskasvatuksessa onkin mahdollista yhdessä selättää haaste ja saada kokemus siitä, miten hankalista paikoista päästään yhdessä yli. Kukaan ei jää yksin, vaan koko ryhmä toimii.

Yrittäjyyskasvatus onkin Rättyän mielestä näyttänyt voimansa juuri koronapandemian aikana.

– Yrittäjyyskasvatuksen avulla opitaan juuri tässä hetkessä tarvittavia työelämätaitoja: muuntautumiskykyä, sopeutumista, itsetuntemusta, stressinsietokykyä ja yhteistyötaitoja. Kartutetaan kokemusta siitä, että me teimme tämän yhdessä. Se on sitä omistajuutta, jota on hankala nähdä muissa oppiaineissa. Oikeastaan yrittäjyyskasvatus on myös yhteisöllisyyden opettamista; sitä että oppija kokee, että on yksi tämän ryhmän jäsenistä ja sitä kautta luo hyvinvointia.

Yrittäjyyskasvatus vaatii tarkempaa käsitteiden määrittelyä

Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjien parissa on pitkään keskusteltu siitä, että koko termi vaatii edelleenkin tarkempaa määrittelyä, jotta kaikilla on selkeä ymmärrys siitä, mitä yrittäjyyskasvatuksella tavoitellaan ja miksi se on tärkeää. Asiaa sivuttiin muun muassa marraskuussa pidetyssä #yrittäjyyskasvatusratkaisee -keskustelussa Twitterissä ja YES-verkoston Yrittäjyyden Ytimessä -verkkoseminaarissa.

Rättyä on vahvasti samoilla linjoilla.

– Ongelmana on monessa kunnassa vieläkin, että yrittäjyyskasvatus ymmärretään hyvin kapeasti, ulkoisen yrittäjyyden oppimisena. Ulkoinen yrittäjyys voi toki olla lopputulos, mutta pelkästään sitä ei voi opettaa. Täytyy opettaa koko prosessia. Se puolestaan lähtee oppilaan identiteetistä ja itsetunnosta. Kuka minä itse olen, mitkä ovat vahvuuteni? Vasta sellainen oppilas pystyy tekemään yhteistyötä, joka osaa tunnistaa omat vahvuutensa. Kun hahmotetaan mitä osataan yhdessä, niin se kanavoituu lopulta ulkoisen yrittäjyyden resurssiksi.

Rättyä tarttuu yrittäjyyskasvatuksen käsitteenmäärittelyn haasteeseen väitöskirjassaan, jota hän tekee parhaillaan YES-aluepäällikön työn ohella. Väitöskirja tarkastelee muun muassa sitä, miten yrittäjyys näkyy opetussuunnitelmissa.

– Minulla on kertynyt kokemusta opetuksesta jo neljältä vuosikymmeneltä. Mielestäni yrittäjyyskasvatuksen opetus ei ole kokemuksena juurikaan muuttunut, mutta se, mikä tulee opettajalle nyt ulkoisena paineena on se, että opetussuunnitelma jo nimeää yrittäjyyden.

Mielenkiintoista on, että vaikka opetussuunnitelmassa puhutaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisyydestä, itse yrittäjyyskasvatus-sanaa nykyinen opetussuunnitelma ei käytä.

Yrittäjyyden teema oli esillä jo 1985 opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen vuoden 1994 opetussuunnitelmassa yrittäjyyskasvatus mainittiin käsitteenä, mutta nykyisissä opetussuunnitelmissa puhutaan muun muassa yritteliäisyydestä, yrittäjämäisestä asenteesta ja yrittäjämäisestä toimintatavasta.

– Yksi tutkimukseni ydinkysymys on se, miten sen tarinan voi lukea opsissa: mitä yrittäjyydellä ja yrittäjämäisyydellä kulloinkin tarkoitetaan missäkin yhteydessä, ja miten siitä on eri aikoina puhuttu.

Tällä hetkellä Rättyä tekee väitöskirjaan liittyvää laadullista asennetutkimusta, jossa hän haastattelee sivistysjohtajia ja selvittää, miten yrittäjyyskasvatusta on kunnissa toteutettu. Tutkimustyö yhdistyy ketterästi YES-aluepäällikön työhön.

YES Keski-Uusimaa rakentaa dialogia toimijoiden välille

Rättyä aloitti YES Keski-Uusimaan aluepäällikön työt viime lokakuun lopulla. Hän seuraa tehtävässä Tiina Rytkölää, joka siirtyi toisiin tehtäviin.

Aluepäällikön työssä Rättyä pääsee hyödyntämään laajaa kokemustaan, jota hän on hankkinut yrittäjyysopettajana ja Mäntsälän kunnan yrittäjyyskasvatuskoordinaattorina.

Rättyä näkee, että YES-verkoston tehtävä on tarkastella yrittäjyyskasvatusta laajemmin, kehittää sen sisältöjä ja pohtia, miten yrittäjyyskasvatusta saadaan yhteistyöllä edistettyä yli kuntarajojen. Tavoitteena on tuoda järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta yrittäjyyskasvatuksen kenttään.

– Keski-Uusimaalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että pidän keskusteluyhteyden auki kuntien sivistysjohtajiin, opetusjohtajiin ja työryhmiin, ja olen käytettävissä kun tarvitaan neuvoja tai apua tai kun vaikka mietitään, että onko tämä nyt yrittäjyyskasvatusta. Pyrin viemään kuntien kehittämiskohteita eteenpäin ja rakentamaan yhteistyötä kuntien välillä.

Kuten muuallakin Suomessa, myös Keski-Uudellamaalla kunnat ovat eri vaiheissa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.

– Sen jälkeen, kun olen tavannut kuntapäättäjät ja työryhmät ja selvittänyt kuntien lähtökohdat, on seuraava vaihe täsmädiagnoosien tekeminen: mitä kannattaa tehdä missäkin kunnassa. Kun aloitin tässä työssä, niin tein Keski-Uudenmaan kahdeksalle kunnalle yhteisen yrittäjyyskasvatuksen vision ohjaamaan työskentelyä. Se on tarkoitus olla tarpeeksi väljä, jotta jokainen kunta pystyy siihen sitoutumaan, ja tarkempi YES-verkoston taustatuki mietitään sitten kuntakohtaisesti.

Merkittävää työtä tehdään yhteisissä yrittäjyyskasvatuksen työryhmissä, jollainen Rättyän mielestä pitäisi olla jokaisessa kunnassa, jotta ne voivat kehittää yrittäjyyskasvatusta systemaattisesti. Näiden lisäksi Keski-Uusimaalla toimii yhteinen alueellinen yrittäjyyskasvatuksen tiimi.

– Olisi hyvä, jos kunnilla olisi työntekijä, joka toimensa ohella, vaikka tva-korvauksen turvin koordinoisi yrittäjyyskasvatusta. Se, onko kunnassa yrittäjyyskasvatuksen koordinaattoria on mielestäni arvovalinta: nähdäänkö yrittäjyyskasvatus tarpeeksi arvokkaana?

Kun yhteistyö toimii, on mahdollista kehittää yrittäjyyskasvatusta tavoitteellisesti, osallistavasti ja tuloksellisesti. Rättyä toivoo, että Keski-Uudenmaan kunnat ovat häneen aktiivisesti yhteydessä, jotta hyvä vuorovaikutus saadaan käyntiin.

– Alueellisesti yrittäjyyskasvatuksen keskiössä on vuorovaikutuksen vahvistaminen ja avoin dialogi kuntien elinkeinoelämän, yrittäjien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten välillä. Toimivasta vuoropuhelusta hyötyvät viime kädessä eniten oppilaat ja opiskelijat, Rättyä muistuttaa.

Leena Rättyä

  • YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö lokakuusta 2020
  • filosofian maisteri, Oulun yliopisto
  • palkittu vuoden 2018 Keski-Uusimaan YES Agenttina
  • Tekee väitöskirjaa yrittäjyyskasvatuksesta Helsingin yliopistoon
  • Perhe: puoliso, kaksi lasta
  • Harrastaa: elokuvat, kirjallisuus ja luonnossa liikkuminen

Ota yhteyttä
YES Keski-Uusimaan Facebook-sivu