Millaisin taidoin nuoret valmistuvat työelämään? Entä kohtaavatko nuorten odotukset ja työelämän vaatimukset? Eivät täysin, jos työelämältä kysytään.
Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia. Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio, tekoäly ja automaatio, työelämän pirstaloituminen ja rutiinitehtävien väheneminen vaikuttavat työn tekemisen toimintatapoihin, sisältöihin ja organisointiin.
Etenkin nuorille työelämään siirtyminen on aiempaa hankalampaa.
Nuorten ja työelämän käsitykset työn tekemisestä saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan, mikä hankaloittaa nuorten työllistymistä entisestään.
Näin uskoo projektipäällikkö Tia Kataja, joka on viime syksystä lähtien luotsannut Open Platform Entrepreneurship Education For Future Work -hanketta.
Hankkeessa on tehty paljon selvitystyötä sekä haastateltu nuoria, opetushenkilöä ja työelämän edustajia.
– Varsinkin työelämän suunnalta on ilmennyt paljon huolta siitä, että koulusta valmistuvien nuorten osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Tietoja ja taitoja löytyy, mutta ne eivät aina sovi työnantajan tarjoamaan malliin, Kataja sanoo.
Haastattelut jatkuvat edelleen, mutta Kataja tahtoo nostaa esiin kolme havaintoa, jotka ovat tähän mennessä tulleet ilmi keskusteluista työelämän edustajien kanssa.
Nuorten haasteina työn tekemisen tavat, käytännön osaaminen ja jatkuva oppiminen
Ensimmäinen – ja kokonaisvaltainen – havainto on se, että nuorten tapa tehdä on erilainen kuin mihin vanhemmat ikäluokat ovat tottuneet.
– Nuoret eivät halua tai tunnista tarvetta sitoutua yhteen työuraan ja olla samassa paikassa töissä pitkään. Heille on tärkeää tehdä itseä kiinnostavia ja omien arvojen mukaisia töitä omalla tavallaan ja löytää sellaisia tehtäviä, joissa he voivat kehittää ja toteuttaa itseään. Osataanko tämä ottaa tarpeeksi hyvin huomioon? Kataja kysyy.
Samoilla linjoilla on myös muun muassa TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021, jonka mukaan nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Myös Hyvän työn ja tulevaisuuden manifestissa (2021) työn merkityksellisyys on nostettu ensimmäiseksi teesiksi.
Tuorein katsaus nuorten asenteista on TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022 -julkaisu, jonka tutkimustuloksia julkistetaan tänään 25.5.
Toinen havainto on konkreettisempi ja se liittyy nuorten käytännön osaamiseen.
– Erilaisiin työtehtäviin ei enää löydy sopivia työntekijöitä yhtä helposti kuin ennen. Ennen yksi työntekijä saattoi olla moniosaaja, joka pystyi vastaamaan laajasta toimikentästä. Nyt samanlaisia työntekijöitä ei enää tunnu löytyvän. Työnantajan näkökulmasta on haastavaa, kun vaikkapa viikonlopun työvuoroon täytyy yhden sijaan löytää kolme tekijää, kun osaaminen on aiempaa kapea-alaisempaa. Etenkin kädentaitoja vaativissa tehtävissä tämä on tullut näkyväksi.
Kataja kertoo, että tämänkaltaista viestiä on tullut usealta työelämän edustajilta.
– Tämä on selkeästi sellainen asia, jossa työelämän vaatimukset ja koulutuksen tuottama osaaminen eivät enää täysin kohtaa. Enää ei rassata mopoja kotiautotallissa tai opita muuten laajoja käsillä tekemisen taitoja kotona kuten nykyisten työnantajien nuoruudessa. Monet aiemmin lähes itsestään selvät perusasiat ovat siirtyneet opittaviksi koulussa tai vasta opiskeltaessa ammattiin.
Kolmas iso asia on Katajan mukaan jatkuvan oppimisen vaatimus.
– Käytännössä monimuotoiset työurat pakottavat jo elinikäiseen oppimiseen. Toisaalta nuorten hakeutuminen itselle tärkeiden asioiden äärelle tekee jatkuvasta oppimisesta välttämättömyyden.
Mutta miten koulutus on pystynyt vastaamaan elinikäisen oppimisen haasteeseen?
– Tutkinnot eivät yksin takaa työelämässä vaadittavaa osaamista. Tärkeää onkin tiedostaa, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Opinnoissa tulisikin antaa oppijoille mahdollisimman vahva pohja läpi elämän jatkuvalle oppimiselle esimerkiksi vahvistamalla oppimisen valmiuksia ja lisäämällä kykyä hyödyntää oppimaansa käytännössä. Kyllä työelämä opettaa loput kun perusvalmiudet, -tiedot ja -taidot ovat kunnossa.
Keskustelua tarvitaan lisää – asiantuntijat jatkavat aiheesta SuomiAreenassa
YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtosen mukaan nuorten työelämävalmiuksista ja työelämän muutoksesta on hyvä keskustella laajemminkin.
– Jos nuorten odotukset ja työelämän vaatimukset eivät kohtaa, mitä ratkaisuja voimme löytää? Kuunnellaanko nuoria tarpeeksi? Kenellä on vastuu siitä, että tekijät ja tarvitsijat kohtaavat? Jos ajattelutapoja pitää muuttaa, niin kenen ja miten?
YES ry järjestää heinäkuussa SuomiAreenassa paneelin, johon se on kutsunut asiantuntijoita keskustelemaan aiheesta Huti tuli! Miksi nuorten ja työelämän odotukset eivät kohtaa?
– Haastamme asiantuntijat pohtimaan yhdessä ratkaisuja siihen, miten nuorten ja työelämän näkemyksiä voitaisiin lähentää ja sitä kautta nuorten työllistymistä sujuvoittaa. Keskustelemassa ovat itseni lisäksi tulevaisuustutkija Ilkka Halava, Virkistyshotelli Yyterin hotellinjohtaja Janne Larisuo, kansanedustaja Ville Valkonen, EAF Investor Corporatum Oy:n toimitusjohtaja Aaron Michelin sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. Lavalle nousee myös nuoria kertomaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan työelämästä, Lehtonen kertoo.
YESin keskustelu järjestetään torstaina 14. heinkäkuuta BEPOPissa. Lue lisää täältä.
Työnhakuilmoituksissa etsitään ”hyviä tyyppejä” mutta miten sellaiseksi kouluttaudutaan? Haluavatko työnantajat vain valmiita moniosaajia? Entä tietääkö työelämä, mitä nuoret odottavat työltä? Lue lisää SuomiAreenan keskustelutilaisuudestamme.
ESR-rahoitteinen Open Platform Entrepreneurship Education for Future Work -hanke on Prizztech Oy:n, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun ja Valtakunnallisen YES ry:n yhteishanke. Lue lisää.
