Uutinen

Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö on tärkeää, mutta haastavaa – näin uusimmat väitöskirjat aiheesta sanovat

By 23.10.2019 lokakuu 28th, 2019 No Comments

Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö on entistä laajempaa ja monimuotoisempaa. Uudet tutkimukset antavat näkökulmia ja työkaluja onnistuneeseen yhteistyöhön.

Tänä vuonna Suomessa on tutkittu koulujen ja työelämän välistä yhteistyötä etenkin korkea-asteella.

Vuonna 2019 julkaistuissa väitöskirjoissa tarkastellaan muun muassa ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen yhteistyön kehittämistä ja sen osaamishaasteita, yliopistojen ja yritysten välistä tutkimusyhteistyötä, projektioppimista työelämässä sekä innovaatioiden kehittämistä.

Esittelemme tässä artikkelissa viisi vuonna 2019 julkaistua väitöskirjaa, ole hyvä!

Eeva Kuoppala: Onnistuneessa yhteistyössä pitää ylittää käytännön ja teorian välinen kahtiajako ja sitouttaa kaikki osapuolet

Filosofian maisteri Eeva Kuoppalan väitöskirja tarkastelee ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen yhteistyön kehittämistä. Tutkimuksessa testattiin yhtä työelämäpedagogiikan mallia laajassa alueellisessa toimijaverkostossa ja selvitettiin opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkumppaneiden yhteistyötä ja oppimista.

Väitöskirjassa todetaan, että johtavan roolin ottaminen alueellisissa työelämäverkostoissa vaatii opettajilta uutta osaamista. Etenkin käytännön ja teorian välisen kahtiajaon ylittäminen vaatii työelämäpedagogisten mallien hallintaa.

Onnistuneen yhteistyön taustalla keskeisenä elementtinä on toimijoiden sitoutuminen. Sitoutumisen edistämiseksi yhteistyöprosessien vetäjillä tulisi olla valmiuksia käsitellä kaikkien osapuolten motiiveja ja orientaatiota yhteistyöhön.

Tutustu Eeva Kuoppalan kasvatustieteen alaan kuuluvaan väitöskirjaan The cultural event as a test bench of work-based pedagogy in vocational higher education – A study of strategic partnership, commitment, and expansive learning in a regional network Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Trepossa. Lue myös Tampereen yliopiston uutinen.

Aija Töytäri: Ammattikorkeakoulujen opettajilta edellytetään pedagogista asiantuntijuutta ja osaamisen uudistumisvalmiutta

Terveystieteiden lisensiaatti Aija Töytäri tutki väitöstutkimuksessaan, miten ammattikorkeakouluopettajat oppivat ja hyödyntävät digitaalisuutta työssään ja minkälaisia osaamishaasteita heillä on työelämäyhteistyössä.

Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulut Suomessa ovat isojen muutoshaasteiden edessä. Ammattikorkeakoulujen opettajat nähdään muutoksen promoottoreiksi, joilta edellytetään sekä alakohtaisen että pedagogisen asiantuntijuuden ja osaamisen uudistusvalmiutta.

Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että vaikka opettajien työn katsotaan yhä enenevissä määrin muuttuneen yhteistoiminnalliseksi, vain pieni edelläkävijöiden joukko kuvasi oppimistaan innovatiivisena toimintana korkeakoulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Opettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteiksi tutkimus nimesi muutokset koulutuksen ja työelämän välisissä suhteissa, monipuolisten taitojen hallinnan, verkostotyön sekä oppimiskäsitysten ja pedagogiikan uudistamisen.

Tutustu Aija Töytärin kasvatustieteen alaan kuuluvaan väitöskirjaan Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa. Lue myös Jyväskylän yliopiston uutinen.

Leena Kunttu: Yritysten ja yliopistojen erilaiset organisaatiokulttuurit ja toimintatavat vaativat ymmärrystä vastapuolen toiminnasta

Tekniikan tohtori Leena Kunttu tutki väitöskirjassaan suomalaisten yliopistojen ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön toimintatapoja ja käytäntöjä ja selvitti, mitkä yliopisto-yritysyhteistyön toimintatavat edistävät yhteistä oppimista ja uuden tiedon luomista.

Tutkimus osoitti, että pitkäaikaisten ja tuloksellisten yhteistyösuhteiden syntymistä edistävät molemminpuolinen sitoutuminen suhteeseen, henkilöiden välinen luottamus sekä toisen osapuolen erityispiirteiden ja toimintatapojen ymmärtäminen. Tuloksissa nousi myös esiin yhteyshenkilöiden keskeinen rooli sillan rakentajina osapuolten välille.

Tapaustutkimuksissa ilmeni myös, että yritykset arvostavat opiskelijoiden roolia yhteisessä tutkimuksessa. Yrityslähtöisissä tutkimushankkeissa toimineet opiskelijat on usein myös rekrytoitu valmistumisensa jälkeen yrityksen palvelukseen.

Tutustu Leena Kuntun tuotantotalouden alaan kuuluvaan väitöskirjaan Learning practices in long-term university-industry relationships Vaasan yliopiston Osuva-julkaisuarkistossa. Lue myös Vaasan yliopiston uutinen.

Solja Upola: projektioppiminen motivoi opiskelijoita ja mahdollistaa onnistumisen kokemuksia

Taiteen maisteri Solja Upola tarkastelee väitöstutkimuksessaan projektioppimista, joka tapahtuu työelämän tarjoamissa avoimissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä.

Tutkimuksessaan Upola määrittelee työelämäorientoituneen projektioppimisen yhteisöllisen ja toiminnallisen oppimisen menetelmäksi, jossa toimitaan opettajan johdolla autenttisissa työelämän tarjoamissa avoimissa oppimisympäristöissä.

Tutkimus osoittaa, että opiskelijat kokevat projektioppimisen heitä motivoivana ja he ovat sitoutuneita projektityöskentelyyn. Projektioppimiseen liittyy oleellisesti yhteisöllisyys sekä kokemuksellinen turvallisuuden tunne. Lisäksi projektioppiminen mahdollistaa onnistumisen kokemuksia kaikille jokaisen osaamistason mukaisesti.

Opettajan toiminnassa korostuu projektioppimisen tukemisen ja erityispedagogisten taitojen lisäksi johtamis- ja organisointiosaaminen.

Tutustu Solja Upolan kasvatustieteen alaan kuuluvaan väitöskirjaan Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa Lapin yliopiston Lauda-julkaisuarkistossa. Lue myös Lapin yliopiston uutinen.

Laura-Maija Hero: Monialaiset innovaatioprojektit ovat pedagoginen tapa yhdistää koulu yhteiskunnan tärkeimpiin kehittämistoimintoihin

Filosofian maisteri Laura-Maija Hero selvitti väitöskirjassaan innovaatioiden kehittämisen oppimista ammattikorkeakoulun kontekstissa.

Tutkimuksessaan Hero määrittelee innovaatioiden kehittämiseen liittyviä kompetensseja sekä toimintajärjestelmän ja prosessien erityispiirteitä sekä pyrkii edistämään työelämäyhteistyössä toteutettavan oppimisen suunnittelua ja organisointia.

Tutkimus keskittyi paitsi yksilötason innovaatiokyvykkyyteen, myös monialaiseen ammatilliseen yhteistyöhön. Heron mukaan monialaiset innovaatioprojektit ovat pedagoginen tapa yhdistää koulu yhteiskunnan tärkeimpiin kehittämistoimintoihin, sillä tarve uusille ratkaisuille kumpuaa usein monimutkaisista ongelmista.

Tutkimus esittää, että monialainen toimintajärjestelmä voi tukea innovaatio-oppimista, jos se mahdollistaa optimaalisesti konfliktien ja ristiriitatilanteiden syntymistä, opiskelijoille uusia verkostoja ja tiimejä, ja tilaisuuksia tunnistaa kompetensseja. Työelämän avointa haastetta tarvitaan autenttisen oppimiskokemuksen ja verkostojen takaamiseksi ja eri alojen opiskelijoiden osaamisen tarpeen luomiseksi.

Tutkimuksessa esitellään myös opettajan rooli innovaatiokompetenssimallissa.

Tutustu Laura-Maria Heron Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity systems and student experience Turun yliopiston UTUPub- julkaisuarkistosta. Lue myös Turun yliopiston uutinen.

YES-verkosto tarjoaa tukea koulutuksen työelämäyhteistyöhön. Tutustu palveluihimme:

YES-verkoston koulu-yritysyhteistyön palvelut