Yrittäjyyskasvatus on kannustusta ja toinen toisensa nostamista onnistumaan ja uskaltamaan. Mutta kenen vastuulla on kasvattaa yritteliäisyyteen, kysyy Rasekon rehtori Maria Taipale blogikirjoituksessaan.
Yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä puhutaan usein oikeasta asenteesta. Moni kaipaa siihen selvennystä: Mikä asenne ja mitä sillä tässä tarkoitetaan? Reippautta, oma-aloitteisuutta, yritteliäisyyttä, ahkeruutta, sisua, toimeen tarttumista, aktiivisuutta?
Joskus väitetään myös, että yrittäjäksi synnytään ja ehkä epäillään, voiko yrittäjyyteen kasvattaa.
Mutta onko kysymys kasvattamisesta oikeaan asenteeseen tai edes yritteliäisyyteen – vai onko kysymys itse asiassa paljon syvällisemmästä asiasta?
Mikä on yhteistä kaikelle yrittäjyyteen liittyvälle? Mielestäni se, että ihminen uskoo itseensä, omiin kykyihinsä ja suhtautuu omaan tekemiseen positiivisesti. Siis luottaa pystyvyyteensä, uskaltaa kokeilla, vaikka ei ole varma siitä, onnistuuko. Ei pelkää epäonnistumista. Uskaltaa innostua.
Ihmisellä on tällöin terve itseluottamus ja siihen me vaikutamme hänen koko elämänsä ajan. Yrittäjyyskasvatus onkin siksi meidän kaikkien asia: kotien, koulujen, yhteisöjen, yhteiskunnan.
Yrittäjyyskasvatus realisoituu puheessamme – meidän nuoret osaavat, kunnassamme on hyvä toimia ja yrittää, suomalaiset pärjäävät, koska olemme hyviä.
Yrittäjyyskasvatus on kannustusta ja toinen toisensa nostamista onnistumaan ja uskaltamaan.
Kunnilla on omissa organisaatioissaan kasvun ja kehittymisen paikka. Kuinka monella päättäjällä on kokemusta yrittäjyydestä? Kuinka monella on halua oppia tuntemaan yrittämisen edellytykset ja tukea yrittäjyyttä omassa kunnassa?
Kuntien yritysmyönteisyydestä julkaistaan vuosittain ranking-listoja ja yleensä ne kunnat menestyvät, joissa asiat sujuvat yrittäjien mielestä joustavasti, turha byrokratia on unohdettu ja yrityksiin on jatkuvaa yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta.
Yrittäjyyden edistämisen haaste on, että asian eteen on nähtävä vaivaa. Yrittäjyyskasvatus kaikilla tasoilla vaatii myös jalkatyötä, kontakteja ja yhteistyötä arjessa.
Olen toiminut itse yrittäjien kanssa hyvin monenlaisissa rooleissa eri alueilla Suomessa, ja aina kokenut yrittäjämäisen toimintatavan omakseni.
En ole itse yrittäjäperheestä, mutta kasvoin pohjalaisessa kulttuurissa, yrittäjyyttä arvostavassa kodissa ja kävin kouluni pienellä paikkakunnalla, jossa opittiin yrittämään ja ponnistelemaan.
Minusta myös tuli kymmeneksi vuodeksi yrittäjä ja ne vuodet ovat minua auttaneet myös johtavan rehtorin roolissa. Koen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjän johdon edustajana minulla on työssäni yrittäjyyskasvatusvastuu niin opiskelijoiden kuin myös henkilöstön suhteen.
Yrittäjä asuukin edelleen minussa – toivon että myös sinussa, suomalainen kuntapäättäjä!
Maria Taipale on johtava rehtori ja kuntayhtymän johtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekossa. Hän on myös Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja, YES ry:n hallituksessa ja toimii asiantuntijana MYR Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
Tutustu YES-verkoston kuntavaaliteemoihin tästä.
Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa! -käsikirja auttaa rakentamaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaa yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja koko kunnan tasolla. Lue lisää ja lataa maksuton käsikirja.
