Tässä YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirja -juttusarjassa oppilaitosten edustajat kertovat, miten yrittäjyyskasvatus heillä toteutuu. Vuorossa on Seurakuntaopiston Pieksämäen kampus.
Ystäväkirjan täytti tiimivalmentaja Ritva Marjanen, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala.
oppilaitoksen nimi: Seurakuntaopisto, Pieksämäen kampus
paikkakunta: Pieksämäki
(Seurakuntaopistolla on toimintaa myös 16 muulla paikkakunnalla ja kampukset Järvenpäässä, Lapualla, Jaakkimassa ja Uusikaarlepyyssä)
ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosia: Pieksämäen kampuksella n. 430, koko oppilaitoksessa n. 1600
opetushenkilöstöä: Pieksämäen kampuksella 40, koko oppilaitoksessa n. 170
Näkyykö meidän oppilaitoksessa yrittäjyyskasvatus kaikilla aloilla?
Kyllä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä tai suunnitella ja toteuttaa yrittäjyysaiheisia projekteja.
Kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on pakollinen yrittäjyyskurssi, jonka olemme usein toteuttaneet moniammatillisissa tiimeissä. Parhaat liikeideat ovat osallistuneet Pieksämäellä vuosittain järjestettävään Hauenkita -liikeideakisaan, jossa meidän opiskelijat ovat menestyneetkin hyvin.
Opiskelijat tuotteistavat osaamistaan ja synnyttävät uusia yritysideoita valinnaisten ammatillisten yrittäjyyden tutkinnon osien valmennuksissa. Syksystä 2019 ERS -hanke Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon on mahdollistanut eri alojen ja yrittäjien sekä oppilaitosten vielä tiiviimmän yhteistyön.
Mitä erilaisia oppimisympäristöjä meillä on?
Oppilaitoksen koko ympäristö ja avoimet oppimisympäristöt ovat käytössä. Nuoriso- ja yhteisöohjaajat opiskelevat tiimipedagogisesti oppimistiimeissä ja heidän suunnittelemansa nuorisotila Rubiini toimii kampuksella nuorten itsenäisesti pyörittämänä.
Asiakkaat ovat tärkeässä roolissa ja erilaiset työelämälähtöiset projektit ovat arkipäivää. Kirkkopalveluiden oma vanhusten palvelukoti kampuksella toimii oppimisympäristönä, samoin Pieksämäen muut palvelukodit sekä päiväkodit.
Toimitilahuoltajat siivoavat useita kohteita kaupungilla ja kokkien pop up -yritykset toimivat oppilaitoksella tai asiakkaan tiloissa.
Pieksämäen kampuksella on myös yrittäjyyden oppimisalustana itsenäinen pedagoginen osuuskunta Aarrekampus. Osuuskunta mahdollistaa palvelujen tarjoamisen yrityksille.
Työelämä muuttuu, tarvitaan yrittäjämäistä asennetta. Miten valmistamme opiskelijoita tähän?
Ammatilliset opinnot valmentavat vastuun ottamiseen itsestä ja muista, ja tiimipedagogiikka vahvistaa opiskelijan työelämävalmiuksia ja yrittäjämäistä asennetta. Tuemme opiskelijoita itseohjautuvuuteen ja annamme heille vastuuta suunnitella, miten he hankkivat osaamista.
Työelämälähtöiset projektit, joissa asiakkaat ovat tärkeässä roolissa, tukevat yrittäjämäisen asenteen syntyä. Pieksämäkeläiset yrittäjät ovat vahvasti mukana opiskelijoiden yrittäjyysopinnoissa, he esimerkiksi sparraavat heitä liikeideoissa.
Millaisia mahdollisuuksia opiskelijoillamme on testata yrittäjyyttä tai kehittää omaa yritystoimintaa?
Opiskelijamme voivat kokeilla pop up -yrittäjyyttä pienissä projekteissa. Seurakuntaopistolla on maksullisen palvelutoiminnan erillinen tili, jonne tulot ja menot pop up -yrityksistä kohdennetaan. Voitoilla opiskelijoiden on mahdollisuus tehdä yhteinen opintomatka. Pedagogisen osuuskunta Aarrekampuksen kautta opiskelijat voivat laskuttaa omaa työtään tai tarjota työelämälle tiimeissä isompia projekteja.
Millaista yhteistyötä teemme työelämän tai muiden koulutustoimijoiden kanssa?
Yhteistyömme työelämän kanssa on tiivistä. Viemme opetusta yrityksen tiloihin ja yhteiset työelämälähtöiset projektit Pieksämäen kaupungin eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien ja yksityishenkilöiden kanssa ovat osa opiskelijoiden opintoja. Yrittäjyyskasvatuksen osalta teemme yhteistyötä Pieksämäen muiden oppilaitosten, kuten lukion ja Esedun kanssa. Suunnitelmissa on yhteisiä tapahtumia ja kursseja.
Onko meidän oppilaitoksessa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?
On mahdollisuus ja myös halua! Tiimipedagogiikka tukee opiskelijoiden sisäistä yrittäjyyttä ja meillä on jo kaikilla kampuksilla yhteensä 20 tiimimestaria. Yrittäjyyskasvatushankkeet tukevat kehittämistyötä ja hankkeissa on aina mukana opettaja joka alalta – näin yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytänteitä saadaan jaettua oppilaitoksessa ja yhteinen monialainen kehittämistyö mahdollistuu.
Mikä on paras, jännittävin tai oudoin yrittäjyyskasvatuskokemuksemme?
Tässä kolme parasta:
1) Osuuskunnan perustaminen. Olin omassa tiimimestarikoulutuksessa kirjoittanut omaan oppimissopimukseeni tavoitteeksi osuuskunnan. Toteutin kollegani, tiimivalmentaja Pekka Kososen, kanssa yrittäjyyskurssin, jossa opiskelijat kävivät bencmarkkaamassa neljää eri pedagogista osuuskuntaa ympäri Suomen maata ja toivat reissuilta ideoita ja ennen kaikkea innostusta sekä rohkeutta. Osuuskunta Aarrekampuksen aloituskokouksessa helmikuussa 2015 oli 15 jäsentä, joista suurin osa opiskelijoita. Osuuskunta toimii edelleen pedagogisena oppimisalustana ja mahdollistaa aidon yrittäjyyden. Melkein kaikki opiskelijamme ovat tosin nykyään ala-ikäisiä, joten he eivät voi liittyä osuuskuntaan.
2) Pop up -tilan vuokraaminen Pieksämäen kaupungilta ja pakohuoneen perustaminen. Opiskelija suunnitteli, rakensi ja toteutti pakohuoneen osana yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osaa. Pakohuone toimii edelleen ja laskutus hoituu osuuskunta Aarrekampuksen kautta. Tosin tänä keväänä pakohuone on poikkeustilan vuoksi suljettu ja kolmas sukupolven vaihdos on tulossa. Vuokratilassa on toiminut lisäksi välillä aina jokin pop up -yritys. Esimerkiksi siivouskeikoille on helppo lähteä keskustasta.
3) TYM, eli Turkin ympärikierros. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opiskelijat hankkivat koko opintojensa ajan rahaa mm. tekemällä kotisiivouksia ja yrityssiivouksia pop up -yrityksissään. Hankituilla rahoilla tehdään ennen valmistumista yhteinen opintomatka. Jännittävin matka oli ehkä Turkin ympärikierros, kiersimme viikon ajan kansainvälisen matkaseurueen kanssa pitkin Turkin maaseutua, vuoristoja, nähtävyyksiä ja kaupunkeja. Jo valmistuneet opiskelijat muistavat matkan varmasti, samoin me valmentajat.
Mitä yrittäjyyskasvatukseen liittyvää toimintaa haluaisimme enemmän omaan oppilaitokseemme?
Tiimipedagogiikan voisi ottaa käyttöön kaikilla kampuksilla ja koulutusaloilla. Työelämälähtöisiä moniammatillisia projekteja voitaisiin myös lisätä.
Miten kehitämme yrittäjyyskasvatusta tulevaisuudessa?
Tiiviin työelämäyhteistyön, pop up-kokeilujen, yritysyhteistyön ja koko Etelä-Savon oppilaitosten välisen yhteistyön avulla. Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon – hankkeessa on suunnittelilla Etelä-Savon yrittäjyyden polku, ja olemme mukana yrittäjyyden kokeiluympäristöjen suunnittelussa.
Jos saisimme päättää ilman rajoituksia, miten tahtoisimme tehdä yhteistyötä työelämän kanssa?
Rajoituksia ei ole ja mitä vain voidaan tehdä yhdessä lain sallimissa rajoissa. Toiveissa olisi yhä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, kuten yhteisiä projekteja ja oppimisympäristöjä. Olemme jo kokeilleet työelämälähtöistä oppimista, eli opiskelija hankkii koulutussopimuksella ammatillista osaamista yrityksessä ja käy oppilaitoksessa sovittuja opintoja tekemässä. Oppisopimuksia voitaisiin solmia enemmänkin. Voisimme huomioida yhä enemmän yritysten tarpeita (esimerkiksi yritysten ruuhka-ajat) ja opiskelijat voisivat tarjota palveluitaan esim. osuuskunnan kautta. Tämä palvelu olisi verrattavissa nykyisiin vuokratyöyrityksiin.
Oppilaitoksemme saa miljoona euroa käytettäväksi yrittäjyyskasvatukseen. Mitä teemme?
Teemme yhdessä Pieksämäen kaupungin ja muiden oppilaitosten kanssa Pieksämäestä vetovoimaisen kaupungin, johon paluumuuttajat haluavat muuttaa ja opiskelijat jäädä asumaan. Monilla aloilla on jo työvoimapula ja lisää työvoimaa tarvitaan. Tyhjiin liike/koulutiloihin syntyy yrittäjyyden kokeiluympäristöjä, joissa opiskelijat ja yrittäjät toimivat yhdessä uusia innovaatioita luoden, kehittäen ja testaten.
Oppilaitokset tarjoavat moniammatillisia palveluja yhdessä yrittäjien kanssa. Syntyy hyvinvointikeskus, josta kaupunkilaiset saavat monenlaisia palveluja. Kaikki oppilaitokset toimivat yhdessä, on yhteisiä projekteja, kursseja ja yhteisiä yrityksiä. Opettajat, kaupungin elinkeinotoimi ja yrittäjät valmentavat eri alojen ja eri oppilaitosten opiskelijoita ja työntekijöitä sekä yrittäjäksi aikovia yhdessä.
Hyvinvointikeskus laajenee luontoympäristöön ja Pieksämäelle syntyy luonto- hyvinvointikeskus. Matkailu lisääntyy ja uusia majoitustiloja luontoympäristöön rakennetaan. Yrittäjät ja opiskelijat pyörittävät yhdessä isoa yritystä. Osallistumme yrittäjyyskilpailuun ja saamme lisää kehittämisrahaa, jotta konsepti voidaan laajentaa koko Etelä-Savoon.
Tässä juttusarjassa esittelemme suomalaisten oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta eri kouluasteilta. Tämä esittely aloittaa juttusarjan. Tutustu myös aiemmin ilmestyneeseen lukioiden ystäväkirja -juttusarjaan.
