Skip to main content
  Uutinen

Tavoitteena yrittäjyyden arkipäiväistäminen – Matti Muhos peräänkuuluttaa yrittäjyyskasvatuksen kansanliikettä

By 28.6.2021 No Comments

Nuorten yrittäjyysinto on kasvussa, mutta tilastot paljastavat kuilun yrittäjyysaikeiden ja perustettujen yritysten välillä. YESin hallituksen uusi jäsen, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos uskoo, että yrittäjyyskasvatuksen momentum on nyt, ja siihen tarvitaan kaikkia.

YES ry:n hallitus sai uuden vahvistuksen kesän alussa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori Matti Muhoksesta.

Muhos lähtee innolla hallitukseen – taustalla on yli 15 vuotta tutkimus- ja kehittämistyötä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen parissa sekä vahvat kansainväliset verkostot.

Myös yhteistyö YES-verkoston kanssa juontaa juurensa jo vuosikymmenen taakse.

– Aloitin Oulun yliopistossa mikroyrittäjyystutkimuksen vetäjänä vuonna 2011, ja YES Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto tuli tehtäväksemme piakkoin sen jälkeen. Kerttu Saalasti Instituutti otti vastuun YES-aluetoiminnasta siinä vaiheessa, kun käynnistimme maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian laatimisen vuonna 2015.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tehtävä on mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus ja koulutus. Instituutti on hyvin kansainvälinen: sillä on kumppaneita yli 40 maassa, ja sen MicroEntre- yritysverkostossa on mukana yli 500 yhteistyökumppania.

Instituutti vastaa myös mikroyrittäjyyden valtakunnallisen tutkimus- ja koulutustehtävästä vuodesta 2021 alkaen.

– Tutkimustyössämme kulkee vahvana yrittäjyyskasvatus ja yrittävän kulttuurin tutkiminen. Teemme myös yrittäjyyskasvatuksen strategiatyötä, Muhos sanoo.

Kyse on pitkäjänteisestä työstä, mutta Pohjois-Pohjanmaalla on menty hyvin eteenpäin.

– Olemme saaneet kaikki kouluasteet mukaan yrittäjyyskasvatukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja opettajien koulutukseen. Yrittäjyyskasvatus ei ole enää vain yksittäisten opettajien työtä, vaan se näkyy laajasti jo käytännön tekemisessä.

Suomessa mikroyrittäjyydellä on omat erityispiirteensä

Muhos tahtoo tuoda YES-verkostoon etenkin tutkimusnäkökulmaa sekä yrityskentän tuntemusta Suomessa ja kansainvälisessä ympäristössä.

Yksi Muhoksen oman tutkimuksen pääteemoista on mikroyritysten kasvu eri liiketoimintaympäristöissä. Tutkimus on tuottanut mielenkiintoisia tuloksia.

– Suomessa yritysten erityispiirre on se, että kasvu perustuu osaamiseen. Kasvulogiikkana on tuotteistaminen ja palvelullistaminen, eli meillä mennään suunnittelu edellä. Aasiassa yritysten kasvu pohjaa taas enemmän verkostojen varaan rakentamiseen. Yhdysvalloista voisimme puolestaan ottaa oppia kaupallistamisesta: siellä lähdetään rakentamaan heti oikeille asiakkaille, oikealla rahalla ja asiakkaiden tarpeiden kautta.

Toinen suomalaisten mikroyritysten piirre – ja pullonkaula – on kansainvälinen kauppa ja vienti.

– Tarvitsemme uusia yrityksiä, jotka ovat globaaleja heti alussa. Suomessa isoimmat yritykset ovat viennissä väestömäärään suhteutettuna samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta mikroyritykset jäävät jälkeen. Pien ja kehittyneiden talouksien vertailussa Suomi on häntäpäässä mikroyritysten suorassa viennissä.

Muhos toteaa, että uudet yritykset ja nuoret yrittäjät ovat toki paljon ennakkoluulottompia viennin suhteen.

– Englannin kieli ja erilaisten alustojen käyttö sujuu nuoremmilta. Tähänkin saadaan kynnystä edelleen madallettua, kunhan olemme valmiita tukemaan yrityksiä. Tämä on teema, jonka voisi mielestäni yrittäjyyskasvatuksessakin nostaa enemmän esille. Luodaan nuorille minäpystyvyyttä ja mahdollistetaan oivallusta että hei, minäkin voin lähteä viemään.

Muhosen mukaan isoin haaste Suomessa on kuitenkin se, että kasvaneesta nuorten yrittäjyysinnosta huolimatta Suomi jää jälkeen muita Pohjoismaita yritysten perustamisaktiivisuudessa.

– Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan Suomessa perustetaan vuodessa 4,3 osakeyhtiömuotoista yritystä tuhatta työikäistä asukasta kohti. Ruotsissa luku on 7,2 ja Virossa 23,6. Tämän gapin umpeen kurominen ei ole sormia napsauttamalla tapahtuva muutos, vaan tarvitsemme yrittäjyyskasvatusta sekä lisää yrittämistä koskevaa keskustelua yhteiskunnassa. YES-verkostolla on merkittävä rooli yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä tällä saralla.

Yhteiskehittämisellä eteenpäin

Muhos on tyytyväinen siihen, että Suomessa yrittäjyyskasvatus on mennyt systemaattisempaan ja tutkimusperusteisempaan suuntaan.

– Yrittäjyyskasvatus näkyy jo oikeasti käytännön toimissa: Suomessa tehdään tietoon perustavaa toimintaa ja meillä on jatkuvan parantamisen logiikka. Jatkossa on tärkeää tunnistaa se, millä tasolla ollaan ja miten toimintaa lähdetään kehittämään. Yrittäjyyskasvatukseen pitäisi myös panostaa entistä isommalla rahoituksella ja voluumilla.

Muhos ei tahdo heittää palloa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä millekään tietylle taholle, vaan hänen mukaansa yrittäjyyskasvatuksessa tarvitaan kaikkia toimijoita.

­– Mielestäni on hyvä, että kehittämistyössä on mukana valtio, maakunnat ja kunnat, sekä niiden lisäksi muita toimijoita kuten YES-verkosto, TAT ja Nuori Yrittäjyys ry, jolloin saadaan hyvää yhteistyötä. Yrittäjyyskasvatuksessa lyhyet projektit eivät riitä, vaan toimintakulttuurin muutokseen pitää satsata pitkäjänteisesti ja joka tasolla. Tarvitsemme yrittäjyyskasvatuksen kansanliikettä, jossa on yhteinen visio ja kaikki toimijat mukana.

Muhos käyttää myös sanaparia ”yrittäjyyden arkipäiväistäminen”.

– Lasten ja nuorten on tärkeää nähdä arjen yrittäjän työtä. On hienoa, että kouluissa käy vierailuilla isojen yritysten edustajia, mutta toivoisin että koulujen arjessa näkyisi mahdollisimman monipuolisia esimerkkejä yrittäjyydestä ja erilaisia matalan kynnyksen tapoja tienata, kuten kevytyrittäjyys ja osa-aikainen yrittäjyys. Nuorten on hyvä saada pärjäämisen kokemuksia ja ymmärrys siitä, että yrittää voi myös muun toiminnan ohella. On todella tärkeää, että nuoret näkevät yrityksen perustamisen konkreettisena uravaihtoehtona.

Kaiken kaikkiaan yrittäjyyskasvatus on Suomessa Muhoksen mukaan hyvällä mallilla.

­– Enää ei tarvitse lähteä perustelemaan, miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää, vaan voimme panostaa siihen isolla sydämellä ja yhdessä. Rohkeasti vain rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen kansanliikettä, tehdään työtä joka vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen!

Matti Muhos

  • Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutin johtaja
  • professori, tuotantotalous, uudistuva liiketoiminta ja digitaalisuus
  • YES ry:n hallituksen jäsen
  • Perhe: vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta
  • Harrastaa: kalastusta, valokuvausta, monipuolista liikuntaa lenkkeilystä lumilautailuun, mökkeilyä, moottoripyöräilyä ja perheen kanssa matkustamista.

Tahdotko edistää yrittäjyyskasvatusta Suomessa yhdessä muiden toimijoiden kanssa? YES-verkoston jäsenenä pääset kehittämään paitsi verkoston toimintaa, myös suomalaista yrittäjyyskasvatusta. Jäseneksi voi liittyä henkilönä, yrityksenä, organisaationa, oppilaitoksena, yhdistyksenä tai muuna yhteisönä. Lue lisää.