Lukion opetussuunnitelmia päivitetään juuri nyt, joten työelämäyhteistyön edistämisessä on tuhannen taalan paikka, kirjoittaa Lukiolaisten liiton projektipäällikkö Toni Ahva.
Vapaus. Ahkeruus. Vastuu.
Pöhinä. Rankka. Mahdollisuus.
Riski. Raha.
Näin lukiolaiset vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan ensimmäisenä mieleen tulevalla sanalla yrittäjyyttä.
Minulla on ollut ilo toimia tänä vuonna projektipäällikkönä Lukiolaisten Liiton työelämähankeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Hanke on ollut menestys, ja julkaisimme viime viikolla kaksi työelämäopasta lukiolaisille ja opetushenkilökunnalle.
Laajalla rintamalla työelämä- ja yrittäjyysyhteistyötä lisäämään
Työelämähankkeemme syntyi haasteesta, joka on yleisesti tunnustettu: lukiokoulutus pitäisi saada lähemmäs jatko-opintoja, työelämää ja yrittäjyyttä. Vaikka työelämään tutustumista ja yrittäjyyskursseja löytyy joistakin lukioista, lukiolaiset haluaisivat niitä paljon enemmän.
Kun pyysimme hankkeen kyselyssä lukiolaisia antamaan omalle lukiolleen kouluarvosanan siitä, miten lukio on onnistunut kertomaan yrittäjyydestä, keskiarvoksi tuli 6+. Paljon työtä on tehty, mutta paljon on siis vielä edessä, etenkin työelämään valmistavien opintojen laajuuden ja monipuolisuuden kehittämisessä.
Onnellista kuitenkin on ollut huomata, miten laajasti tavoite jaetaan. Paljon tavoitteen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä kertoo se, että saimme lyhyessä ajassa työelämähankkeellemme ministeriön rahoituksen ja yli 20 yhteistyökumppania. Näistä yksi oli YES-verkosto.
Peräti 97 % lukiolaisista suhtautuu avoimesti yrittäjyyteen
Yksi keskeisistä havainnoistani hankkeen aikana oli lukiolaisten hyvin kiinnostunut suhtautuminen yrittäjyyteen. Kyselymme mukaan yrittäjyyttä ensisijaisena uravaihtoehtona pitää 17 prosenttia lukiolaisista, ja 80 prosenttia voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi.
Vaikka yrittäjyys on joidenkin nuorten mielikuvissa haastavaa, rankkaa tai stressaavaa, silti sitä pidetään laajasti kiinnostavana. Erityisesti vapaus ja monipuoliset yrittäjyyden mahdollisuudet innostavat lukiolaisia.
Milleniaaleille arvot ovat työelämässä tärkeitä, eivätkä he juokse pelkän rahan perässä. He haluavat tehdä asioita, joilla on merkitystä. Ympärillä tulee olla oikeudenmukaisuutta, avoimuutta, innostusta ja mahdollisuus uuden oppimiseen. Tärkeää on myös yksilöllisyyden huomioiminen: jokaisella tulee olla mahdollisuus toteuttaa itseään.
Nämä ominaisuudet kuuluvat yrittäjämäiseen asenteeseen, joten milleniaalien laaja kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan ei ole sattumaa.
Kaikista ei toki tule yrittäjiä, mutta yrittäjämäisestä asenteesta ei ole haittaa muuallakaan työelämässä. Paljon on puhuttu siitä, että tavallisen palkansaajankin työ on muuttunut kohti yrittäjämäisempää työotetta. 2000-luvulla työ on yhä vähemmän sidottu paikkaan ja aikaan sekä yhä enemmän teknologiaan. Se edellyttää oma-aloitteisuutta, vastuun ottamista ja rohkeutta jokaiselta. Nämä ominaisuudet ovat lukuisille nuorille varsin tuttuja.
Työelämä lukioihin ja lukiolaiset työelämään
Lukio on erinomainen paikka pohtia tulevaisuuden suunnitelmia. Monet lukiolaisista, joiden kanssa olen keskustellut, toivovat saavansa lukiosta monipuolisemmin tietoja eri aloista ja mahdollisuuksista. Näillä tiedoilla voidaan tukea nuorten uravalintoja ja myös ehkäistä vääriä mielikuvia aloihin liittyen, mikä saattaisi myöhemmin johtaa alan vaihtamiseen.
Yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa pitäisi integroida vahvasti lukio-opintoihin. Uusittu lukiolaki ja uudet opetussuunnitelman perusteet antavat sille hyvän pohjan. Molempiin on saatu mukaan tärkeä tavoite: opiskelijalla on oltava mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.
Tätä tukeaksemme Lukiolaisten liitto julkaisi työelämähankkeessa kaksi opasta: lukiolaisille tarkoitetun “Lukiolaisen työelämäoppaan” ja lukioiden opetushenkilökunnalle tarkoitetun “Työelämä ja yrittäjyys haltuun lukioissa”. Molemmat oppaat tarjoavat konkreettisia ajatuksia työelämäyhteistyön lisäämiseen.
Lukion opetussuunnitelmia päivitetään juuri nyt, joten työelämäyhteistyön edistämisessä on tuhannen taalan paikka. Siksi meidän kaikkien – niin yrittäjien, opiskelijoiden, opetushenkilöstön kuin sidosryhmienkin – kannattaa pitää asiaa nyt esillä.
Toni Ahva on toiminut projektipäällikkönä työelämä- ja yrittäjyyshankkeessa, jossa hän toimitti marraskuussa julkaistut kaksi työelämäteosta. Lisäksi hän on tehnyt vaikuttamistyötä koulutuspoliittisena asiantuntijana Suomen Lukiolaisten Liitossa.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
