Topaasia on korttipeli, jonka tarkoitus on mahdollistaa tila, aika ja lupa dialogille. Käyttötapaukset vaihtelevat strategian jalkautuksesta muihin yhteistyön kehittämisen tarpeisiin. Yhteinen tekijä on tarve keskustelujen fasilitoinnille. Menetelmää on kehitetty vuodesta 2014. Jussi Galla on Topaasian perustajajäsen. Hän on ollut yhteiskehittämässä yli 50 erilaista pakkasisältöä eri asiantuntijatahojen kanssa. Työn ohessa hän yrittää, omalla painollaan, opiskella opettajan pätevyyden.

FM; MBA in Service Innovation and Design

Mona Johansson on oppimisen, osaamisen ja organisaatioiden muotoiluun erikoistunut palvelumuotoilija. Ihmistieteitä, muotoiluajattelua ja liiketoimintaymmärrystä optimaalisessa suhteessa työssään soveltavalla Johanssonilla on yli vuosikymmenen
kokemus osallistavan yhteiskehittämisen ja strategiatyön fasilitoinnista sekä suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamisesta kansainvälisiä markkinoita varten. Johansson on lisäksi kokenut kouluttaja, joka on tutustuttanut kymmeniä organisaatioita palvelumuotoilun perusteisiin osallistavien, innostavien ja käytännönläheisten työpajojen kautta.

Johanssonin erityisosaamiseen kuuluu oppijakeskeisyyttä ja osaamisen kehittymistä tukevien oppimisympäristöjen yhteissuunnittelu, ja hänellä on vankkaa kokemusta myös yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä muotoiluprojekteista sekä monialaisen,
organisaatiorajat ylittävän hanketyön fasilitoinnista.

https://aliats.fi/

John Forsman toimii Paraisten kaupungin yrityskehittäjänä. Hän palvelee alkavia yrittäjiä ja toimivia yrityksiä kaikissa yritysasioissa.

Kaupungin elinkeinopalveluihin kuuluu muun muassa yritysneuvonta, yrityksen kehittäminen, yritystontit, liiketilat, infotilaisuudet ja koulutukset.

Ainutlaatuinen, noin 15 000 asukkaan saaristokaupunki koostuu Paraisten, Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnanosista. Paraisilla on noin 1500 yritystä ja perustetaan noin 10 uutta yritystä kuukaudessa.

John Forsman haluaa lisätä kuukausittain perustettujen yritysten määrää:

"Uskon, että yritysten määrä kasvaa pitkällä aikavälillä. Lisätäkseen vastaperustettujen yritysten määrää kaupunki panostaa muun muassa yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Parhaillaan käynnissä on projektiyhteistyö koulujen kanssa missä tavoite on kehittää yrittäjyyskasvatusta entisestään ja nostaa esille yritteliäitä yksilöitä, jotka uskaltavat kokeilla uusia asioita, eivätkä pelkää työllistymistä."

Johanna Vainio on vaikuttanut maakunnallisen ja kansallisen yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen toiminnan kentässä vuodesta 2000. Vahva yrittäjyyden ja yrittäjien edunvalvontatyön tuntemus on tullut useiden kehittämis- ja verkostohankkeiden sekä järjestötyön kautta. Vahvuutena on kyky ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja luoda kokonaiskuva muutostarpeista sekä toteuttaa tarvittavia kehittämistoimia.

Koulutus- ja osaamisasioiden päällikkönä Johanna vastaa maakunnan tasolla Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamispoliittisesta linjasta (osaamisen ekosysteemi) sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien yrittäjyyskasvatukseen, osaamiseen ja innovaatioihin liittyvissä toimenpiteistä ja hankkeista. Lisäksi tehtäviin kuuluu koulutukseen liittyvä edunvalvonta ja kehittäminen yrittäjyyden näkökulmasta sekä yleinen vaikuttamistyö, yrittäjien koulutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyskasvatuksen edesauttaminen YES-verkoston kautta.

Innostuu muutoksesta ja verkostomaisesta toiminnasta. Intohimona osaamisen ekosysteemi, joka rakentuu dialogille ja synnyttää yrittäjämäistä osaamista ja elinvoimaa.

Susanna Kallama on Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n tuore toimitusjohtaja. ARVOn tehtävänä on vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisätä arvolähtöisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuutta. ARVO koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta.

Susanna on toiminut yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tehtävissä lähes 10 vuotta. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt Suomen Yrittäjissä elinkeinoasioiden päällikkönä ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtajana. Susanna uskoo, että yhteiskunnallinen yrittäjyys ja vaikuttavuus ovat tulevaisuuden näkökulmia, joita nuorten jatkossa vaativat.

Ennen ”yrittäjyyden lobbariksi” ryhtymistään Susanna toimi yli 10 vuotta viestintäalan yrittäjänä. Yrittäjyys alkoi yksinyrittäjänä ja kasvoi verkoston kautta noin 15 henkeä työllistäväksi viestintätoimistoksi. Susanna on jo luopunut osakkuudestaan, mutta viestintätoimisto voi hyvin ja kasvaa edelleen.

Olen mukana yrittäjyyskasvatuksen johtamisen tutkimusprojektissa sekä valtakunnallisen Ysimittari-hankkeen tutkimusprojektissa.

Yrittäjyyskasvatuksen tutkimus sekä yrittäjyyskasvatus on temmannut minut mukaansa.

Tia Kataja on työelämän moniottelija ja opetus- ja koulutusalan vahva ammattilainen. Tällä hetkellä hän toimii Open Platform Entrepreneurship Education for Future Work -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Tialla on pitkä ja monipuolinen kokemus hankekehittämisestä ja verkostoista. Hän on työskennellyt myös mm. yleissivistävän koulutuksen rehtorina ja vapaaehtoistoiminnan ohjauksen ja johtamisen tehtävissä. Tia on kasvanut yrittäjäperheessä ja toiminut itsekin yrittäjänä. Tällä hetkellä hän on erityisen kiinnostunut osaamista kehittävien innovaatiokumppanuuksien rakentamisesta, kokeilukulttuurin vakiinnuttamisesta, verkosto-osaamisen vahvistamisesta ja yritteliään elämänasenteen juurruttamisesta erityisesti nuoriin.

Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston johtaja.

Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan.

Hän näkee, että yrittäjyyskasvatuksella on merkittävä rooli alueellisen elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomisessa. Lehtonen kannustaa eri toimijoita aktiiviseen vuoropuheluun yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemin rakentamiseksi. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea.

Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.

Maisa Kantanen toimii projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa ja on kehittänyt yrittäjyyskasvatusta yli vuosikymmenen. Hänen intohimonaan on valmentaminen sekä uusien menetelmien kehittäminen yhdistää yrittäjyyskasvatus positiivisen psykologian ideoihin. Hän on myös YES Etelä-Savon aluepäällikkö.