Skip to main content

KUNTAVAALIT 2021: YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA ELINVOIMAA!

Tällä sivulla voit tutustua YES-verkoston neljään kuntavaaliteemaan. Nostetaan yhdessä yrittäjyyskasvatus mukaan kuntavaalikeskusteluun!

Yrittäjyys on avainasemassa pärjäävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.

Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen voi oppia. Yrittäjyyskasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua asennekasvatusta, jonka tavoitteena on saada lapset ja nuoret innostumaan voimallisemmin oman elämänsä rakentamisesta ja löytämään oman juttunsa elämässä ja tulevassa työelämässä.

Siksi yrittäjyyskasvatus on elintärkeää myös kunnan kehittämisen näkökulmasta.

Tarvitsemme kuntia, jotka panostavat yrittäjyyskasvatukseen.

Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka osaavat toteuttaa ja johtaa yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella voimme vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja luoda siten tarpeellista elinvoimaa.

Yrittäjyyskasvatus yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan yhteiseksi teemaksi ja siksi sen kehittämisellä voidaan vaikuttaa laajasti kunnan kehittämiseen ja elinvoiman vahvistumiseen.

YES-verkosto on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä- ja oppimisverkosto, joka toimii yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäkumppanina kunnille, koulutuksen järjestäjille, työelämälle ja muille yrittäjyyskasvatuksen kehittäjille.

Me YES-verkostossa luotamme siihen, että yrittäjyyskasvatuksella voidaan luoda toivoa, vahvistaa tulevaisuususkoa, lisätä yrittäjämäistä toimintaa ja kasvattaa yrittäjämäisiä valmiuksia.

Tutustu YES-verkoston kuntavaaliteemoihin:

1. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen on investointia tulevaisuuteen.

  • Yrittäjämäinen nuori haluaa oppia ja kehittyä.
  • Opetushenkilöstö ansaitsee riittävän yrittäjyyskasvatusosaamisen.

Koronaepidemia ja muu yhteiskunnallinen muutos ravisuttaa kuntia ja jättää laskun, jonka loppusumma on iso. Kunnat tarvitsevat tulevaisuudessa niitä, jotka innovoivat, kehittävät, rakentavat uutta ja synnyttävät yrittäjyyttä.

Tämän vuoksi kunnan muiden investointien rinnalle tulee nostaa osaamisinvestoinnit. Yrittäjyyskasvatuksella varmistamme, että näitä osaajia on. Yrittämäinen nuori on myös motivoitunut, ja hänellä on halu oppia ja kehittyä.

Tuloksellista yrittäjyyskasvatusta ei synny ilman, että toteuttajilla on riittävästi osaamista yrittäjyyskasvatuksesta. Osaamista tarvitsevat sekä kunnan johtavat virkamiehet, rehtorit että yrittäjyyskasvatusta toteuttava henkilöstö. Osaamisen kehittämiselle on luotava mahdollisuuksia ja annettava resursseja.

2. Yrittäjyyskasvatus rakentaa elinvoimaa.

  • Yrittäjyyskasvatus on ennakointia.
  • Yrittäjyyskasvatus kannustaa aktiivisuuteen ja vaikuttamiseen.
  • Yrittäjyyskasvatuksella luodaan pito- ja vetovoimaa.

Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan ennakointiprosessia, jolloin tulee pohtia sitä, miten yrittäjyyskasvatuksella voidaan vaikuttaa kunnan elinvoimaisuuteen.

Yrittäjyyskasvatuksessa tehtävällä yhteistyöllä kunnan tarjoamat mahdollisuudet tulevat tutuksi ja side omaan kuntaan vahvistuu. Kotikuntaan kiinnittynyt nuori voi palata opintojensa jälkeen kuntaan tekemään ja luomaan työtä.

Yrittäjämäinen nuori haluaa oppia lisää ja kehittää omaa osaamistaan ja mitä todennäköisemmin hankkia itselleen myös opiskelemalla ammatin ja sen myötä oman toimeentulonsa.

3. Yrittäjyyskasvatus toteutuu ekosysteemissä.

  • Yrittäjyyskasvatus on yhteinen asia ja tahtotila.
  • Yrittäjyyskasvatus yhdistää eri tavoitteita kokonaisuuksiksi.

Tuloksekas yrittäjyyskasvatus tarvitsee aina vahvaa yhteistyötä. Se jää liian usein yhden toimenpiteen tai henkilön varaan.

Yrittäjyyskasvatus mielletään usein myös sivistystoimen vastuuksi, vaikka sen pitäisi olla kaikkien toimialojen yhteinen asia. Hyvin toimiva yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi auttaa kehittämään verkostoyhteistyöllä yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa ja rakentamaan sitä tukevia oppimisympäristöjä.

Yrittäjyyskasvatus tulee nostaa osaksi kunnan kaikkia kehittämistoimenpiteitä. Yrittäjyyskasvatuksella voidaan yhdistää kunnan eri strategioita ja ohjelmia kokonaisuudeksi ja valjastaa näin se vahvistamaan kunnan elinvoimaisuutta.

4. Yrittäjyyskasvatusta tulee johtaa tavoitteellisesti.

  • Yrittäjyyskasvatus kehittyy ja toteutuu vain johtamalla.
  • Johtaminen on mahdollistamista.
  • Johtamisen tueksi tarvitaan strategia.

Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on ennen kaikkea mahdollistamista. Mahdollistaminen on riittävää resursointia, osaamisen kehittämistä, esimerkin näyttämistä ja kannustamista.

Johtamisen tueksi on laadittava strategia, jossa on määritelty tavoitteet, toimenpiteet ja tavoitteiden saavuttamista arvioivat mittarit.

Onnistuneella johtamisella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että jokainen osaa toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyskasvatuksen johtamista tarvitaan niin kunnan hallintotasolla kuin oppilaitostasolla.

Miten nämä asiat toteutuvat sinun kunnassasi?

Ryhdy toimeen:

Lataa maksuton YES-kuntakäsikirja

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa! YES-kuntakäsikirja kunnan päätöksentekijöille on tehty yrittäjyyskasvatuksen suunnittelun avuksi kuntien virkamiehille, luottamushenkilöille ja muille kunnan kehittämisessä mukana oleville tahoille.

Lataa YES-kuntakäsikirja tästä

Tule mukaan YES-verkostoon!

YES-aluetoimijaverkosto toimii eri puolilla Suomea kehittäen yrittäjyyskasvatusta ja verkottaen toimijoita. Tutustu myös YES-verkoston tapahtumiin, valmennuksiin ja materiaaleihin. Tiesithän myös, että voit liittyä YESin jäseneksi?