Skip to main content

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KÄSITTEITÄ

Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyteen liittyvien tietojen, taitojen ja valmiuksien harjoittelemista. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä toimintaa, lisätä yrittäjyyteen liittyviä myönteisiä asenteita, kehittää yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia, tunnistaa omaa osaamista ja aikaansaada uutta yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on tekemällä oppiminen, kokeileminen, projektioppiminen ja yhteistyö työelämän, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Lue lisää sivulta Mitä on yrittäjyyskasvatus?

Yrittäjyys

Yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka voi tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja yhteiskunnallista arvoa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen voi oppia. Nämä pitävät sisällään luovuuden, innovaatiokyvyn, riskienhallinnan ja vastuullisuuden, samoin kuin kyvyn suunnitella, asettaa tavoitteita ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyysvalmiuksien merkitys korostuu työelämän muutoksessa.

Yritteliäisyys

Yritteliäisyys on uutta luovaa, aloitteellista, sitoutunutta, sinnikästä ja tavoitteellista toimintaa.

Yrittäjämäinen oppiminen

Yrittäjämäiselle oppimiselle ei ole vielä yksiselitteistä määrittelyä. Yleensä yrittäjämäinen oppiminen nähdään tekemällä oppimisen tapana, jossa olennaista on uteliaan ympäristön tarkastelun oppiminen, itseensä luottaminen ja omien vahvuuksien kehittäminen, kokeilut, riskinotto, luova ongelmanratkaisu, vastuunotto, virheiden salliminen ja niistä oppiminen. Yrittäjämäiseen oppimiseen liittyvä yritteliäisyys edellyttää kykyä ja uskallusta tarkastella asioita eri näkökulmista sekä totuttujen käytäntöjen kyseenalaistamista.

Yrittäjämäinen osaaminen, yrittäjyysosaaminen, yrittäjyyskompetenssi

Yrittäjyysosaaminen voidaan määritellä eri tavoin, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan yrittäjyyden menestyksekkään harjoittamisen kannalta relevantteja taitoja. Euroopan komission laatima EntreComp-viitekehys on ehdotus yhteiseksi näkemykseksi siitä, mitä yrittäjyysosaaminen on.  Sen mukaan yrittäjyysosaaminen on kykyä muuntaa toiminnaksi ideoita, jotka tuottavat arvoa muille ja joka on avainkompetenssi, jota jokainen tarvitsee osallistuakseen täysmääräisesti tietoyhteiskuntaan sen jäsenenä. Viitekehyksen mukaan yrittäjyysosaaminen koostuu 1) ideoista ja mahdollisuuksista, 2) resurssien hallinnasta ja 3) toimeenpanosta.

Yrittäjämäiset valmiudet

Yrittäjämäiset valmiudet tarkoittavat yksilön yrittäjämäisiä tietoja, taitoja ja asenteita, eli käsite on lähes sama kuin yrittäjämäinen osaaminen, yrittäjyysosaaminen ja yrittäjyyskompetenssi. Suomessa on laadittu luettelo yrittäjämäisistä valmiuksista. Luettelo perustuu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen EntreComp-viitekehykseen, opetussuunnitelmiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyslinjauksiin 2017. Lue lisää täältä.

Integroitu yrittäjyysopetus

Integroitu yrittäjyysopetus tarkoittaa yrittäjämäisten taitojen opetusta sulautettuna osaksi eri alojen omaa opetusta. Siinä missä erilliset yrittäjyyskurssit usein houkuttavat jo valmiiksi yrittäjyydestä kiinnostuneita oppijoita, integroidun yrittäjyysopetuksen tarkoitus on tavoittaa myös ne oppijat, jotka eivät hakeudu yrittäjyyskursseille. Integroidussa yrittäjyysopetuksessa oppijat harjoittelevat toimimaan yrittäjämäisesti osana opintojaan ja kiinnostus yrittäjyyteen syntyy omien taitojen käyttämisen ja hyödyntämisen kautta. Integroitu yrittäjyysopetus on usein yrittäjyyskasvatuksen tavoite sen sijaan, että yrittäjyyskasvatus olisi yksittäinen oppiaine. Sama idea on ajatuksessa, että yrittäjyys- ja työelämätaitojen tulisi olla kaikkia oppiaineita läpileikkaava teema.

Yrittäjämäinen pedagogiikka, yrittäjyyspedagogiikka

Yrittäjämäinen pedagogiikka tarkoittaa opetuksen ja oppimisen näkökulmia, käsityksiä, periaatteita ja tapoja, jotka perustuvat yrittäjyyden ilmiön olemukseen ja edistävät yrittäjyyttä. Yrittäjämäinen pedagogiikka on oppijalähtöistä, kokemuksellista, ilmiöpohjaista, ongelmaperustaista, tutkivaa ja toiminnallista ja tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa aitojen kysymysten äärellä.

Yrittäjämäinen toimintakulttuuri, yrittävä kulttuuri

Yrittäjämäinen toimintakulttuuri osallistaa toimintaan: jokaista kannustetaan kehittämään vahvuuksiaan, hankkimaan osaamista ja kokeilemaan uusia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Siihen kuuluvat pedagoginen johtajuus, avoimuus, opetushenkilöstön välinen sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa vallitsee erilaisia menetelmiä, tapoja sekä ympäristöjä hyödyntävä luottamukseen pohjautuva oppimiskulttuuri ja tapa toimia.

Yrittäjämäinen oppimisympäristö

Yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä tavoitteena on luoda ympäristö, jossa oppijat omaksuvat yrittäjämäistä asennetta, tietoja ja taitoja. Toiminta niissä rakentuu usein oppijan itse muotoilemille ongelmille, niiden ratkaisuille ja vuorovaikutukselle. Ongelmat ja kysymykset voivat olla reaalimaailman tilanteita tai niiden jäljittelyä. Yrittäjämäiset oppimisympäristöt ovat avoimia, ja ne ovat usein oppilaitoksen ulkopuolella. Ne voivat olla myös virtuaalisia.

Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi

Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi on jatkuvan oppimisen järjestelmä, jossa oppiminen tapahtuu yrittäjämäisesti, yrittäjämäisiä valmiuksia vahvistaen. Ekosysteemin ajattelun mukaisesti oppimista tapahtuu myös formaalin koulutuksen ulkopuolella kuten yritys- ja työelämässä, kolmannella sektorilla ja harrastustoiminnassa. (määritelmä: YES ry)

Sisäinen yrittäjyys

Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa organisaatiossa eli yksilö toimii yrittäjämäisesti työyhteisössään.

Ulkoinen yrittäjyys

Ulkoinen yrittäjyys merkitsee oikean yrityksen perustamista sekä käytännön toimimista yrittäjänä.

Omaehtoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa yksilön kokonaisvaltaista yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa kaikilla elämän osa-alueilla. Se korostaa näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta.

Kokemuksellinen oppiminen, ”learning by doing”, tekemällä oppiminen

Kokemuksellinen oppiminen on jatkuvaa, kokemuksiin perustuvaa prosessia. Oppiminen etenee konkreettisista kokemuksista ja toiminnasta itsereflektion kautta ilmiöiden teoreettiseen ymmärtämiseen ja parempiin toimintamalleihin. Pelkkä kokemusten olemassaolo ei takaa oppimista, vaan käsityksessä painottuu itsereflektion merkitys oppimisprojektissa.

Kokeilukulttuuri

Kokeilukulttuuri syntyy halusta, rohkeudesta ja mahdollisuuksista kokeilla uusia toimintatapoja. Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä (oppimista) tekemisen, onnistumisen sekä epäonnistumisen kautta. Syntyneitä ideoita kokeillaan käytännössä jo prosessin alkuvaiheessa. Kokeilukulttuurissa kokeilulla on alku sekä loppu ja kokeilussa on usein mukana käyttäjä. Kokeilukulttuuri edellyttää oppimista, siilojen ylittämistä, osallistamista, uudenlaisten verkostojen hyödyntämistä, vuorovaikutusta sekä rakenteiden ja käytäntöjen haastamista.

Tiimiyrittäjyys

Tiimiyrittäjyys on yhteisöllistä yrittäjyyttä, jossa henkilö työskentelee ja oppii yhdessä vartaistensa eli toisten yrittäjien kanssa muodostaen tiimin. Tiimin jäsenillä on toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja ja he ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja ovat yhteisvastuussa suorituksistaan. Tiimiyrittäjyys – tai “tiimiyrittäminen” – on syntynyt ideana Jyväskylän ammattikorkeakoulun yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma Tiimiakatemialla vuonna 1993.

Kevytyrittäjyys, laskutusyrittäjyys

Kevytyrittäjyys on kasvava yrittäjyyden muoto, jossa yksilö työllistää itsensä ja toimii yrittäjämäisesti perustamatta omaa yritystä. Kevytyrittäjä laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta. Usein kevytyrittäjyys on helppo tapa kokeilla yrittäjyyttä ja aloittaa yrittäjän ura.

Startup-yritys, startup-yrittäjyys

Startup-yrityksellä tarkoitetaan yleensä nuorta yritystä, jonka tavoitteena on voimakas kasvu. Sillä voidaan tarkoittaa myös yritystä, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Termiä käytetään usein enintään muutaman vuoden ikäisistä yrityksistä tai kunnes yrityksen osakkeiden omistajiksi on tullut muita kuin perustajajäseniä. Startup-yrityksen omistajiin voi kuitenkin kuulua ulkopuolisia ns. bisnesenkeleitä.

Bisnesenkeli, enkelisijoittaja

Bisnesenkeli tai enkelisijoittaja on yksityishenkilö, joka sijoittaa aikaansa ja rahaansa pääsääntöisesti kasvuyrityksiin ja nuoriin kasvuyrityksiin eli startup-yrityksiin, joilla hän katsoo olevan kasvupotentiaalia. Bisnesenkeli on usein kokenut yrittäjä, joka osallistuu tukemansa yrityksen hallintoon ja kontaktiverkoston luomiseen.

Mitä uutta yrittäjyyskasvatuksessa?

YES-uutiskirjeestä saat tietoa yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisista asioista, kuten uusista materiaaleista sekä tulevista tapahtumista ja valmennuksista.

Tilaa YES-uutiskirje