Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatus yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän aktiivisuutta, yhteistyötä sekä kykyä ratkaista ongelmia ja tarttua mahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatus on keino luoda tällaista yrittäjämäistä toimintatapaa.

Yrittäjämäisiä valmiuksia omaavat lapset ja nuoret pohtivat tulevaisuutta ja ratkaisevat haasteita, luovat ja innovoivat uutta. Parhaimmillaan tämä synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille varhaiskasvatus, perusopetus ja osittain toisen asteen koulutus ovat suurin yksittäinen kunnan vastuulle jäävä kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myös sivistystoimella on myös rooli elinvoiman kehittämisessä.

Yrittäjyyskasvatus yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan. Siksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämisellä voidaan vaikuttaa laajasti esimerkiksi kunnan kehittämiseen ja paikallisen elinvoiman vahvistumiseen.

Yrittäjyyskasvatus auttaa huomioimaan ne paikalliset vahvuudet, ominaisuudet ja tarpeet joihin yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja kehittäminen kannattaa pohjata. Viemällä nämä osaksi koulutusta voimme vahvistaa toimintakulttuuria, jossa aktiivisuus, hyvinvointi ja osaaminen kehittyvät.

Kun yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on kaikkien toimialojen asia, on resurssien löytäminen myös helpompaa. Yrittäjyyskasvatukseen kehittämiseen ja koordinointiin investoiminen maksaa itsensä takaisin lisäntyneenä yrittäjyytenä ja elinvoimana.

YES-verkosto on kehittänyt kuntien hyödynnettäväksi työkaluja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen.

Yrittäjyyskasvatus nähdään edelleen paikoin liian kapea-alaisesti

Pitkästä historiasta huolimatta yrittäjyyskasvatus ei toteudu kaikkialla vielä riittävän hyvin. Syitä on monia:

• Yrittäjyyskasvatus on liian usein yksittäisiä, muusta opetuksesta irrallisia toimenpiteitä – ja pahimmillaan yrittäjyyskasvatus on jätetty yhden asiasta innostuneen opettajan harteille.
• Yrittäjyyskasvatus on kapea-alaista: oppilaitoksissa toteutetaan yksi valinnainen yrittäjyyskurssi, yrittäjävierailu tai valmis malli, joka ei tavoita joka ikäluokkaa tai ei sovi kaikille oppijoille. Vakiomuotoinen opetus jättää myös vähän tilaa innovatiiviselle opetusmenetelmien kehittämiselle ja opettajien ja opiskelijoiden omalle pohdinnalle.
• Toiminnassa luotetaan liikaa tekemällä oppimiseen ja oppijoiden oma-aloitteisuuteen. Kokemukselliseen oppimiseen perustuva toiminta ei välttämättä kuitenkaan tuota tulosta, jos ei pidetä huolta siitä, että oppijat osaavat reflektoida ja ymmärtää oppimaansa.
• Yrittäjyyskasvatus painottuu vain yrityksen perustamisen opettamiseen tai liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, jolloin yrittäjyysosaamisen muut osa-alueet saattavat jäädä kehittymättä.
• Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on painottunut sisältöjen, menetelmien ja yhteistyömuotojen levittämiseen, mutta yrittäjämäistä toimintatapaa ei juurruteta toimintakulttuuriin.
• Yrittäjyyskasvatus ei ole osa arkea ja siitä puuttuu jatkumo. Yrittäjyyskasvatusta ja sen tavoitteiden toteutumista ei myöskään arvioida, jolloin menetetään tilaisuus kehittää toimintaa tavoitteellisesti ja systemaattisesti.

Rahoituksen kannalta katsottuna yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen haasteena on rahoituksen jakautuminen kapea-alaisesti tietynlaisten toimenpiteiden vahvistamiseen.

Kansallinen rahoitus suuntautuu pääsääntöisesti yrittäjyyden oppimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kuitenkin rahoitusta tarvittaisiin myös toimintakulttuurin rakentamisen tukemiseen sekä yrittäjyyskasvatuksen strategiseen kehittämiseen ja arviointiin sekä tähän liittyvien työkalujen rakentamiseen.

Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja keinot ovat erilaisia eri paikoissa riippuen paikallisista tarpeista, ja rahoituksessa pitäisikin paremmin huomioida alueiden erityispiirteet, tarpeet ja vahvuudet.

Tulosta tuottava ja vaikuttava yrittäjyyskasvatus edellyttää, että se toteutuu oppilaitosten päivittäisessä arjessa. Tällöin yrittäjyyskasvatus on osa toimintakulttuuria ja se näkyy yrittäjämäisessä asenteessa, opetushenkilöstön osaamisessa, yrittäjämäisen pedagogiikan käytössä, oppimisympäristöissä ja yhteistyöverkostoissa. Yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa on kannustava, kokeiluihin rohkaiseva ilmapiiri.

Miten yrittäjämäistä toimintakulttuuria sitten luodaan? Keskeisessä roolissa yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittymiselle on yrittäjyyskasvatuksen johtaminen. Johtaminen tarkoittaa sitä, että niin oppilaitoksissa kuin kunnissakin löytyy vastuuhenkilö, joka pitää huolen siitä, että yrittäjyyskasvatusta toteutetaan yhdessä suunnitelmallisesti, sille asetetaan tavoitteita ja sitä arvioidaan.

Kuntatasolla yrittäjyyskasvatuksen onnistuminen edellyttää sen viemistä osaksi kunnan muita kehittämistoimenpiteitä ja strategisia ratkaisuja.

Tärkeää on myös yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä edellyttää yhteistä tahtotilaa ja ymmärrystä tulevaisuudesta sekä yhteisesti sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatuksen ympärille muodostuukin ekosysteemejä, joissa yrittäjämäinen osaaminen kehittyy synnyttäen toimintakulttuuria ja osaamista, joka vahvistaa elinvoimaa ja hyvinvointia. YES-verkosto on luonut yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi -mallin, joka auttaa toimijoita hahmottamaan, miten yhdessä voidaan synnyttää sellaista osaamista, joka vahvistaa elinvoimaa ja vastaa työelämän osaamistarpeita.

Yhteisen tahtotilan varmistamiseksi ja ekosysteemin konkreettisen työn tueksi on tärkeää muodostaa paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka mahdollistavat yhteisen keskustelun, tiedonvaihdon ja kehittämistyön. Verkostot auttavat muodostamaan käsityksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta ja mahdollistavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen kokonaisvaltaisesti eri kouluasteet huomioiden. Yhteistyöverkostot myös varmistavat, ettei päällekkäisiä toimenpiteitä tehdä ja ettei yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen jää aukkoja.

Myös valtakunnan tasolla yrittäjyyskasvatus edellyttää koordinoitua yhteistyötä, suunnitelmallisuutta ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista. Tätä työtä on YES pitkään tehnyt oman verkostonsa kautta ilman kansallista rahoitusta.

YES-verkosto suosittelee vahvempaa panostusta yrittäjyyskasvatukseen, sen monipuolisuuteen, kansalliseen koordinointiin ja opetushenkilöstön osaamiseen. YES-verkoston tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle ovat:

YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto. YES-verkosto yhdistää eri toimijat rakentamaan vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta. YES tarjoaa tukea ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kunnille, oppilaitoksille ja muille yrittäjyyskasvatustoimijoille. YESin palveluja ovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämispalvelut, verkostoyhteistyö,  yrittäjyyskasvatuksen valmennukset sekä oppilaitosten työelämäyhteistyön mallit ja työkalut. Lisäksi YES tuottaa materiaaleja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. YES-verkoston toimintaa koordinoi Valtakunnallinen YES ry.

Kysyttävää? Ota yhteyttä: YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, sanna@yesverkosto.fi, 045 357 2716.