Skip to main content

Yrittäjyyskasvatus

SELVIYTYMISOPAS PÄÄTTÄJÄLLE

Hyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja!

Tiesitkö, että Suomi on yrittäjyyskasvatuksen kärkimaa? Alkuvuodesta 2022 julkaistun Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) raportin mukaan Suomi sijoittuu ensimmäiseksi 50 maan tarkastelussa.

Meillä tehdään siis hyvää työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen. Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan toteudu Suomessa vielä tasapuolisesti, vaan lasten ja nuorten saama yrittäjyyskasvatus vaihtelee paikkakunnasta ja kouluasteesta riippuen. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka sisällytti yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaan (vuonna 1994).

Nuorten yrittäjyysinto ei myöskään suoraan valu perustettujen yritysten määrään – Suomi jää jälkeen muita Pohjoismaita yritysten perustamisaktiivisuudessa.

Mitä pitää tehdä? Olet sitten eduskuntavaaliehdokas, jo valittu kansanedustaja, kunnanvaltuutettu, virkamies tai järjestötoimija, olemme halunneet koota sinulle helposti omaksuttavan tietopaketin yrittäjyyskasvatuksesta ja sen tilasta Suomessa.

Tästä yrittäjyyskasvatuksen selviytymisoppaasta löydät tietoa siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on, miksi se on tärkeää ja miten saamme siitä vaikuttavampaa.

1. Miksi yrittäjyyskasvatusta tarvitaan?

Yrittäjyyskasvatuksen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle

Yrittäjyyskasvatus on asennekasvatusta. Tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella voimme vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja luoda siten tarpeellista elinvoimaa. 

Yksilön näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen tärkein tehtävä on luoda lapselle tai nuorelle uskoa tulevaisuuteen ja omiin kykyihin. Yrittäjyyskasvatuksen avulla oppija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, hyödyntämään omaa osaamistaan sekä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan juuri sellaiseksi kuin haluaa.

Yrittäjämäiset valmiudet ovat osaamista, jotka auttavat pärjäämään. Lapsen tai nuoren oppiessa kuka hän on, mitä hän osaa, kenet hän tuntee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa, hän pärjää nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä.

Yrittäjyys on avainasemassa pärjäävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja olemassa oleviin yrityksiin jatkajia sekä tekijöitä, jotka osaavat työskennellä yrittäjämäisesti. Yrittäjämäinen toiminta mahdollistaa myös organisaatioiden kyvyn luoda uutta.

Mitä yrittäjyyskasvatus on? Yrittäjyyskasvatuksen määritelmä

Yrittäjyyskasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua kasvatusta, jonka tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on myös saada aikaan uutta yrittäjyyttä yhteiskunnassa.

Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on tekemällä oppiminen, kokeileminen, projektioppiminen sekä yhteistyö työelämän, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Yrittäjyyskasvatus mielletään usein kapea-alaisesti niin sanottuna yrittäjäkoulutuksena. Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea yrittäjämäisten valmiuksien vahvistamista. Näitä valmiuksia tarvitsevat kaikki.

Yrittäjämäinen osaaminen on yrittäjämäisten valmiuksien hyödyntämistä siten, että se tuottaa hyvää itselle ja muille.

Yrittäjämäiset valmiudet

Yrittäjämäiset valmiudet tarkoittavat yksilön yrittäjämäisiä tietoja, taitoja ja asenteita. Yrittäjyydessä ja yrittäjämäisessä toiminnassa tarvittavia valmiuksia ovat muun muassa seuraavat:

  1. mahdollisuuksien havainnointi ja hahmottaminen sekä niihin tarttuminen
  2. luovuus
  3. aloitteellisuus
  4. tavoitteellisuus
  5. kyky muuttaa ideat toiminnaksi
  6. omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
  7. sisukkuus
  8. vastuunottaminen
  9. rohkeus
  10. kyky ymmärtää, tunnistaa ja hallita riskejä
  11. kyky tehdä päätöksiä
  12. epävarmuuden ja pettymysten sietokyky
  13. kyky ymmärtää taloutta ja sen toimintaa.
Listaus perustuu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin, Euroopan Unionin EntreComp -viitekehykseen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyslinjauksiin 2017.

2. Yrittäjyyskasvatus elinvoimatekijänä

Yrittäjyyskasvatus yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän aktiivisuutta, yhteistyötä sekä kykyä ratkaista ongelmia ja tarttua mahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatus on keino luoda tällaista yrittäjämäistä toimintatapaa.

Yrittäjämäisiä valmiuksia omaavat lapset ja nuoret pohtivat tulevaisuutta ja ratkaisevat haasteita, luovat ja innovoivat uutta. Parhaimmillaan tämä synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Hyvinvointialueiden aloittaessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuun siirtyessä pois kunnilta varhaiskasvatus, perusopetus ja osittain toisen asteen koulutus tulevat olemaan suurin yksittäinen kunnan vastuulle jäävä kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myös sivistystoimella on myös rooli elinvoiman kehittämisessä.

Yrittäjyyskasvatus yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan. Siksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämisellä voidaan vaikuttaa laajasti esimerkiksi kunnan kehittämiseen ja paikallisen elinvoiman vahvistumiseen.

Yrittäjyyskasvatus auttaa huomioimaan ne paikalliset vahvuudet, ominaisuudet ja tarpeet joihin yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja kehittäminen kannattaa pohjata. Viemällä nämä osaksi koulutusta voimme vahvistaa toimintakulttuuria, jossa aktiivisuus, hyvinvointi ja osaaminen kehittyvät.

Kun yrittäjyyskasvatuksen on kaikkien toimialojen asia, on resurssien löytäminen myös helpompaa. Yrittäjyyskasvatukseen kehittämiseen ja koordinointiin investoiminen maksaa itsensä takaisin lisäntyneenä yrittäjyytenä ja elinvoimana.

YES-verkosto on kehittänyt kuntien hyödynnettäväksi työkaluja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen.

3. Miksi yrittäjyyskasvatus ei toteudu?

Yrittäjyyskasvatus nähdään edelleen paikoin liian kapea-alaisesti

Pitkästä historiasta huolimatta yrittäjyyskasvatus ei toteudu kaikkialla vielä riittävän hyvin. Syitä on monia:

  • Yrittäjyyskasvatus on liian usein yksittäisiä, muusta opetuksesta irrallisia toimenpiteitä – ja pahimmillaan yrittäjyyskasvatus on jätetty yhden asiasta innostuneen opettajan harteille.
  • Yrittäjyyskasvatus on kapea-alaista: oppilaitoksissa toteutetaan yksi valinnainen yrittäjyyskurssi, yrittäjävierailu tai valmis malli, joka ei tavoita joka ikäluokkaa tai ei sovi kaikille oppijoille. Vakiomuotoinen opetus jättää myös vähän tilaa innovatiiviselle opetusmenetelmien kehittämiselle ja opettajien ja opiskelijoiden omalle pohdinnalle.
  • Toiminnassa luotetaan liikaa tekemällä oppimiseen ja oppijoiden oma-aloitteisuuteen. Kokemukselliseen oppimiseen perustuva toiminta ei välttämättä kuitenkaan tuota tulosta, jos ei pidetä huolta siitä, että oppijat osaavat reflektoida ja ymmärtää oppimaansa.
  • Yrittäjyyskasvatus painottuu vain yrityksen perustamisen opettamiseen tai liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, jolloin yrittäjyysosaamisen muut osa-alueet saattavat jäädä kehittymättä.
  • Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on painottunut sisältöjen, menetelmien ja yhteistyömuotojen levittämiseen, mutta yrittäjämäistä toimintatapaa ei juurruteta toimintakulttuuriin.
  • Yrittäjyyskasvatus ei ole osa arkea ja siitä puuttuu jatkumo. Yrittäjyyskasvatusta ja sen tavoitteiden toteutumista ei myöskään arvioida, jolloin menetetään tilaisuus kehittää toimintaa tavoitteellisesti ja systemaattisesti.

Rahoituksen kannalta katsottuna yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen haasteena on rahoituksen jakautuminen kapea-alaisesti tietynlaisten toimenpiteiden vahvistamiseen.

Kansallinen rahoitus suuntautuu pääsääntöisesti yrittäjyyden oppimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kuitenkin rahoitusta tarvittaisiin myös toimintakulttuurin rakentamisen tukemiseen sekä yrittäjyyskasvatuksen strategiseen kehittämiseen ja arviointiin sekä tähän liittyvien työkalujen rakentamiseen.

Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja keinot ovat erilaisia eri paikoissa riippuen paikallisista tarpeista, ja rahoituksessa pitäisikin paremmin huomioida alueiden erityispiirteet, tarpeet ja vahvuudet.

Yrittäjyyskasvatus on ollut opetussuunnitelmien perusteissa jo 1990-luvulta lähtien

Yrittäjyyskasvatuksella on pitkä historia. Teemana se nousi suomalaisen koulutuskentän keskusteluun 1980-luvulla. Perusopetuksen opetussuunnitelmiin yrittäjyyskasvatus nostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 (ensimmäisenä maailmassa!) ja ensimmäiset yrittäjyyskasvatuksen linjaukset opetusministeriö julkaisi vuonna 2004.

Nykyään yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmissa kaikilla kouluasteilla. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa (2014) yrittäjyyskasvatus tulee esiin muun muassa siten, että oppilaan tulee oppia yrittäjämäistä toimintatapaa. Lukion uusiin opetussuunnitelman perusteisiin (2021) määriteltiin  puolestaan työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne sekä opiskelijoiden yrittäjyysosaamisen kehittäminen.

Yrittäjyyskasvatusta ohjaavat valtakunnallisten ja paikallisten opetussuunnitelmien lisäksi myös maakunnalliset ja alueelliset yrittäjyyskasvatusstrategiat sekä kansalliset ja kansainväliset linjaukset. Tuorein kansallinen linjaus on opetusministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017. Niiden tavoitteena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä.

Lue lisää yrittäjyyskasvatusta ohjaavista asiakirjoista täältä.

Nuorten yrittäjyysinto on ollut kasvussa koko 2000-luvun

Nuorten kasvava kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on näkynyt monissa nuorten asenteita kartoittavissa tutkimuksissa.

Talous ja Nuoret TATin vuoden 2021 Tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksen mukaan 36 % nuorista näki yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuudensuuntanaan. Vielä korkeammat lukemat saatiin vuoden 2019 Nuorisobarometri-tutkimuksessa, jonka mukaan jopa 58 % haluaisi kokeilla yrittäjyyttä jossain vaiheessa työuraansa.

Suomen Yrittäjien vuoden 2022 Opiskelijabarometrin mukaan 34 % opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Kuitenkin vain 14 prosenttia opiskelijoista (vuoden 2019 tutkimuksessa) koki korkeakouluopintojen antavan hyvät valmiudet yrittäjänä toimimiseen.

Parhaillaan käynnissä oleva kolmevuotinen Ysimittari-tutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuksen ensimmäisen kierroksen tulosten mukaan pojista 49 %  ja tytöistä 27 % voisi toimia yrittäjänä.

Nuorten yrittäjyysinnosta huolimatta Suomi jää jälkeen muita Pohjoismaita yritysten perustamisaktiivisuudessa.  Suomessa perustetaan 4,3 osakeyhtiömuotoista yritystä tuhatta työikäistä asukasta kohti, kun Ruotsissa vastaava luku on 7,2 ja Virossa 24,6.

Koulut eivät myöskään ole pystyneet tarjoamaan nuorille tarpeeksi työelämätietoa. Talous ja Nuoret TATin vuoden 2017 Kun koulu loppuu -tutkimuksesta kävi ilmi, että yläkoululaista 50 % ja lukiolaisista jopa 61 % kaipasi lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Uravalintoihin liittyvää ohjausta sai mielestään riittävästi yläkoululaisista vain  35 % ja lukiolaisista 31 %.

4. Mitä pitäisi tehdä, jotta yrittäjyyskasvatus menee eteenpäin?

Tulosta tuottava ja vaikuttava yrittäjyyskasvatus edellyttää, että se toteutuu oppilaitosten päivittäisessä arjessa. Tällöin yrittäjyyskasvatus on osa toimintakulttuuria ja se näkyy yrittäjämäisessä asenteessa, opetushenkilöstön osaamisessa, yrittäjämäisen pedagogiikan käytössä, oppimisympäristöissä ja yhteistyöverkostoissa. Yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa on kannustava, kokeiluihin rohkaiseva ilmapiiri.

Miten yrittäjämäistä toimintakulttuuria sitten luodaan? Keskeisessä roolissa yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittymiselle on yrittäjyyskasvatuksen johtaminen. Johtaminen tarkoittaa sitä, että niin oppilaitoksissa kuin kunnissakin löytyy vastuuhenkilö, joka pitää huolen siitä, että yrittäjyyskasvatusta toteutetaan yhdessä suunnitelmallisesti, sille asetetaan tavoitteita ja sitä arvioidaan.

Kuntatasolla yrittäjyyskasvatuksen onnistuminen edellyttää sen viemistä osaksi kunnan muita kehittämistoimenpiteitä ja strategisia ratkaisuja.

Tärkeää on myös yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä edellyttää yhteistä tahtotilaa ja ymmärrystä tulevaisuudesta sekä yhteisesti sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatuksen ympärille muodostuukin ekosysteemejä, joissa yrittäjämäinen osaaminen kehittyy synnyttäen toimintakulttuuria ja osaamista, joka vahvistaa elinvoimaa ja hyvinvointia. YES-verkosto on luonut yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi -mallin, joka auttaa toimijoita hahmottamaan, miten yhdessä voidaan synnyttää sellaista osaamista, joka vahvistaa elinvoimaa ja vastaa työelämän osaamistarpeita.

Yhteisen tahtotilan varmistamiseksi ja ekosysteemin konkreettisen työn tueksi on tärkeää muodostaa paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka mahdollistavat yhteisen keskustelun, tiedonvaihdon ja kehittämistyön. Verkostot auttavat muodostamaan käsityksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta ja mahdollistavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen kokonaisvaltaisesti eri kouluasteet huomioiden. Yhteistyöverkostot myös varmistavat, ettei päällekkäisiä toimenpiteitä tehdä ja ettei yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen jää aukkoja.

Myös valtakunnan tasolla yrittäjyyskasvatus edellyttää koordinoitua yhteistyötä, suunnitelmallisuutta ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista. Tätä työtä on YES pitkään tehnyt oman verkostonsa kautta ilman kansallista rahoitusta.

YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto. YES-verkosto yhdistää eri toimijat rakentamaan vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta. YES tarjoaa tukea ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kunnille, oppilaitoksille ja muille yrittäjyyskasvatustoimijoille. YESin palveluja ovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämispalvelut, verkostoyhteistyö,  yrittäjyyskasvatuksen valmennukset sekä oppilaitosten työelämäyhteistyön mallit ja työkalut. Lisäksi YES tuottaa materiaaleja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. YES-verkoston toimintaa koordinoi Valtakunnallinen YES ry.

Kysyttävää? Ota yhteyttä: YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, sanna@yesverkosto.fi, 045 357 2716.

 

Mitä uutta yrittäjyyskasvatuksessa?

YES-uutiskirjeestä saat tietoa yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisista asioista, kuten uusista materiaaleista sekä tulevista tapahtumista ja valmennuksista. Uutiskirje ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.

Tilaa YES-uutiskirje