Suomen yrittäjyyskasvatus on jälleen saanut tunnustusta kansainvälisessä tutkimuksessa. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin uusi tutkimus nostaa Suomen ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen Euroopan kärkeen.
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin uudessa tutkimuksessa Suomi näyttäytyy jälleen yrittäjyyskasvatuksen uranuurtajana.
Edellisen kerran Suomen yrittäjyyskasvatus sai kansainvälistä tunnustusta viime vuonna, kun Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) rarportissa Suomi nostettiin ensimmäiseksi 50 maan yrittäjyyskasvatuksen vertailussa.
Cedefopin tutkimus tarkastelee miten yrittäjyyskompetenssi on integroitu ammatilliseen koulutukseen. Yrittäjyyskompetenssilla tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja, ja asenteita, jotka liittyvät yrittäjämäiseen toimintaan. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin Suomen lisäksi Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, italiassa, Latviassa, Itävallassa ja Ruotsissa.
Professori, Turun yliopiston yrittäjyyskasvatuksen dosentti sekä Mid Sweden Universityn professori Jaana Seikkula-Leinon mukaan Suomen tutkimuksesta ilmenee, että Suomi nousee verrokkimaiden kärkeen yrittäjyyskompetenssien kehittämisessä.
– Tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjyyskompetenssia viedään eteenpäin Suomessa sekä muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Tutkimuksessa analysoitiin yrittäjyyskompetenssin edistämisen tilaa sekä yrittäjyysekosysteemin tilannetta maatasolla. Vaikka keskiössä oli ammatillinen koulutus, tutkimus loi myös hyvin kuvaa siitä, miten ekosysteemit oppilaitosten ympärillä kehittyvät. Suomi profiloituu kärkeen kansainvälisesti sekä yrittäjyyskasvatuksessa että ekosysteemeissä, Seikkula-Leino sanoo.
Ekosysteemillä tutkimuksessa viitataan siihen, miten yrittäjämäisyyttä edistetään vuorovaikutuksessa oppilaitoksen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
– Ekosysteemi kattaa eri toimijat, kuten oppilaitokset, järjestöt, yritykset ja elinkeinoelämän. Ekosysteemiin liittyvät myös tavat toimia ja organisoitua, kuten pedagogiikka ja oppimisympäristöt ja opetussuunnitelmat. Olennaista on staattisten elementtien sijaan vuorovaikutus ja yhteistyö. Suomessa näitä ekosysteemejä on hienosti kehitetty, ja tutkimuksesta nousee esiin, miten oppilaitokset ovat lähteneet orientoitumaan yhteiskuntaan ja miten se on esimerkiksi huomioitu oppimisympäristöjen suunnittelussa sekä yrittäjämäisessä pedagogiikassa. Meillä näkyy se laaja-alaisuus, mikä ei ehkä muissa maissa nouse niin vahvana esiin.
Suomen vahvuudet näkyvät usealla eri osa-alueella
Seikkula-Leinon mukaan Suomen johtoasema koostuukin monesta seikasta, jotka Suomessa on jo pitkään tehty oikein.
– Esimerkiksi Suomessa opettajien koulutustaso on aivan huippua ja siihen on todellakin satsattu. Opettajille on tarjolla yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Yrittäjämäisen asenteen merkitys ymmärretään opettajien, johdon sekä opiskelijoiden tasolla, ja Suomessa on myös hyvä ymmärrys opetussuunnitelmista, joissa yrittäjyyskasvatus on esimerkillisesti mukana. Tutkimus todentaa, että meillä tehdään hyvää työtä – yrittäjyyskasvatus on niin sanotusti lyönyt läpi koulutuksessa. Tämä tutkimus onkin kouluttajille ja strategioiden kehittäjille selkeä viesti, että ollaan saatu hyvää aikaiseksi.
Myös digitaalisuuden ja kestävän kehityksen huomiointi oli Suomessa kärkipaikoilla.
– Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen ohjelmissa on Suomessa pääsääntöisesti huomioitu kestävä kehitys ja toteutuksissa on hyödynnetty digitaalisuutta. Ja digitaalisuus ei ole meillä osa pelkästään opettajien arkipäivää, vaan myös oppijat tuottavat materiaalia ja innovoivat digitaalisesti.
Lisäksi tutkimuksessa nousi positiivisena esille Suomessa toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, jossa jokaiselle oppijalle tehdään henkilöllistetty oppimissuunnitelma. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava opintopolku. Henkilökohtaistaminen on opiskelijan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan toimijoiden yhteistyötä.
– Reformi oli lähtökohtaisesti myös hyvin inklusiivinen. Henkilöstö kokee sen haasteena, mutta näkee siinä myös lukemattomia mahdollisuuksia. Suomessa ymmärretään, että tänä päivänä täytyy joka tapauksessa eriyttää opetusta, koska oppijana voi olla 65-vuotias uranvaihtaja tai 18-vuotias maahanmuuttaja. Suomen joustavat polut ammatilliseen koulutukseen ja muihin koulutusmahdollisuuksiin mahdollistavat sen, että oppijoita voidaan kouluttaa heidän omista lähtökohdistaan. Tämäkin on kansainvälisesti merkittävää.
Kehitettävääkin löytyy, miten vastaamme haasteeseen?
Tutkimus nosti esiin myös kehittämistarpeita.
– Yksi seikka, mikä tutkimuksessa nousi esiin on arviointi. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan parhaimmillaan hyvin läpileikkaavasti. Siihen, miten yrittäjyyskasvatusta arvioidaan tämän tyyppisessä toteutuksessa on Suomessa hyvin vaihtelevia malleja, ja arviointi ei ole kovinkaan jäsentynyttä. Mainittakoon kuitenkin, että pakollisessa kokonaisuudessa Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta (1 osp) ovat keskeisen osaamisen perusteet määritelty ja siltä osin on arviointi selkeää.
Lisäksi ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksen strategioista voisi edelleen vahvistaa. Oma opetussuunnitelma tiedetään, mutta koulutusta ohjaavien strategioiden parempi ymmärrys tukisi monipuolisemmin yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä.
Yrittäjyyskasvatuksen läpileikkaavuudessa eri opetusaloilla on myös vielä parannettavaa. Samaten tutkimuksesta nousevat esiin alueelliset erot etenkin ekosysteemien rakentamisessa.
– Suomessa on tehty hyvää työtä, mutta siinä ollaan hyvin eri vaiheissa. Aluekehittäjät voisivatkin hyötyä siitä, mitä muilla alueilla on jo tehty. Opettajat ovat jo nyt henkilötasolla hyvin verkottuneet kollegoidensa kanssa, mutta henkilötason kontaktien lisäksi kannattaisi panostaa isompiin kokonaisuuksiin. Miten saamme buustattua alueiden yhteistyötä? Näkisin tässä hyvän mahdollisuuden rakentaa kansallista yhteistyötä ja ottaa yrittäjyyskasvatus kansalliselle agendalle. Kansalliset yrittäjyyslinjaukset julkaistiin viimeksi vuonna 2017, ja nyt olisi mielestäni otollinen maaperä päivittää kansallinen strategia, Seikkula-Leino sanoo.
YES-verkosto edistää yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyötä
YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen on iloinen Suomen menestyksestä kansainvälisessä vertailussa.
– Suomessa on tehty merkittävää yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä jo pitkään, ja voimme nyt iloita työn tuloksista. Toki tekemistä riittää vielä, ja mekin olemme YES-verkostossa tunnistaneet ja nostaneet keskusteluun näitä kehittämisen paikkoja.
Myös Lehtonen haluaa herätellä päättäjiä kansallisen strategian päivittämiseen.
– Suomi tarvitsee strategisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan yrittäjyyskasvatusta tulee kehittää. Vain siten saadaan aikaan vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta ja nuorten osoittama yrittäjyysinto konkretisoituu yrittäjämäiseksi toiminnaksi ja yrittäjyydeksi. Tavoitteemme on, että tällä vaalikaudella perustetaan kansallinen yrittäjyyskasvatuksen ohjausryhmä, jonka johdolla päivitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 laaditut Yrittäjyyslinjaukset. Uudessa hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla, joten olisiko tässä olisi nyt hallituksella näytön paikka? Lehtonen kysyy.
Cedefop-tutkimus toteutettiin kahdeksassa Euroopan maassa ja oli ensimmäinen laatuaan. Suomessa tutkimustiimin johtamisesta vastasi professori Jaana Seikkula-Leino. Lisäksi tutkimukseen osallistui väitellyt tutkija Maria Salomaa tieteelliseen analysointiin ja YES ry kenttätutkimukseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka sisälsi yrittäjyyskasvatusta ohjaavien asiakirjojen analyysiä, luokkaobservaatioita, fokusryhmähaastatteluja sekä päätöksentekijöiden, oppilaitosjohdon, oppilaitosten kumppanien, opettajien, yritysjohtajien ja opiskelijoiden haastatteluja.
Cedefop-tutkimuksesta on tulossa myöhemmin tänä syksynä yhteenveto maakohtaisista tutkimuksista.
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) tukee EU:n ammattikoulutuspolitiikan kehittämistä ja toteuttamista. Virasto tarjoaa tietoa, tutkimusta, analyyseja ja näyttöä ammatillisesta koulutuksesta, taidoista ja pätevyyksistä EU:n jäsenvaltioiden politiikkapäätösten tueksi.
Cedefop (2023). Entrepreneurship competence in vocational education and training: case study: Finland. Luxembourg: Publications Office. Cedefop research paper, No 97. cedefop.europa.eu/files/5597_en.pdf
Kaipaatko lisää tietoa yrittäjyyskasvatuksesta? Yrittäjyyskasvatuksen selviytymisopas antaa päättäjille päätöksenteon tueksi perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta. Selviytymisoppaasta päättäjä voi helposti selvittää, mitä yrittäjyyskasvatus on, miksi se on tärkeää ja mikä on sen merkitys yhteiskunnalle ja elinvoimaisuudelle. Oppaan voi lukea verkossa.
