Yrittäjyyskasvatuksen kansalliset linjaukset päivitetään. Mitä se tarkoittaa, miksi linjauksia pitää päivittää, milloin uudet linjaukset ovat valmiit ja miten ne saadaan näkymään opetuksen arjessa?
Yrittäjyyskasvatuksen toimijat saivat keväällä kauan odotettuja uutisia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö paljasti, että , että yrittäjyyskasvatuksen linjaukset päivitetään uudelle vuosikymmenelle.
Päivitystyö lähti käyntiin elokuussa, ja YES-verkosto kysyy nyt opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset -työryhmän puheenjohtajalta, opetusneuvos Minna Bálintilta viisi tiukkaa kysymystä linjauksista, niiden merkityksestä ja tulevasta aikataulusta.
1. Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ovat opetusta ohjaava asiakirja jonka tarkoituksena on kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen toimenpiteitä. Opetushallinnon alalla yrittäjyyskasvatuksen linjauksia on laadittu ja päivitetty 2000-luvulla kolmasti, viimeksi vuonna 2017. Miten maailma on muuttunut, miksi linjauksia pitää päivittää?
Linjausten laatijoina olemme ikään kuin joukko patikkaretkeläisiä. Juuri nyt olemme pysähtyneet kuunnellaksemme toistemme matkahavaintoja ja suunnittelemme seuraavaa etappia, josta mukaan lähteneet kokevat selviävänsä. Linjauksien laatiminen on hetki, joka mahdollistaa yhdessä suunnittelun. Vaikka puhumme yrittäjyyskasvatuksesta eri näkökulmista, keskustelussa löytyy se, mihin yhdessä sitoudumme. Tämänkaltaista strategiatyötä on tarpeen aika-ajoin tehdä.
Maailma on todellakin muuttunut sitten edellisten yrittäjyyskasvatuksesta laadittujen linjausten. Digitaalinen ja teknologioiden kehitys sekä tekoäly ovat muokanneet tapoja tehdä työtä ja liiketoimintaa. Yrittäjyyden eetokseen ovat nousseet kysymykset kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Myös monet muut kymmenen vuotta sitten ennakoidut trendit ovat vahvistuneet. Väestö vanhenee, asuminen kaupungistuu, maahanmuuttajien määrä lisääntyy kuten myös riippuvuutemme globaaleista verkostoista. Elämä on muuttunut yksilökeskeisemmäksi, mutta samalla hyvinvoinnin haasteet ja osallisuuden kysymykset puhututtavat. Koemme luonnon ääri-ilmiöitä ja maailman poliittinen tilanne on arvaamaton. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, millaista on yrittäjyys ja mitkä ovat yrittäjänä toimimisen valmiudet nyt ja tulevaisuudessa.
2. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan linjausesityksen. Työryhmään on kutsuttu edustajia ministeriöistä, Opetushallituksesta, koulutuksesta sekä järjestöistä. Ryhmän toiminta käynnistyi elokuussa. Mitkä seikat ovat nousseet esiin työryhmän ensimmäisissä kokoontumisissa?
Työryhmä on kieltämättä laaja. Mukana on myös yrittäjyyskasvatuksen tutkijoita, opettajankouluttajia ja opiskelijoita. Erilaisten järjestötoimijoiden lisäksi edustajansa ryhmään ovat nimenneet työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Pankin kaltaiset viranomaiset.
Tässä vaiheessa työryhmä luo kokonaiskuvaa yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen tilanteesta eri kouluasteilla. Samalla käymme keskustelua kehittämistarpeista. Keskustelu on ollut vilkasta, asiantuntevaa ja yhdensuuntaista. Useissa puheenvuoroissa kannetaan huolta nimenomaan siitä, miten pystymme varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Yrittäjyyskasvatuksen rooli koulutustoimialalla vaikuttaa olevan tunnustettu ja vakiintunut, ja nyt katse kiinnittyy siihen, miten toimintaa voidaan jatkossa ylläpitää ja vielä nykyisestään vahvistaa.
3. Linjaukset ottavat huomioon muilla hallinnon aloilla jo tehdyt toimet tai käynnissä olevan työn yrittäjyys- ja talousosaamisen vahvistamiseksi. Taustalla on myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma, joka painottaa talousosaamisen vahvistamista kaikilla kouluasteilla. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä on herännyt huoli, että linjaukset korostavat talousosaamista muun yrittäjyyskasvatuksen kustannuksella. Miten huolehditte, että yrittäjyyskasvatus laaja-alaisena lähestymistapana säilyy linjauksissa?
Laaja-alainen lähestymistapa voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri koulutusasteet tulevat otetuksi huomioon. Se voi tarkoittaa myös, että yrittäjyyskasvatus jalkautuu laajasti koulutusorganisaatioiden johtamiseen, opettajien osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen suunnitteluun, mutta myös erilaisiin strategisiin asiakirjoihin, kuten hallitusohjelmiin, tutkinnon perusteisiin tai alueellisiin kehittämissuunnitelmiin.
Usein laaja-alaisuudella viitataan siihen, ettei yrittäjyyskasvatuksessa kyse ole yksinomaan liiketoiminta-tyyppisestä osaamisesta vaan eri oppiaineissa ja koulutusaloilla tuotetusta osaamisesta. Yrittäjyyskasvatus nähdään laajasti esimerkiksi yrittäjämäisenä toimintatapana, työelämäyhteistyössä, oppimisympäristöissä ja pedagogiikassa siten, että luovuus, ongelmanratkaisu, vastuullisuus ja aloitteellisuus korostuvat.
Talousosaamista voidaan yrittäjyyskasvatuksen tavoin tarkastella laaja-alaisena ilmiönä. Linjausten kannalta ei tuottane ongelmaa, että laaja-alainen tarkastelu tehdään sekä yrittäjyyskasvatuksen että talousosaamisen osalta. Hyvät taloustaidot ja yrittäjyysosaaminen eivät ole kilpailijat keskenään vaan ne kumpainenkin tuovat lisäarvoa ja hyvinvointia sekä meille yksilöille itsellemme että laajemmin yhteiskunnalle.
4. Missä aikataulussa linjausten on tarkoitus valmistua ja milloin suuri yleisö pääsee kommentoimaan linjausesitystä?
Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset -työryhmässä aloitamme varsinaisten linjaustekstien kirjoittamisen vuoden vaihduttua. Tavoitteena on, että luonnos olisi kaikkien asiasta kiinnostuneiden tutustuttavana kevään 2026 lopulla. Tuolloin luonnoksen kehittämiseen voisi antaa myös palautetta. Työryhmän työskentely päättyy elokuussa 2026. Linjausten julkaiseminen on ajateltu tapahtuvan pian työskentelyn päätyttyä.
5. Kentällä toivotaan, että linjaukset näkyisivät aidosti opetuksen arjessa, eivät vain asiakirjatasolla. Miten varmistetaan, että uudistukset jalkautuvat käytäntöön ja että opettajilla on siihen riittävä tuki ja osaaminen?
Toimeenpano ja jalkauttaminen ovat asioita, joita mietitään kaikissa uudistus- ja kehittämishankkeissa. Varmasti tunnistamme tahoillamme sen, että olemme valmiit rehkimään niiden asioiden puolesta, jotka koemme itsellemme, opiskelijalle, työelämälle tai koko yhteiskunnalle merkitykselliseksi.
Kyse on pohjimmiltaan yksilöiden motivaatiosta ja sitoutumisesta. Yrittäjyyskasvatuksessa pienillä teoillakin voidaan saavuttaa paljon, mutta niihinkin tarvitaan aikaa ja osaamista. Esihenkilöt ja johto toimivat suunnannäyttäjänä ja mahdollistajana. Jos jollakin, niin johtamisella voidaan vaikuttaa linjauksien jalkauttamiseen ja yrittäjyyttä edistävän ilmapiirin syntymiseen työyhteisöissä.
Opettajat, kuten muidenkin alojen ammattilaiset, seuraavat omaa alaansa ja vastaavat osaamisensa kehittymisestä. Myös työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työntekijällä on osaamista työtehtävien tekemiseen. Kun kipinä on syttynyt, olisi tärkeää nopeasti löytää yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvia keinoja osaamisen hankkimiseen. Olemme onnekkaita, että koulutusjärjestelmämme tukena on useita upeita organisaatioita, jotka tukevat opettajia yrittäjyyskasvatusasioissa. Luontevia opettajien täydennyskoulutusorganisaatioita ovat myös ammatillisen opettajakorkeakoulut. On hienoa, että myös näitä tahoja on mukana linjauksia laativassa työryhmässä.
Kuulluksi tuleminen parantaa motivaatiota. Kun linjaukset laaditaan laajassa sidosryhmien verkostossa, tarkoittaa se, että monet näkökulmat tulevat kuulluksi. Toivottavasti linjaukset tuntuvat mahdollisimman monelle omilta ja niiden suuntainen toiminta jalkautuu helposti osaksi arkityötä.
Nykyisiin, vuonna 2017 laadittuihin yrittäjyyskasvatuksen linjauksiin pääset tutustumaan täältä. Lue myös uutinen 12.3.2025: Yrittäjyyskasvatus saa uudet kansalliset linjaukset, OKM käynnistää päivitystyön tänä keväänä.
