Miksi osa kunnista onnistuu kasvattamaan nuoristaan rohkeita tekijöitä ja osa ei? YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kertoo blogissa, mitä mitä rakenteita ja käytäntöjä kunnassa on oltava, jotta yrittäjyyskasvatus toimii ja koko kunta vahvistuu.
Minulle yrittäjyyskasvatus ei tarkoita sitä, että jokaisesta lapsesta pitäisi tulla yrittäjä. Kyse on taidoista ja asenteesta – kyvystä tarttua mahdollisuuksiin, toimia yhdessä, ratkaista ongelmia ja kantaa vastuuta. Näitä taitoja tarvitaan jokaisessa työssä, jokaisella elämänpolulla ja jokaisessa kunnassa, joka haluaa rakentaa elinvoimaista tulevaisuutta.
Kun kunnissa puhutaan taloudesta, investoinneista ja elinvoimasta, huomio kiinnittyy usein rakennuksiin ja infraan, vaikka todellisuudessa tärkein investointi on lasten ja nuorten osaamisen kehittäminen.
Me YES-verkostossa näemme tämän jatkuvasti työssämme, ja juuri siksi tavoitteemme on, että jokainen Suomen kunta olisi yrittäjyyskasvatuskunta – kunta, jossa nuorten yrittäjämäisiä taitoja rakennetaan pitkäjänteisesti ja osana kunnan kokonaiskehittämistä.
Kun olemme kiertäneet kuntia, tavanneet opettajia ja tehneet yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, meille on kirkastunut, mitä yrittäjyyskasvatuskunnan arjessa oikeastaan tapahtuu. Siksi haluan avata, mitkä tekijät tunnistaa yrittäjyyskasvatuskunnan taustalta – ja miksi nämä asiat ovat ratkaisevia koko kunnan tulevaisuudelle.
Yrittäjyyskasvatuskunnan tunnusmerkit:
Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan strategiaa
Jos yrittäjyyskasvatus jää yksittäisten koulujen tai jopa yksittäisen opettajan vastuulle, työ pirstaloituu. Siksi yrittäjämäisen osaamisen on oltava osa kunnan strategiaa ja sen kehittämistä. Kun suunta on yhteinen, työ saa jatkuvuutta ja painoarvoa.
Strategioihin ja kehittämistoimenpiteisiin nostettu yrittäjyyskasvatus näkyy koulujen arjessa, nuorten mahdollisuuksissa ja myös elinkeinopolitiikassa. Yrittäjyyskasvatuksesta tulee voimavara, joka vahvistaa kunnan vetovoimaa, osaamista ja työelämän valmiuksia.
Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi tekee työn näkyväksi
Yrittäjyyskasvatusta ei voi tehdä yksin. Sen ympärille tarvitaan ekosysteemi, jossa yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja muut toimijat toimivat yhdessä. Yhteinen keskustelu, yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet hyödyttävät kaikkia.
Kun nuori pääsee kokeilemaan ideoitaan, kohtaamaan oikeita asiantuntijoita ja näkemään, että hänen ajatuksillaan on arvoa, syntyy rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen. Samalla vahvistuu koko kunta.
Koordinointiin ja kehittämiseen on varattu resursseja
On helppo todeta, että yrittäjyyskasvatus on tärkeää – mutta ilman resursseja työ jää satunnaiseksi. Koordinointi ja kehittäminen vaativat aikaa ja osaamista. Siksi yrittäjyyskasvatukseen sijoittaminen ei ole kuluerä, vaan tulevaisuusinvestointi, jonka vaikutukset näkyvät pitkälle.
Kunnassa toimii yrittäjyyskasvatuksen tiimi
Yksittäinen opettaja ei voi kantaa vastuuta koko kunnan yrittäjyyskasvatuksesta. Tarvitaan tiimi, joka kokoaa yhteen eri toimijat, jakaa osaamista ja pitää yllä jatkuvuutta. Tiimi tekee työstä näkyvää, vaikuttavaa ja ennen kaikkea pitkäjänteistä.
Oppimispolku on eheä lapsesta nuoreksi aikuiseksi
Yrittäjyyskasvatuksen pitää muodostaa eheä polku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja edelleen työelämään. Katkonainen polku ei palvele ketään. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus oppia ymmärtämään omaa osaamistaan ja sen merkitystä tulevaisuudessa– ei satunnaisesti, vaan pitkäjänteisesti pala kerrallaan.
Miksi tämä kaikki on niin tärkeää?
Siksi, että ilman hyvinvoivia, osaavia ja yrittäjämäisesti ajattelevia nuoria kunnilla ei ole tulevaisuutta. On rohkeutta ja viisautta nähdä yrittäjyyskasvatus osana kunnan peruspalveluja.
Kun yrittäjyyskasvatus tehdään näkyväksi strategiassa, resursoidaan kunnolla ja rakennetaan yhteistyön ekosysteemi, luodaan kunta, jossa nuorilla on valmiuksia ja rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatus on keskeinen osa modernia, elinvoimaista kuntaa – ei irrallinen teema, vaan tulevaisuusteko.
Tämä on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
YES-verkoston yrittäjyyskasvatuskunta-kuva.
Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston johtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
