PISA-tulokset herättävät aiheellista huolta lasten ja nuorten osaamisesta, mutta ratkaisu ei ole yrittäjyyskasvatuksen karsiminen. YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen muistuttaa, miksi perustaitojen vahvistamisen rinnalla tarvitaan myös taitoja, joilla nuori voi käyttää osaamistaan, ratkaista ongelmia ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Tuoreet PISA-tulokset pysäyttävät. Suomalaisten nuorten osaamisen kehitys antaa aihetta vakavaan huoleen.
On selvää, että lasten ja nuorten vahvat perustaidot ovat kaiken oppimisen perusta. Jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada koulusta vahva luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Niistä meidän on pidettävä kiinni ja niitä meidän on vahvistettava.
Samalla olen kuitenkin huolissani siitä, millaisia johtopäätöksiä PISA-tuloksista tehdään.
Kun oppimistulokset heikkenevät, keskustelu kääntyy helposti siihen, että koulussa pitäisi keskittyä vain ”perusasioihin” ja karsia kaikki muu niiden ympäriltä. Pelkään, että tässä keskustelussa myös yrittäjyyskasvatus, työelämäyhteistyö ja muu koulun ulkopuolelle ulottuva oppiminen voidaan nähdä ylimääräisenä tekemisenä, joka vie aikaa perustaitojen opettamiselta.
Minusta tämä olisi väärä suunta.
Perustaidot ja tulevaisuudessa tarvittavat taidot eivät ole toistensa vastakohtia. Eikä yrittäjyyskasvatus ole jotakin opetuksen päälle tuotavaa ylimääräistä toimintaa. Hyvin toteutettuna se on tapa oppia, soveltaa ja tehdä näkyväksi koulussa opittavia asioita.
Otetaan esimerkki. Kun oppilaat suunnittelevat esimerkiksi tuotteen, palvelun tai tapahtuman, tarvitaan lukemista, kirjoittamista ja matematiikkaa. Tarvitaan tiedonhakua ja lähteiden arviointia. Pitää osata laskea, perustella omia näkemyksiä, tehdä yhteistyötä, ratkaista ongelmia ja esitellä oma idea muille.
Samalla nuori voi huomata jotakin hyvin tärkeää: minä osaan, minä pystyn oppimaan ja voin käyttää osaamistani johonkin.
Juuri tätä yhteyttä meidän pitäisi mielestäni vahvistaa.
Olen pitkään puhunut siitä, että vahvat perustaidot pitää yhdistää tämän päivän ja tulevaisuuden osaamiseen. Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan rinnalla tarvitaan kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, digitaitoja, ongelmanratkaisua, yhteistyötaitoja sekä kykyä tunnistaa ja hyödyntää omaa osaamista.
Yrittäjyyskasvatus kokoaa monia näistä taidoista yhteen.
Tälle työlle on myös nyt vahva kansallinen ajankohta. Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen kansallisia linjauksia on uudistettu kuluneen vuoden aikana, ja uudet linjaukset julkaistaan tänä syksynä. Olen saanut olla mukana niiden valmistelussa YES ry edustajana. On tärkeää, että samaan aikaan kun keskustelemme nuorten perustaitojen vahvistamisesta, pidämme kiinni myös siitä työstä, jolla nuorille rakennetaan valmiuksia tulevaisuutta varten. PISA-tulosten heikkenemisen ei pitäisi kääntää tätä suuntaa, vaan meidän pitäisi varmistaa, että yrittäjyyskasvatus ja talousosaaminen toteutuvat kouluissa entistä paremmin.
Ja siksi haluan muistuttaa myös siitä, mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että jokaisesta lapsesta tai nuoresta pitäisi kasvattaa yrittäjä. Kyse on yrittäjämäisistä valmiuksista: Samalla nuori oppii tunnistamaan omaa osaamistaan ja näkemään ympärillään mahdollisuuksia.
Minulle yrittäjyyskasvatuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on juuri tämä: antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ja työkaluja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Juuri sellaiseksi kuin he haluavat.
Siksi ajattelen, että PISA-tulosten pitäisi saada meidät pohtimaan paitsi sitä, mitä koulussa opetetaan, myös sitä, miten lapset ja nuoret oppivat ja miten saamme heidät innostumaan oppimisesta.
Miten matematiikasta tehdään asia, jota nuori osaa käyttää? Miten lukutaito auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa? Miten nuori oppii arvioimaan tietoa kriittisesti? Miten hän huomaa oman osaamisensa? Entä miten koulussa opittu yhdistyy yhteiskuntaan, työelämään ja nuoren omaan tulevaisuuteen?
Näihin kysymyksiin ei vastata sulkemalla koulun ovia ympäröivältä yhteiskunnalta. Tai yrittäjyyskasvatukselta.
Päinvastoin.
Tarvitsemme koulujen, oppilaitosten, yritysten ja muun ympäröivän yhteiskunnan välistä yhteistyötä. Tarvitsemme yritysvierailuja, työelämään tutustumista, yrittäjyysprojekteja ja aitoja ongelmia ratkaistavaksi. Tarvitsemme tilanteita, joissa koulussa opittu saa yhteyden todelliseen elämään.
Yritysvierailu ei ole pois matematiikan oppimisesta, jos siellä huomataan, mihin matematiikkaa tarvitaan. Yrittäjyysprojekti ei ole pois äidinkielestä, jos siinä etsitään tietoa, kirjoitetaan, argumentoidaan ja esiinnytään. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ei ole pois oppimisesta, jos sen avulla opetussuunnitelman tavoitteet muuttuvat oppilaalle ymmärrettäviksi ja merkityksellisiksi.
Emme tarvitse vähemmän perustaitoja. Tarvitsemme vahvemmat perustaidot – ja enemmän mahdollisuuksia käyttää niitä.
Suomalaisen koulun vahvuus on rakennettu korkealle osaamiselle ja sivistykselle. Niistä meidän tulee pitää kiinni. Mutta samalla meidän tehtävämme on katsoa eteenpäin.
Millaisia tietoja, taitoja ja asenteita tämän päivän lapset ja nuoret tarvitsevat rakentaessaan omaa elämäänsä maailmassa, jota emme vielä täysin tunne?
Siksi toivon, ettei PISA-tulosten herättämä aiheellinen huoli johda siihen, että koulujen ovet sulkeutuvat yrittäjyyskasvatukselta, työelämältä ja ympäröivältä yhteiskunnalta.
Niiden pitäisi avautua entistä enemmän. Tavoitteellisesti ja osana oppimista.
Sanna Lehtonen on Suomen johtavan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
