Strategiatyön on pohjauduttava ymmärrykseen kehitettävän asian nykytilasta – parasta reittiä perille on vaikeaa löytää, ellei tiedä, mistä on lähdössä liikkeelle. Kehittämisprosessin toisessa vaiheessa tiimin tehtävänä onkin luoda selkeä kokonaiskuva kunnan nykyisestä yrittäjyyskasvatusmallista sekä sen vahvuuksista ja heikkouksista. Jaettu ymmärrys nykytilanteesta ohjaa kehittämistyön oikeille raiteille, ja mahdollistaa todellisiin muutostarpeisiin vastaavien, realististen, mutta kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen yhteiselle kehittämiselle.
Tuumasta toimeen: Tilannekuva-työpaja
Kokoa kehittämistiimi Tilannekuva-työpajaan. Ydintiimin lisäksi mukaan olisi hyvä kutsua paikallista yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuutta mahdollisimman kattavasti tuntevia toimijoita, kuten esimerkiksi eri koulutusasteilla toimivaa kasvatus- ja opetushenkilökuntaa ja rehtoreita, opetustoimen viranhaltijoita sekä yrittäjyyskasvatuksen kentällä toimivia kolmannen sektorin edustajia. Halutessa työpajatyöskentelyä voidaan täydentää esimerkiksi kaikille oppilaitoksille lähetettävällä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista koskevalla kyselyllä.
Kunnat lähtevät kehittämiseen erilaisista lähtötilanteista. Joissain kunnissa yrittäjyyskasvatus saattaa nykyisellään rajoittua lähinnä yksittäisiin yrittäjyyden lukiokursseihin, kun taas toisessa kunnassa on jo pitkät perinteet yhteistyöstä laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Työpajan aluksi onkin hyvä hahmottaa, minkälaisia näkemyksiä osallistujilla on kunnan nykyisestä yrittäjyyskasvatusmallista kokonaisuudessaan.
Hyödynnä yhteisen keskustelun avaamisessa alla olevaa Nopea yrittäjyyskasvatusbarometri -arviointityökalua. Jaa työskentelypohja kaikille osallistujille ja pyydä heitä merkkaamaan oma siihen oma tilannearvioinsa kunnan yrittäjyyskasvatuskokonaisuudesta. Keskustelkaa sen jälkeen arvioinnin tuloksesta pyrkien muodostamaan yhteinen näkemys kunnan yrittäjyyskasvatuksen tilanteesta.
Työkalu 2: Nopea yrittäjyyskasvatusbarometri
(Tulosta jokaiselle osallistujalle yksi A4-kokoinen arviointipohja)
Työpajan toisessa osiossa kunnan yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuutta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin lähestyen sitä kolmesta eri näkökulmasta:
- Toiminta. Kirjaa ylös, minkälaisissa muodoissa yrittäjyyskasvatusta nykyisellään kunnassa toteutetaan ja mitä kaikkea siihen käytännössä kuuluu.
- Toimijakenttä. Pohtikaa tämän jälkeen yhdessä, mitkä toimijat kunnassa osallistuvat yrittäjyyskasvatuksen toimien toteutukseen, ja minkälaista yhteistyötä näiden toimijoiden välillä nykyisellään on.
- Koordinointi- ja kehittäminen. Tarkastelkaa viimeiseksi, mitä toimia kunnassa tehdään yrittäjyyskasvatustyön koordinoinnissa ja kehittämisessä. Määritelkää kenen vastuulla yrittäjyyskasvatus ja sen kehittäminen pääasiassa on, onko sille resursseja, strategiaa ja yhteisiä tavoitteita sekä arvioidaanko kunnassa yrittäjyyskasvatuksen tuloksia.
Hyödynnä työskentelyssä alla olevaa työkalua, joka mahdollistaa oleellisen tiedon keräämisen yhteen näkymään selkeän kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tulosta työskentelypohja suurikokoisena (A1), jotta sen yhteinen työstäminen on sujuvaa.
Kun kaikki oleellinen tieto on kirjattu esiin, kokonaisuus on vielä järkevä käydä kertaalleen läpi näkökulma kerrallaan. Sen jälkeen voidaan siirtyä työpajan viimeiseen osuuteen, jonka tarkoitus on tunnistaa nykyisen yrittäjyyskasvatusmallin keskeisimmät haasteet ja vahvuudet. Mikä kuntasi yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuudessa toimii, mikä vaatisi kehittämistä? Mistä pitäisi luopua, mihin pitäisi panostaa?
Eniten erilaisia näkemyksiä saadaan houkuteltua esiin, jos osallistujat kirjaavat ajatuksensa paperille ensin itsenäisesti tai pienemmissä ryhmissä, ja jakavat ne lopuksi koko tiimille. Yhteisen keskustelun kautta on mahdollista tunnistaa toistuvasti esiin nousevia teemoja, joiden pohjalta alkaa hahmottua kunnan nykyisen yrittäjyyskasvatuksen eri osa-alueiden merkittävimmät kehittämistarpeet ja -potentiaali. Valitkaa niistä lopulta viisi strategiatyön kannalta keskeisintä haastetta ja vahvuutta, ja kiteyttäkää ne selkeästi alla olevalle työskentelypohjalle.
Kehittämistiimillä pitäisi työpajan päätteeksi olla selkeä tilannekuva kunnan nykyisestä yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuudesta. Tiedämme siis nyt, missä parhaillaan menemme, joten seuraavaksi on hyvä siirtyä pohtimaan, mitkä kohti oikeastaan ollaan kulkemassa.
