Vaihe 4: Aseta tavoitteet

Edellisissä työvaiheissa yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle on hahmoteltu paikalliset lähtökohdat ja yhteinen päämäärä. Seuraavaksi kehittämisessä otetaan iso loikka kohti käytännön realiteetteja ja siirrytään pohtimaan, mitä kunnassa olisi tarkkaan ottaen saavutettava, jotta vision kuvaama tulevaisuus voisi toteutua. 

Eräänlaisina edistymisen virstanpylväinä toimivien tavoitteiden asettaminen on kriittisen tärkeä vaihe kehittämisprosessia, koska samalla tehdään merkittäviä valintoja siitä, mihin yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä panostetaan sekä missä järjestyksessä ja millä aikataululla kehittämistoimia pyritään toteuttamaan.

Tavoitteet pilkkovat tarkoituksella yläpilvessä liiteleväksi kirjoitetun vision konkreettisimmiksi osapäämääriksi, mikä mahdollistaa paitsi käytännön toimien järkevän suunnittelun myös kehittämisen edistymisen seuraamisen ja arvioinnin. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden tulisikin olla tarkkaan harkittuja. Esimerkiksi strategiatyössä laajasti käytetty SMART-malli tarjoaa oivat ohjenuorat tavoitteiden laatimiseen.

SMART-mallin mukaan hyvä tavoite on:

Selkeä

Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman täsmällinen, konkreettinen ja selkeä, jotta se olisi helposti ymmärrettävissä. Epämääräiset tai liian yleiselle tasolle jäävät tavoitteet vaikeuttavat tavoitteiden toteuttamista.

Mitattavissa

Hyvä tavoite on muotoiltu niin, että sen eteen tehtävän työn edistymistä on helppo seurata ja mitata. Tavoitteita asetettaessa onkin samalla pohdittava, mitä mittaristoja käytetään kehittämistyön edistymisen arvioinnissa.

Aikaan sidottu 

Tavoitteen pitäisi määritellä sen toteuttamiselle jonkinlainen aikataulu tai määräaika. Selkeä aikajänne ohjaa toimenpiteiden suunnittelua ja priorisointia sekä tukee edistymisen säännöllistä seuraamista.

 Realistinen 

Toisin kuin vision, tavoitteen tulisi olla siinä määrin realistinen, että sen toteuttaminen on ylipäätään mahdollista. Tavoitteiden asettamisessa onkin huomioitava esimerkiksi kunnassa käytössä olevat taloudelliset sekä aikaan ja osaamiseen liittyvät resurssit.

Tarpeellinen 

Tavoitteen tulisi olla merkityksellinen kehittämiselle asetetun vision toteutumiselle. Tarpeellisuutta punnittaessa onkin kysyttävä, missä määrin tavoite edistäisi yhteisen päämäärän saavuttamista.

Kokoa kehittämistiimi Tavoitteet-työpajaan. Yrittäjyyskasvatuksen laaja-alaiseen kehittämiseen tähtäävien tavoitteiden onnistunut asettaminen edellyttää, että työpajassa on mukana mahdollisimman montaa eri näkökulmaa edustavia toimijoita, joten mukaan kannattaa ydintiimin lisäksi jälleen kutsua myös vierailevia asiantuntijoita kunnan eri toimijaryhmistä. 

Ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista on syytä palauttaa osallistujien mieleen yhdessä luotu visio sekä kunnan nykyisen yrittäjyyskasvatusmallin vahvuudet ja haasteet. On myös tärkeää varmistaa, että osallistujilla on jaettu ymmärrys siitä, mikä tavoitteiden asettamisen tarkoitus on, ja minkälainen tavoitteen tulisi olla. Alustuksessa voi hyödyntää esimerkiksi yllä kuvattua SMART-mallia. 

Käytä työpajassa alla olevaa Visiosta tavoitteisiin -työskentelypohjaa ja aloita työskentely kirjoittamalla pohjaan kunnan yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen visio. Sen jälkeen visio puretaan uudelleen osasiinsa tunnistamalla sen kolme–neljä keskeisintä teemaa. Teema voi olla esimerkiksi tietty aihepiiri tai ylätason tavoite, kuten resurssien riittävyys, yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden lisääminen tai yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistaminen.

Teemat nimetään, ja ne kirjoitetaan työskentelypohjaan. Jaa seuraavaksi osallistujat pienryhmiin ja aloita kuhunkin teemaan liittyvien tavoitteiden ideointi. Tarkoitus on ensin ideoida Post-it-lapuille mahdollisimman monta tavoitetta ja sen jälkeen yhteisen keskustelun kautta valita niistä tärkeimmät. Yhdistele eri ideoita ja karsi ehdotettuja tavoitteita niin, että kuhunkin visiosta johdetun teeman alle jää lopulta korkeintaan viisi tavoitetta. 

Työkalu 7: Visiosta tavoitteisiin              

(Tulosta A0- tai A1-koossa)

Työskentelypohjalla on nyt mahdollisesti 20 tavoitetta, mikä on edelleen liian suuri määrä tavoitteita varmistamaan, että kehittämistoimien suunnittelussa todella keskitytään kaikkein oleellisempaan. Kehittämistiimi voi itse päättää, mikä on tavoitteiden toteuttamisen aikajänne ja kuinka monta tavoitetta tuolle aikajaksolle asetetaan, mutta yleinen suositus on, että tavoitteita olisi korkeintaan viidestä kymmeneen. Esimerkiksi pilottikunnissa kehittämistiimit asettivat kuusi tavoitetta seuraavalle kolmelle vuodelle. 

Jatka tavoitteiden rajaamista ja muokkaamista tarkastelemalla työskentelypohjalle kerättyjä ehdotuksia SMART-mallia hyödyntäen: missä määrin tavoite edistää vision toteutumista? Onko tavoite riittävän selkeä ja mitattavissa, onko sen toteuttaminen edes teoriassa mahdollista? Tehkää lopulta yhteinen päätös niistä vision toteutumisen kannalta keskeisistä tavoitteista, joiden saavuttamiseen kehittämisessä tulevina vuosina kunnassa keskitytään. 

Työpajan lopputuloksena kehittämistiimi on asettanut toiminnalleen sopivan määrän kunnianhimoisia, mutta riittävän realistisia tavoitteita. Matkalla on jo lähtöpiste, suunta ja tarvittavat välietapit – entä millä keinoin itse matkanteko taittuisi kaikkein sujuvimmin?