Yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäisten opettajien työtä, vaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa kannattaa rakentaa koko oppilaitokseen. Vuonna 2017 YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen toimintakulttuuria.
YES-verkosto lupasi viime vuonna Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria.
Tavoite saavutettiin ja vähän ylikin: Viime vuonna YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.
– Yrittäjyyskasvatuksessa olennaista on motivoida ja innostaa lapsia ja nuoria. Näin heissä syntyy halu kokeilla ja toteuttaa omia ideoita, ja luottamus omiin kykyihin kasvaa. Siksi yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaiselle oppitunnille ja koko koulun toimintakulttuuriin, muistuttaa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
– Tavoitteenamme on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tarjoamme tukea ja valmennusta yksittäisten opettajien ja rehtorien lisäksi erityisesti oppilaitoksille, jotta yrittäjyyskasvatus juurtuisi koko opetusyhteisöön.
YES-aluetoimija on paikallinen asiantuntija ja kehitystyön tuki
YES-verkosto toimii tällä hetkellä 14 alueella ympäri Suomea, ja YES-aluetoimijat ovat oppilaitosten tukena yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja paikallisena opetuksen ja työelämän verkottajana.
– Suosittu tapa lähteä kehittämään kouluun yrittäjämäisempää toimintakulttuuria on esimerkiksi YES Pedagogiikkapaja, jossa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteisiin, arvioidaan nykytilanne ja lähdetään yhdessä pohtimaan, mitä pitää tehdä. YES-aluetoimijat ovat järjestäneet oppilaitoksille myös veso-koulutuksia ja muita valmennuksia.
Opettajille on tarjolla maksutonta materiaalia ja malleja yrittäjyyskasvatukseen
YES-verkosto tarjoaa oppilaitoksille alueellisen asiantuntijaverkostonsa tuen sekä mallinsa ja materiaalinsa.
Konkreettisia välineitä ovat esimerkiksi YESin Yrittäjyyskasvatuksen työkirja ja sen sisältämät työkalut, kuten vuosikello, Ehjä polku ja Yrittäjämäinen oppilaitos -pohja.
Uusimpana materiaalina on joulukuussa julkaistu Kokeile-katalogi, johon on kerätty 33 mallia, joilla oppilaitokset eri puolilla Suomea tällä hetkellä toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteistyötä.
– Näistä malleista huomaa, että yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä ja kokeiluista oppimista. Opettajan itse ei tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija, sillä tukea ja kumppaneita näiden taitojen opettamiseen löytyy. Opettaja löytää yrittäjiä ja työelämän asiantuntijoita kouluvierailijoiksi tai koulun projekteihin esimerkiksi YES-kummiportaalista, Lehtonen muistuttaa.
