Mitä enemmän opettaja saa yrittäjyyskasvatuskoulutusta ja pääsee osallistumaan toiminnan suunnitteluun, sitä monipuolisemmin ja laajakestoisemmin hän hyödyntää opetuksessaan yrittäjyyskasvatuksen keinovalikoimaa, käy ilmi Elena Ruskovaaran tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Yrittäjyyskasvatus nähdään yhteiskunnassa yhtenä tapana vastata tulevaisuuden työelämän haasteisiin tukemalla yrittäjähenkisiä taitoja ja osaamista lapsissa ja nuorissa. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei perus- ja toisella asteella riittävästi hyödynnetä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja materiaaleja.
KTM Elena Ruskovaaran väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka opettajien käyttämä yrityskasvatuksen keinovalikoima on laaja, valtaosa opetuksesta tapahtuu perinteisin menetelmin luokkahuoneissa yhden opettajan johdolla.
Opettajat myös suosivat helposti toteutettavissa olevia ja lyhytkestoisia toimenpiteitä, kuten aiheeseen liittyviä keskusteluja. Koulut tekevät jonkin verran yritysvierailuja, mutta vastaavasti yrityksiä kutsutaan vierailemaan kouluissa vähän. Muu yrittäjyyskasvatusmateriaali, kuten pelit ja leikit, ovat myös pitkälti hyödyntämättömiä.
Opettajien kesken on kuitenkin eroja sen suhteen, kuinka paljon ja laajalti opettajat materiaaleja käyttävät ja kytkevät opetukseensa. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. Osallistumisen jälkeen opettajat ottavat enemmän, monipuolisempia ja laajakestoisempia tapoja käyttöön.
Tutkimuksen mukaan toinen merkittävä tekijä on opettajien osallistaminen oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Osallistettu opettaja käyttää enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Sitä vastoin opettajien sukupuolella eikä virkaiällä näytä olevan vaikutusta asiaan.
– Suomalaisissa perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa on yrittäjyyskasvatus ollut läsnä jo parikymmentä vuotta. Suomessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu kuinka kouluissa aihetta käsitellään. Myös maailmanlaajuisesti tämä tieto on aikaisemmin puuttunut, kuvailee Ruskovaara tutkimuksensa uutuusarvoa.
Asian tutkiminen on tärkeää, sillä koulujen yrittäjyyskasvatukselle on asetettu kovat tavoitteet: vahvistaa eri-ikäisten oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Ruskovaaran väitöstutkimus täyttää aukon esittelemällä yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen: mitä kouluissa tehdään, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja minkälaiset opettajat kytkevät aihekokonaisuutta opetukseensa.
Tutustu Ruskovaaran väitöskirjan LUTin verkkopalvelussa
Ruskovaaran kauppatieteiden alan väitöskirja: Entrepreneurship Education in Basic and Upper Secondary Education – Measurement and Empirical Evidence (Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella) on luettavissa Lappeenrannan tekillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa.
Ruskovaara mukana myös YES goes to lukio -hankeessa
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut mukana YES goes to lukio -hankkeessa, jossa Elena Ruskovaaran koordinoimaa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -työkalua on hyödynnetty opettajien yrittäjyyskasvatusosaamisen mittaamisessa. Tutustu YES goes to lukio -hankkeessa kehitettyihin keinoihin yrittäjämäisemmän lukion luomiseksi osoitteessa yesverkosto.fi/lukioteesit.
Lähde: Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiedote 4.11.2014
Lisätiedot: Elena Ruskovaara, elena.ruskovaara@lut.fi, p. 040 5550 320.
