4H-liitto ja LUT-yliopisto tutkivat parhaillaan yhteistyössä nuorten vapaa-ajalla toteuttaman yrittäjyyden vaikutuksia muun muassa kuntien elinvoimaan. Tulokset ovat yllättäneet positiivisesti, kirjoittavat Anu Raappana ja Sirkka Suomäki.
Nuoren arki koostuu monenlaisista oppimisympäristöistä; koti, koulu ja harrastukset luovat mahdollisuuksia erilaisten tietojen ja taitojen oppimiseen. Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että yrittäjyyttä opitaan parhaiten yrittämällä1.
Suomessa on vakiintuneita kouluympäristöön sulautuneita yrittäjyyden oppimisen malleja2. ja muun muassa 4H-järjestö luo valtakunnalliset puitteet yrittäjyyden oppimiseen vapaa-ajalla.
Yrittäjyyskasvatuksen kytkeytyvä tutkimus on laajaa ja monitahoista, mutta nuorten vapaa-ajalla toteuttamaa omaehtoista yrittäjyyttä on vasta viime vuosina herättänyt tutkijoiden kiinnostuksen.
Valtakunnallisen Ysimittari- tutkimuksen tulosten kannustamana lähtivät 4H-järjestö ja LUT-yliopisto yhteistyössä selvittämään, mitä 4H-yrittäjyys on ja miten vapaa-ajalla nuorten itsensä toteuttama yrittäjyys vaikuttaa nuoren yrittäjyysosaamisen vahvistumiseen ja kuntien elinvoiman kehittymiseen.
Tutkimus- ja kehittämishanke on yllättänyt hanketoimijat monella tapaa. Havaintojen perusteella voi hyvinkin sanoa, että yrittäjyyskasvatus kannattaa ja nuorten omaehtoinen yrittäjyys tuo lisäarvoa nuorille itselleen mutta myös laajalti nuoren ympäristöön. Yrittäjyys luo yrittäjyyttä ja aktiivisuutta sekä monenlaisia verkostoja oman yhteisön sisälle ja kauas sen ulkopuolelle.
Kaiken kaikkiaan 4H-yrittäjien joukko on monella tapaa kiinnostava. Ensinnäkin 13–28-vuotiaita 4H-yrittäjiä oli vuonna 2023 noin 2300. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 3,7 miljoonaa euroa.
Jo tämä tieto saa pohtimaan mihin kaikkeen nuorten aktiivisuus ja yrittäjyys voikaan yhteiskunnassa vaikuttaa. Kuntien elinvoimaan vaikuttaa toki suoraan se raha, jonka nuoret ansaitsevat ja käyttävät oman kunnan palveluihin. Suora vaikutus kunnan elinvoimaan on myös sillä, että nuoret tuottavat palveluja, joita kunnassa ei muutoin olisi.
Hankkeessa tehtiin kysely kuntien johdolle. Siihen vastasi 88 kuntajohdon edustajaa. He tunnistivat nuorten yrittäjyyden elinvoimavaikutuksiksi paitsi yrittäjyyden kautta kiertävän rahan, myös nuorten aktiivisuuden ja omatoimisuuden. Lisäksi kuntajohto pohti vastauksissaan vaikuttavuusketjuja, joita syntyy nuorten yrittäjyyden kautta. Nuoret toimivat paikallisten yritysten alihankkijoina ja sesonkityöntekijöinä. Lisäksi nuoret tuottavat palveluja alueella toimiville kolmannen sektorin toimijoille.
Mielenkiintoista on elinvoiman näkökulmasta myös se, että nuoret yrittäjät houkuttelevat paikkakunnalle matkailijoita. Vetovoima- ja pitovoima vahvistuu, sillä nuori kiinnittyy oman yritystoimintansa kautta yhteisöön monin eri tavoin. Tämä on tunnistettu kuntajohdon vastausten lisäksi myös nuorten itsensä kirjoittamissa yritystoiminnan vuosiraporteissa.
Hanketoimijoiden viesti kunnille on selvä: jokaisella nuorella asuinpaikasta riippumatta tulee olla mahdollisuus harrastaa ja kokeilla myös yrittäjyyttä niin halutessaan.
Anu Raappana ja Sirkka Suomäki
1Esimerkiksi Cope, J., & Watts, G. (2000). Learning by doing–an exploration of experience, critical incidents and reflection in entrepreneurial learning. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 6(3), 104-124
tai de Lourdes Cárcamo-Solís, M., del Pilar Arroyo-López, M., del Carmen Alvarez-Castañón, L., & García-López, E. (2017). Developing entrepreneurship in primary schools. The Mexican experience of “My first enterprise: Entrepreneurship by playing”. Teaching and Teacher Education, 64, 291-304.
2 Katso esim. nuortennyt.fi
Sirkka Suomäki toimii 4H-yrittäjyyden erityisasiantuntijana Suomen 4H-liitossa. Viime aikoina työn ulkopuolella tärkeä asia on ensimmäinen lapsenlapsi, jonka kasvua ja kehitystä on mahtavaa seurata. Harrastuksiin kuuluvat mm. puutarhatyöt ja monipuolinen liikunta, erityisesti sulkapallo ja sauvakävely.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
