Tulevien opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista voidaan kehittää vain integroimalla yrittäjyyskasvatus osaksi kaikkien opettajankoulutuslaitosten pedagogisia opintoja, ei vain satunnaisesti valinnaisina kursseina, esittää dosentti ja käsityökasvatuksen yliopistotutkija Jaana Lepistö blogikirjoituksessaan.
Yrittäjyyskasvatus on noussut viime vuosina yhdeksi koulutuspoliittiseksi painopisteeksi, mutta sen juurtuminen arjen opetustyöhön ei tapahdu itsestään. Usein unohtuu, että yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ei ala oppilaasta – vaan opettajasta. Ja ennen opettajaa, opettajankoulutuksesta.
Mikä on yrittäjyyskasvatuksen ydin?
Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa ei tarkoita yritystoimintaan tai yrittäjäksi kouluttamista. Se on ennen kaikkea toimijuuden, luovuuden, ongelmanratkaisun ja aloitteellisuuden kehittämistä. Se voi näkyä koulussa projektityöskentelynä, yhteisöllisenä oppimisena tai vaikkapa oppilaan omien ideoiden toteuttamisena.
Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen edellyttää yrittäjämäisen toimintakulttuurin johtamista ja kehittämistä, yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja opettajuutta sekä näitä tukevien oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Yrittäjyyskasvatusta toteuttava opettaja voidaan nähdä yrittäjämäisenä toimijana ja roolimallina, joka oman yrittäjämäisen kasvattamisen ja pedagogisen toimintansa avulla edistää oppijoiden yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa.
Opettajankoulutus – puuttuva lenkki?
Moni opettaja kokee epävarmuutta: mitä yrittäjyyskasvatus oikeastaan on, ja miten sitä voi toteuttaa ilman resursseja tai selkeitä malleja? Miten opettaja voi tukea näitä taitoja, jos hän ei ole saanut siihen valmiuksia omassa koulutuksessaan?
Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyyskasvatus jää usein irralliseksi osaksi opettajankoulutusta (mm. Hämäläinen ym., 2022; Langston, 2020; Peltonen, 2014). Opettajien yrittäjyyskasvatusosaaminen rakentuu hitaasti, ellei sitä tueta systemaattisesti koulutuksen aikana.
Peltonen et al. (2021) puolestaan nostavat esiin, että opettajankoulutuksen tulisi painottaa yrittäjämäistä pedagogiikkaa – ei vain sisältöjä, vaan ajattelutapaa. Kyse on siitä, miten opettaja suhtautuu epävarmuuteen, rohkaisee kokeiluun ja sallii epäonnistumisen. Yrittäjämäisen oppimisen toteutuminen edellyttää, että opetuksessa uskalletaan antaa oppijalle vastuuta ja tilaa itsenäiselle ajattelulle sekä mahdollistetaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen kokemuksellisesti.
Oppijoiden yritteliäisyyden tukeminen vaatii opettajalta epävarmuuden sietokykyä. Yrittäjyyskasvatus asettaakin opettajuudelle odotuksia avoimuudesta ja vastaanottavaisuudesta.
Tutkimuksessamme (Lepistö ja Rönkkö 2023) tarkastelimme millaisia näkemyksiä opettajaopiskelijat esittävät yrittäjyyskasvatuksesta. Tutkimuksen laadullinen esseeaineisto kerättiin kahtena lukuvuotena (2021–2022 ja 2022–2023) kasvatustieteen syventäviin opintoihin kuuluvan pakollisen opintojakson “Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa” aikana. Opintojaksoille osallistui 132 luokanopettajaopiskelijaa, joista 42 osallistui tutkimukseen.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat opettajankoulutukselle asetettuja osaamistavoitteita: Opettajaopiskelijat suhtautuivat yrittäjyyskasvatukseen pääosin myönteisesti, mutta kokivat sen toteuttamisen haasteelliseksi. Moni ei hahmottanut, miten yrittäjyyskasvatus voidaan integroida osaksi perusopetuksen arkea, kun se ei ole sidottu tiettyyn oppiaineeseen.
Opettajaopiskelijat myös kyseenalaistivat yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisen koulujärjestelmään, jos sen ainoana tavoitteena on yrittäjien tuottaminen. Osallistujille heräsi myös oivalluksia yrittäjämäisestä pedagogiikasta ja sen mahdollisuuksista laajentaa oppijalähtöisten ja oppijoita aktivoivien opetusmenetelmien soveltamista omassa opetuksessaan. Tämä antoi uudenlaista syvyyttä heidän suhtautumiseensa yrittäjyyskasvatukseen ja sitä kautta tulevaisuuden opetustyön toteuttamiseen. Eräs opiskelija kirjoitti oivalluksestaan näin:
Mielestäni muut asiat, kuten kädentaidot, perusasioiden oppiminen ja perinteinen sivistys on ollut tärkeämpiä, ja markkinataloutta ja kapitalismia tukeva toiminta toissijaista. Suoraan sanottuna en ole ollut kovin kiinnostunut yrittäjämäisyyteen kasvattamisesta, mutta jo ensimmäisen luentokerran jälkeen huomaan, että olen ajatellut asiaa vain toiselta puolelta ja asia on jäänyt minulle melko etäiseksi.
Opiskelijat huomasivat, että monessa ammatissa, myös opettajuudessa, tarvitaan kykyä tarttua tilaisuuksiin, kohdata epävarmuutta ja tehdä asioita toisin. On tärkeää opettaa oppilaille myös epävarmuuden sietämistä ja omien vahvuuksien tunnistamista. Nämä eivät ole vain yrittäjän taitoja vaan ne ovat elämätaitoja. Keväällä 2025 vastavalmistuvan opettajaopiskelijan antama palaute yrittäjyyskasvatuksen opintojaksosta:
Opintojakso oli ehkä silmiä avaavin tähänastisista, ja syvensi ymmärrystä siitä, että kannattaa mennä niitä asioita kohti, joita kohtaan tuntee epävarmuutta, sillä epävarmuus kumpuaa usein juuri tietämättömyydestä. Kiitos paljon tästä, rohkaisi todella paljon käyttämään opetettuja asioita omassa opetuksessa.
Tarvitseeko opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta vai yrittäjyyskasvatus opettajankoulutusta?
Opettajankoulutuksessa yrittäjyyskasvatuksella on kaksiosainen rooli: Tutkimuksellisena tavoitteena on tutkia ja selkeyttää yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä perusopetuksen näkökulmasta. Koulutuksellisena tavoitteena taas on kasvattaa aktiivisia sekä kriittisiä opettajia, jotka tulevaisuudessa soveltavat yrittäjyyskasvatuksellista menetelmää omassa opetuksessaan.
Tulevien opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista voidaan kehittää vain integroimalla yrittäjyyskasvatus osaksi kaikkien opettajankoulutuslaitosten pedagogisia opintoja, ei vain satunnaisesti valinnaisina kursseina. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017) esittämä tavoite, että yrittäjyyskasvatusta toteutettaisiin kaikissa akateemisissa opettajankoulutusyksiköissä, ei ole vielä maalissa, mutta se on matkalla kohteeseen.
Yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppisisältö tai menetelmä – se on kulttuurinmuutos. Ja kulttuuri muuttuu ihmisten kautta. Kun opettajankoulutus antaa tuleville opettajille rohkeuden, taidot ja ymmärryksen yrittäjyyskasvatuksesta, he voivat puolestaan mahdollistaa ja tukea näiden asioiden kehittymisen omissa oppilaissaan. Opettajankoulutuksen opintoihin voidaan sisällyttää yrittäjyyskasvatusta esimerkiksi tarjoamalla konkreettisia työkaluja ja case-esimerkkejä, kuten YES-verkoston materiaaleja sekä tekemällä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja hyödyntää näitä opetuksessa.
Rohkaistaan opettajaopiskelijoita kokeilemaan ja reflektoimaan omaa toimijuuttaan – esimerkiksi projektien, työelämäyhteyksien tai yhteisöllisten oppimismenetelmien kautta, jolloin yrittäjyyskasvatus ei ole enää irrallinen osa opetussuunnitelmaa, vaan osa koulun arkea! Mitä toiveita sinulla opettajana on opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatukselle? Miten sinä opettajana kehittäisit yrittäjyyskasvatusta omassa koulussasi?
Aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja lähteitä:
Hämäläinen, M., Joensuu-Salo, S., Peltonen, K., & Raappana, A. (2022). HEI Teacher perceptions of entrepreneurship education: The role of teachers’ entrepreneurial backgrounds and HEI managerial support. Teoksessa C. Henry, B. Gabriel, K. Sailer, E. Bernadó-Mansilla, & K. Lahikainen (toim.), Strategies for the Creation and Maintenance of Entrepreneurial Universities (ss. 114-141). IGI Global. https://doi.org/10.4018/978-1-7998-7456-0.ch006
Langston, C. (2020). Entrepreneurial educators: vital enablers to support the education sector to reimagine and respond to the challenges of COVID‑19. Entrepreneurship Education 3, 311–338. https://doi.org/10.1007/s41959-020-00034-4
Lepistö, J., & Rönkkö, M.-L. (2023). Opettajaopiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyskasvatukseen: Oivalluksia vai korulauseita?. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25(4), 28–44. https://doi.org/10.54329/akakk.141578
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017. https://okm.fi/yrittajyys-linjaukset
Peltonen, K. (2014). Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Aalto University publication series, Doctoral dissertatons, 175/2014. Aalto Yliopisto, Johtamisen laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5941-9
Jaana Lepistö, Dos., KT, toimii käsityökasvatuksen yliopistotutkijana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella. Hän opettaa mm. yrittäjyyskasvatusta käsityön aineenopettaja-, luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille. Hänen tutkimusteemojaan ovat opettajaopiskelijoiden käsitykset yrittäjyyskasvatuksesta sekä työelämätaidot. Hän on intohimoinen käsityöntekijä, mökkeilijä sekä puutarhuri.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
