Ammatillinen koulutus ei pärjää yksin – eikä sen tarvitsekaan. YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kirjoittaa blogissa, miksi yhteistyö on opiskelijoiden tulevaisuususkon ja koulutuksen elinvoiman ratkaiseva tekijä.
Työskennellessäni yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen parissa olen saanut kohdata paljon ammatillisen koulutuksen opettajia ja opiskelijoita. Yksi asia nousee esiin yhä uudelleen: arki on intensiivistä, vaativaa ja täynnä odotuksia.
Opiskelijoiden pitäisi valmistua työelämään, joka ei enää lupaa pysyvyyttä.
Heidän pitäisi löytää oma paikkansa maailmassa, jossa työurat eivät ole suoraviivaisia ja jossa oma osaaminen on osattava tunnistaa ja sanoittaa. Ja vieläpä jatkuvasti uudelleen.
Tämä on iso tehtävä. Ja rehellisesti sanottuna: sitä ei voi kantaa yksin.
Kun kohtaan opiskelijoita, näen tämän
Opiskelijat eivät puhu strategiasta tai rahoitusmalleista. He kysyvät:
Saanko töitä? Pärjäänkö minä? Onko minulla tulevaisuus täällä?
Yrittäjyysosaaminen ei heidän näkökulmastaan tarkoita yrityksen perustamista. Se tarkoittaa rohkeutta kokeilla, uskallusta ottaa vastuuta ja tunnetta siitä, että oma osaaminen riittää.
Minulle yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea toimijuuden vahvistamista. Se on sitä, että opiskelija uskoo voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa eikä vain odota, että joku muu määrittää sen.
Opettajat tarvitsevat tukea, eivät lisää velvoitteita
Olen myös nähnyt, miten paljon opettajat jo tekevät. Yrittäjämäinen osaaminen ei ole heille vierasta. Se näkyy projekteissa, työelämäyhteistyössä, aidoissa asiakastilanteissa ja opiskelijoiden vastuuttamisessa.
Mutta liian usein opettaja jää yksin rakentamaan siltaa koulutuksen ja työelämän välille.Siksi uskon vahvasti yhteistyöhön.
YES-verkostossa näen konkreettisesti, miten paljon merkitystä, sillä on, että oppilaitoksella on rinnallaan kumppaneita. Kun yrittäjä tulee kertomaan omasta polustaan, kun opiskelijat pääsevät ratkaisemaan aitoja haasteita tai kun opettaja saa sparrausta, tapahtuu jotakin olennaista. Työelämä ei ole enää abstrakti käsite. Se tulee lähelle.
Yhteistyö on myös oikeudenmukaisuutta
Kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiiksi verkostoja tai malleja työelämään. Kaikilla ei ole perhetaustaa, joka rohkaisisi yrittämään. Juuri siksi oppilaitoksen ympärille rakennettu yhteistyöverkosto on tärkeä.
Kun työelämä tuodaan oppilaitokseen, mahdollisuudet eivät jää vain niille, joilla on jo valmiiksi etumatkaa.
Tämä on minulle yksi tärkeimmistä syistä tehdä tätä työtä.
Elinvoima syntyy ihmisten välille
Puhumme usein elinvoimasta suurina linjauksina. Minulle elinvoima tarkoittaa opiskelijaa, joka uskaltaa jäädä omalle alueelleen, perustaa yrityksen tai ottaa vastuuta omasta urastaan.
Se tarkoittaa opettajaa, joka saa tukea ja kumppaneita rinnalleen.
Ammatillinen koulutus on elinvoiman ytimessä. Mutta se ei toimi tyhjiössä.
Uskon siihen, että kun koulutus, työelämä ja YES-verkoston kaltaiset toimijat rakentavat yhteistyötä pitkäjänteisesti, syntyy jotain enemmän kuin osiensa summa. Syntyy ekosysteemi, jossa osaaminen, yrittäjyys ja tulevaisuuden usko vahvistuvat.
Ammatillinen koulutus ei pärjää yksin. Eikä sen tarvitsekaan.
Yhdessä voimme varmistaa, että opiskelija ei vain valmistu, vaan pärjää.
Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston johtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
