Alustatalous ja sen vaikutus yrittäjyyteen ja työelämään on teema, josta pitää keskustella myös yrittäjyyskasvatuksen saralla, sanoo yliopettaja Antti Sekki blogikirjoituksessaan. Katso, mihin neljästä yrittäjyyskasvatuskategoriasta kuulut!
Teknologian kehitys ja internet-yhteyksien yleistyminen on muokannut työmarkkinoita yrittäjävetoisiksi.
2010-luvulla nähtiin suorittavaa työtä välittävien alustojen läpimurto, josta konkreettisena esimerkkinä on ruokalähettiyhtiöiden voimakas esiinmarssi.
2020-luvusta ennustetaankin asiantuntijuuden alustataloutta. Verkossa toimivat alustat ja sovellukset välittävät työtä tai palveluja digitaalisesti. Ne mahdollistavat asiakkaiden löytämisen helposti ja kehittävät monia taitoja uusien projektien ja työtehtävien parissa.
Maailmalta löytyy tuhansittain erilaisia alustoja, jotka mahdollistavat oman osaamisen, tietotaidon, tai uusien ideoiden kaupallistamisen aiempaa ketterämmin. Olitpa sitten artisti tai asiantuntija, kokki tai kirjailija, jokaiselle ammattikunnalle löytyy alusta haaveittensa toteuttamiseen.
Alustojen kautta yrittäjyyttä ja omien ideoiden kantokykyä voi testata aiempaa ketterämmin, jopa sivutoimisesti. Tässä mielessä perinteinen yrittäjyyskäsite on laajentumassa ja mahdollistaa entistä joustavamman työelämän niin hyvässä kuin pahassakin.
Yrittäjyys ja palkkatyö lähestyvät toisiaan ja niiden välimaastoon sijoittuville työn muodoille on entistä enemmän kysyntää. Ctripin tekemän selvityksen mukaan 85 prosenttia 90-luvun lopulla syntyneistä nuorista uskoo, että ”nykyihmisellä pitäisi olla monia eri kiinnostuksen kohteita”. Tätä joukkoa on alettu kutsua slash-sukupolveksi. He käyttävät yhtäaikaisesti montaa eri titteliä omasta persoonastaan, kuten insinööri/taiteilija, kauppias/valokuvaaja tai yrittäjä/kirjailija.
Kyseiselle sukupolvelle yrittäjyys ja alustatalous ovat luonnollinen tapa toteuttaa yhtä näistä monista työpersoonista. Tänäkin päivänä moni nuori käy päivätyössä, mutta samaan aikaan investoi aikaa ja energiaa muihin asioihin – oman luovuuden ilmaisemiseksi ja henkilökohtaisten arvojen täyttämiseksi.
Nykynuorille tämä kaikki on jo arkipäivää, mutta kuinka alustatalouden murros näkyy yrittäjäkasvatuksen parissa?
Mihin yrittäjyyskasvatuskategoriaan kuulut?
Tein vertailua eri koulujen yrittäjyystarjoaman suhteen. Lajittelin löydökseni leikkimielisesti Boston matriisin nelikenttämallia mukaillen, jota voitaneen pitää eräänä maailman tunnetuimmista konsulttityökaluista.
Lajittelun tarkoituksena ei ole loukata ketään koulutuksen tarjoajaa, vaan peilata yrittäjyysopetuksen nykytarjonta 2020-luvun työelämän tarpeisiin.
1. Kylärakit tarjoavat ”liiketoimintasuunnitelman laatiminen” tai ”ideasta yritykseksi” tyyppisiä kurssikokonaisuuksia. Kyseiset kurssit kerryttävät tärkeätä tietopääomaa liiketoiminnan kehittämisen suhteen, mutta eivät välttämättä tarjoa ajankohtaista tietoa nykypäivän työelämän tarpeisiin.
2. Lypsylehmät tarjoavat hienoa englanninkielisiä kurssikokonaisuuksia, kuten ”Starting Up”, ”Business Desing”, ”Hatch incubator program”, yms. Tietopääomaltaan kyseiset kurssit ovat edelleen relevantteja, mutta niiden opit eivät sovellu kaikille. Olen usean vuoden ajan kerännyt omilta opiskelijoiltani dataa, millainen yrittäjyys heitä kiinnostaa. Yllätyksekseni vain 5-10 prosenttia on kiinnostunut start-up -yrittäjyydestä. Valtaosa haaveilee itsensä työllistämisestä ja omien haaveidensa toteuttamisesta oman toimimen kautta. Yllättävän moni rakentaa tätä polkua sivutoimisesti joka opiskelun- tai palkkatyön ohella. Start-up tyyppiset kurssikokonaisuudet eivät tarjoa oikeanlaista kurssisisältöä tähän tarpeeseen.
3. Nykypäivän tähdet ovat ymmärtäneet työelämän keskeisimmät muutosvoimat ja rakentaneet ”kevytyrittäjyyteen”, ”vaikuttajamarkkinointiin” tai verkkokauppatoimintaan” liittyviä toteutuksia. Globaalit tilastot tukevat tätä trendiä: 1) verkkokauppaluvut kasvavat kohisten kaikkialla ja 2) sisällöntuotanto on nopeimmin kasvava pienyrittämisen muoto koko maailmassa. Joidenkin arvioiden mukaan 5-10 vuoden päästä maailmassa saattaa olla satoja miljoonia henkilöitä, jotka ansaitsevat rahaa omalla sisällöntuotannollaan. Iso osa näistä tulevaisuuden vaikuttajista tekevät tätä työtä oman palkkatyön ohella.
4. Kysymysmerkiksi asetan alustatalousyrittäjyyden. Vuosi sitten etsin kurssitarjontaa ja kirjallisuutta, josta saisi kattavan kuvan alustojen synnyttämistä mahdollisuuksista yrittäjänä toimimisen suhteen. Yhtäkään yrittäjyyskurssia ei löytynyt, saati opetukseen soveltuvaa kirjallisuutta. (Tästä syystä ajattelin tehdä kirjan itse. Työ on valmis ja kirja ulkona, nimeksi tuli Alustatalousyrittäjyys – opas sivutuloista kiinnostuneelle.)
Vaikka tarjontaa ei vielä ole, potentiaali on valtava. Pääomasijoittajien raha on virrannut entistä suuremmissa määrin alustoja kehittäville yrityksille. Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan jopa 70 prosenttia maailman arvokkaimmiksi arvioiduista startup-yrityksistä oli alustayrityksiä. Näistä yrityksistä jopa 176 arvioitiin yli miljardin dollarin arvoisiksi. Jokainen näistä yrityksistä tarjoaa erilaisia ansaintamahdollisuuksia yrittäjän roolissa. Alustojen käyttäjämäärät ja rahavirrat kasvavat kohisten ja tällä tulee olemaan dramaattinen vaikutus 2020-luvun työelämään. Kyseinen teema tarvitsee keskustelua myös yrittäjyyskasvatuksen saralla!
Ydinkysymys lienee se, mihinkä yrittäjyyskasvatuksen kategoriaan haluat oman kurssitarjontasi rakentaa? Mikäli 2020-luvun työelämä kiinnostaa, uusi kirjani saattaa olla tutustumisen arvoinen teos. Se tarjoaa melko realistisen kuvan tulevaisuuden työelämän yrittäjämäisestä suunnasta.
TkT Antti Sekki toimii yliopettajana Laureassa, jossa hänen vastuullaan on yrittäjyys. Antti on tehnyt väitöskirjan alkavan yrityksen menestymisestä, kirjoittanut kolme tietokirjaa yrittäjyydestä ja toiminut pitkään konsulttina ja kouluttajana pk-yritysten parissa sekä osakkaana ja hallituksen jäsenenä useissa eri pk-yrityksissä. Antti ymmärtää hyvin yrittäjyyden monimuotoisuuden ja on Laurean roolissa erityisen kiinnostunut työelämän murroksesta ja sen yrittäjämäisestä luonteesta.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
Antti Sekin Alustatalousyrittäjyys – Opas sivutuloista kiinnostuneelle -kirjassa käydään läpi alustatalouden eri ilmentymät ja esitellään niin globaalisti kuin paikallisestikin kiinnostavimmat alustat. Kirja on kirjoitettu yksilön näkökulmasta ja on helppolukuinen opaskirja alustatalouden moninaiseen maailmaan.
Lue lisää kirjasta täältä.
