Yrittäjän Päivä 5.9. ja sitä edeltävä viikko oli täynnä yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta monessa koulussa. Nyt on hyvä tilaisuus jatkaa samaan malliin ja varmistaa, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri, oppijalähtöisyys, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja työelämäyhteistyö jatkuu koko lukuvuoden ajan.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen tahtoo kannustaa ja kiittää opettajia siitä, että pitkäjänteisellä työllä yrittäjyyskasvatuksen parissa on aidosti onnistuttu muuttamaan ilmapiiriä. Lue Grahn-Laasosen tervehdys alta:
Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan entistä enemmän
Uudenlainen työelämä vaatii päivitettyä suhtautumista yrittäjyyteen. Meidät on perinteisesti kasvatettu ja koulutettu palkkatyöhön. Työnteko ja työelämä ovat muuttuneet. Erilaiset siirtymät palkkatyöstä yrittäjiksi tai päinvastoin ovat yleistyneet. Ei myöskään ole harvinaisuus, että palkkatyön ohella pyöritetään yritystoimintaa. Urapolkujen muuttuessa myös perinteiset työyhteisöt muuttuvat. Tarvitsemme uudenlaista suhtautumista yrittäjyyteen.
”Tarvitsemme uudenlaista suhtautumista yrittäjyyteen.”
Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se on luovuutta, innovaatiokykyä ja riskinottoa, samoin kuin kykyä suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat jokapäiväistä elämäämme. Niin opiskellessa, työtä tehdessä kuin vapaa-ajallakin on tärkeää löytää oma sisäinen yritteliäisyytensä – intoa ponnistella oman unelmansa eteen.
Yrittäjyyskasvatuksen näkökulma vaihtelee koulutusasteittain. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja -taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisella asteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Tässä kaikessa korostuu yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen merkitys ja asennekasvatus.
Yrittäjyyskasvatus on ollut osa opetussuunnitelmiamme jo yli kaksikymmentä vuotta. Ensi vuonna voimaanastuvissa uusissa opetussuunnitelmissa yrittäjyys ja työelämätaidot korostuvat. Koulussa oppilaat tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja työpaikkoihin sekä saavat kokemuksia työnteosta. Yrityksissä opitaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja. Erilaisten projektien avulla tutustutaan paremmin myös työllistämiseen ja yrittäjyyteen.
Ammatillinen koulutus on tärkeä väylä yrittäjyyteen. Ammatillisen koulutuksen aikana kertyy lukuisa määrä taitoja ja kokemuksia työelämästä. Onkin erinomaista, että ammatillisten perustutkintojen yrittäjyyssisältöjä on oleellisesti lisätty. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus laajoihin valinnaisiin yrittäjyysopintoihin. Laajimmillaan yrittäjyysopinnoista syntyy lähes vuoden mittainen kokonaisuus, joka antaa valmiudet yrittäjyyteen koulutuksen jälkeen.
Myös lukiokoulutuksen yhteyksiä korkea-asteelle ja työelämään on kehitetty. Tällä hetkellä on käynnissä lukuisia hyviä hankkeita, joissa lukiolaisia kannustetaan yrittämään ja innovoimaan.
”Kaikista suurin muutos ei kuitenkaan tapahdu opetussuunnitelmilla tai ohjeistuksilla. Muutos nimittäin tapahtuu asenteissa.”
Tämän hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeissa vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Korkeakoulujen profiloituminen luo valtavia mahdollisuuksia huipputason osaamiskeskittymille. Monitieteellisistä osaamiskeskittymistä kumpuaa innovatiivisuus ja uudet ideat. Hyvinä esimerkkeinä korkea-asteen mahdollisuuksista ovat opiskelijoiden toimesta kumpuavat yrityshautomot, jotka ovat jo nyt tuottaneet kansainvälisille markkinoille suuntaavia huippuyrityksiä.
Kaikista suurin muutos ei kuitenkaan tapahdu opetussuunnitelmilla tai ohjeistuksilla. Muutos nimittäin tapahtuu asenteissa. On valtavan hienoa, että yhä useampi nuori harkitsee yrittäjyyttä potentiaalisena vaihtoehtona. Pitkäjänteisellä työllä yrittäjyyskasvatuksen parissa ja hienoilla esimerkeillä yrittäjyydestä on aidosti onnistuttu muuttamaan ilmapiiriä – kiitos teille siitä.
opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
