Osa 1: Mitä yrittäjyyskasvatus on?
Tässä osiossa tutustut yrittäjyyskasvatuksen perusteisiin. Opit, mitä yrittäjyyskasvatus on, mitä taitoja ja asenteita voit yrittäjyyskasvatuksella vahvistaa sekä miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisissa opetussuunnitelmissa. Käymme myös läpi yrittäjyyskasvatuksen keskeiset käsitteet.
Lisäksi perehdymme opettajan rooliin yrittäjyyskasvatuksessa ja tutustumme yrittäjämäisen opettajan ominaispiirteisiin. Lopuksi pääset tekemään testin, jonka avulla pääset pohtimaan, mikä on sinun roolisi yrittäjyyskasvatuksessa ja miten voit yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittää yrittäjyyskasvatusta.
Siirry sisältöihin:
Yrittäjyyskasvatuksen määritelmä
Yrittäjyyskasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua kasvatusta, jonka tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen, vahvistaa yrittäjämäistä ajattelua, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Yrittäjyyskasvatuksen tärkeänä tehtävänä on valmistaa lapset ja nuoret tulevaisuuden haasteisiin ja antaa heille työkaluja rakentaa tulevaisuudestaan juuri sellaista kuin he haluavat.
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on myös saada aikaan uutta yrittäjyyttä yhteiskunnassa. Yrittäjyyskasvatuksessa tärkeää on tekemällä oppiminen, kokeileminen, projektioppiminen sekä yhteistyö työelämän, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.
Yrittäjyyskasvatus rohkaisee yrittäjämäiseen asenteeseen ja vahvistaa yrittäjämäisiä valmiuksia, joita me kaikki tarvitsemme. Yrittäjyyskasvatus ei siis ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteen ja taitojen kehittäminen. Yrittäjyyskasvatus edistää itseohjautuvuutta, mikä tarkoittaa opiskelijoiden kykyä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, asettaa tavoitteita ja itsenäisesti ohjata omaa kehitystään.
Yrittäjyyskasvatus kannustaa yrittäjyyteen, mutta kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä. Olennaista on, että lapsi ja nuori tunnistaa omaa osaamistaan, innostuu oman elämänsä rakentamisesta ja löytää oman juttunsa elämässä ja työelämässä.
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on:
- edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen
- lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia
- kehittää yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia
- tunnistaa omaa osaamista
- vahvistaa yrittäjämäistä toimintaa ja yrittäjämäistä toimintakulttuuria.
- saada aikaan uutta yrittäjyyttä yhteiskunnassa.
Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka
Yrittäjyyskasvatuksen keskiössä on siis yrittäjämäisten valmiuksien vahvistaminen. Yrittäjämäiset valmiudet tarkoittavat oppijan yrittäjämäisiä tietoja, taitoja ja asenteita.
Yrittäjyyskasvatuksella pyritään kehittämään yrittäjämäistä asennetta, joka on aloitteellisuutta, rohkeutta, sinnikkyyttä, luovuutta ja jatkuvaa halua oppia.
Yrittäjyyskasvatus tarjoaa oppijoille mahdollisuuksia kehittää erilaisia yrittäjyyteen liittyviä taitoja, kuten suunnittelutaitoja, riskienhallintataitoja, markkinointi-, viestintä ja neuvottelutaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä johtamistaitoja. Yrittäjyyskasvatuksessa opitaan hallitsemaan ja toteuttamaan projekteja.
Yrittäjyyskasvatuksessa opitaan myös perustiedot liiketoiminnasta ja taloudesta sekä ymmärretään yrittäjyyden rooli ja merkitys yhteiskunnassa.
Yrittäjyyskasvatus kannustaa opettajat ja oppijat yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskennellä yhdessä, jakaa ideoitaan ja oppia toisiltaan. Yhteistyö yritysten ja muiden työelämäntoimijoiden kanssa tarjoaa oppijoille näkemyksiä, arvokkaita kontakteja ja mahdollisuuksia oppia käytännön taitoja.
Lähestymistapoja yrittäjyyskasvatukseen: Sisäinen, ulkoinen ja omaehtoinen yrittäjyys
Yrittäjyys voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: sisäinen, ulkoinen ja omaehtoinen yrittäjyys. Jokaisella näistä on omat erityispiirteensä ja tarkoituksensa.
Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa organisaatiossa eli yksilö toimii yrittäjämäisesti työyhteisössään.
Ulkoinen yrittäjyys merkitsee oikean yrityksen perustamista sekä käytännön toimimista yrittäjänä.
Omaehtoinen yrittäjyys puolestaan tarkoittaa yksilön kokonaisvaltaista yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa kaikilla elämän osa-alueilla. Se korostaa näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta.
Sisäinen, ulkoinen ja omaehtoinen yrittäjyys koulutuksen näkökulmasta.
Lähestymistapoja yrittäjyyteen: Allan Gibbin kolme tasoa
Allan Gibb on jakanut yrittäjyyskasvatuksen kolmeen tasoon: oppia yrittäjyyttä varten (learning for entrepreneurship), oppia yrittäjyydestä (learning about entrepreneurship) ja oppia yrittämisen kautta (learning through entrepreneurship).
Näiden kolmen lähestymistavan kautta Gibb tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yrittäjyyskasvatukseen, joka yhdistää teoreettisen tiedon, käytännön taitojen kehittämisen ja autenttisten kokemusten kautta oppimisen. Tämä auttaa valmistamaan opiskelijoita monipuolisesti sekä yrittäjyyteen että yrittäjämäiseen ajatteluun ja toimintaan eri elämänalueilla.
1. Oppia yrittäjyydestä (Learning about Entrepreneurship)
Tämä lähestymistapa keskittyy teoreettiseen tietämykseen yrittäjyydestä ilmiönä. Se pyrkii lisäämään ymmärrystä yrittäjyyden merkityksestä taloudessa ja yhteiskunnassa sekä tarjoamaan tietoa yrittäjyyden eri muodoista ja prosesseista. Se luo vahvan teoreettisen perustan, joka tukee käytännön yrittäjyystaitojen oppimista.
2. Oppia yrittäjyyttä varten (Learning for Entrepreneurship)
Tässä lähestymistavassa keskitytään valmistelemaan oppijoita toimimaan yrittäjinä. Tavoitteena on antaa oppijoille käytännön taitoja ja tietoja, jotka ovat välttämättömiä yrittäjänä toimimisessa. Lähestymistapa yhdistää teoreettisen tiedon ja käytännön taitojen kehittämisen, luoden oppijoille kattavan ja monipuolisen pohjan yrittäjyyteen.
3. Oppia yrittämisen kautta (Learning through Entrepreneurship)
Tämä lähestymistapa korostaa käytännön kokemusten kautta oppimista. Tavoitteena on tarjota oppijoille mahdollisuus soveltaa oppimaansa käytännössä osallistumalla yrittäjämäisiin projekteihin ja toimintaan. Tämä antaa oppijoille mahdollisuuden kokeilla omia ideoitaan ja kehittää niitä käytännössä.
Yrittäjyyden oppimisen muodot.
Yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelmissa
Yrittäjyyskasvatuksella on pitkä historia. Teemana se nousi suomalaisen koulutuskentän keskusteluun 1980-luvulla. Perusopetuksen opetussuunnitelmiin yrittäjyyskasvatus nostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 (ensimmäisenä maailmassa!) ja ensimmäiset yrittäjyyskasvatuksen linjaukset opetusministeriö julkaisi vuonna 2004.
Nykyään yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmissa kaikilla kouluasteilla. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa (2014) yrittäjyyskasvatus tulee esiin muun muassa siten, että oppilaan tulee oppia yrittäjämäistä toimintatapaa. Lukion uusiin opetussuunnitelman perusteisiin (2021) määriteltiin puolestaan työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne sekä opiskelijoiden yrittäjyysosaamisen kehittäminen.
Yrittäjyyskasvatusta ohjaavat valtakunnallisten ja paikallisten opetussuunnitelmien lisäksi myös maakunnalliset ja alueelliset yrittäjyyskasvatusstrategiat sekä kansalliset ja kansainväliset linjaukset. Tuorein kansallinen linjaus on opetusministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017. Niiden tavoitteena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä.
Yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä käsitteitä
Yrittäjämäinen pedagogiikka
Yrittäjämäinen pedagogiikka tarkoittaa opetuksen ja oppimisen näkökulmia, käsityksiä, periaatteita ja tapoja, jotka perustuvat yrittäjyyden ilmiön olemukseen ja edistävät yrittäjyyttä. Yrittäjämäinen pedagogiikka on oppijalähtöistä, kokemuksellista, ilmiöpohjaista, ongelmaperustaista, tutkivaa ja toiminnallista ja tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa aitojen kysymysten äärellä. Yrittäjämäinen pedagogiikka on työelämälähtöistä.
Yrittäjämäinen pedagogiikka antaa oppijoille tulokulman yrittäjyys- ja työelämätaitojen harjoittamiseen koulussa ja opiskelujen aikana. Se antaa oppimiskokemuksia, jotka kannustavat yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintaan.
Pedagogiikan tavoitteena on synnyttää oppijassa motivaatio ja intohimo itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Erityisesti yrittäjämäisessä pedagogiikassa tärkeää on oppijan ”oman jutun” löytäminen ja tämän prosessin tukeminen ja ohjaaminen. Oppija siis vahvistaa uskoa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa. Ymmärrys omasta osaamisesta, luottamus itseen ja omiin kykyihinsä auttaa suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.
Yrittäjämäisen pedagogiikan keskiössä on vahvasti projekti- ja tiimioppiminen.
Projektioppiminen yrittäjyyskasvatuksessa
Projektioppiminen on yhteistoiminnallista oppimista, jossa opitaan käytännön konkreettisten projektien kautta. Oppijat osallistuvat tällöin aktiivisesti projektin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteistyössä opettajan tai ohjaajan kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen projektioppiminen tapahtuu yhteistyössä työelämän kanssa.
Projektioppimisen avulla opiskelijat saavat mahdollisuuden soveltaa tietojaan käytännössä ja nähdä, miten oppiminen liittyy todelliseen maailmaan. Projektien kautta opitaan tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja, kuten ongelmanratkaisua, tiimityötä ja projektinhallintaa. Projektityöt voivat vaihdella lyhyistä tehtävistä pidempiin projekteihin, ja ne voivat kattaa monenlaisia aiheita ja aihealueita. Projekteja kannattaa ideoida yhdessä työelämän kanssa!
Tiimioppiminen yrittäjyyskasvatuksessa
Tiimioppiminen on oppimismenetelmä, joka keskittyy oppimiseen ja tiedonhankintaan ryhmässä eli tiimissä. Tiimioppimisessa oppijat jaetaan ryhmiin eli tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä tietyn oppimistehtävän tai projektin parissa. Tämä lähestymistapa korostaa yhteistoiminnallista oppimista, vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelytaitoja sekä edistää syvällistä oppimista yhteistoiminnallisessa ympäristössä. Tiimioppimisessa asetetaan selkeät tavoitteet ja tehtävät, jotka ohjaavat ryhmän työskentelyä.
Opiskelijat oppivat tunnistamaan ja hyödyntämään erilaisia rooleja ja vahvuuksia ryhmässä. Jokainen ryhmän jäsen osallistuu aktiivisesti oppimisprosessiin ja tehtävän toteuttamiseen. Tiimioppimisessa pyritään siihen, että kaikki tuovat panoksensa ryhmän työskentelyyn saavuttaakseen yhteiset päämäärät.
Tiimioppiminen valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa tiimityöskentelytaidot ovat usein arvostettuja.
Integroitu yrittäjyysopetus
Integroitu yrittäjyysopetus tarkoittaa yrittäjämäisten taitojen opetusta sulautettuna osaksi eri alojen omaa opetusta. Siinä missä erilliset yrittäjyyskurssit usein houkuttavat jo valmiiksi yrittäjyydestä kiinnostuneita oppijoita, integroidun yrittäjyysopetuksen tarkoitus on tavoittaa myös ne oppijat, jotka eivät hakeudu yrittäjyyskursseille.
Integroidussa yrittäjyysopetuksessa oppijat harjoittelevat toimimaan yrittäjämäisesti osana opintojaan ja kiinnostus yrittäjyyteen syntyy omien taitojen käyttämisen ja hyödyntämisen kautta.
Integroitu yrittäjyysopetus on usein yrittäjyyskasvatuksen tavoite sen sijaan, että yrittäjyyskasvatus olisi yksittäinen oppiaine. Sama idea on ajatuksessa, että yrittäjyys- ja työelämätaitojen tulisi olla kaikkia oppiaineita läpileikkaava teema.
Oppimisympäristöt yrittäjyyskasvatuksessa
Yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä tavoitteena on luoda ympäristö, jossa oppijat omaksuvat yrittäjämäistä asennetta, tietoja ja taitoja. Toiminta niissä rakentuu usein oppijan itse muotoilemille ongelmille, niiden ratkaisuille käytännönläheisesti ja luovuutta hyödyntäen. Ongelmat ja kysymykset voivat olla reaalimaailman tilanteita tai niiden jäljittelyä.
Yrittäjämäinen oppimisympäristö pyrkii luomaan innostavan ja kannustavan ympäristön, joka mahdollistaa tiimityöskentelyn ja vuorovaikutuksen.
Yrittäjämäiset oppimisympäristöt ovat avoimia ja joustavia, ja ne ovat usein oppilaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi yrityksissä. Keskeistä niissä on vuorovaikutus oppijan,
työelämän edustajien ja oppilaitosten välillä ja ovat, työelämää ja koulutusta yhdistäviä ja osallistavia.
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt voivat olla myös virtuaalisia, kuten verkkoalusta, joka tarjoaa monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia.
Osaaminen yrittäjyyskasvatuksessa
Yrittäjyyskasvatuksessa osaaminen tarkoittaa yksilön yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen liittyviä tietoja, taitoja, asenteita, kykyjä ja kokemuksia, jotka hän on hankkinut elämänsä aikana eri oppimistilanteissa ja kokemuksien kautta. Se sisältää niin teoreettista tietoa ja käytännön taitoja kuin arvoja ja ymmärrystä.
Yrittäjämäinen osaaminen kehittyy jatkuvasti oppimisen, harjoittelun ja kokemusten kautta, ja se on avain menestykseen ja pärjäämiseen niin yrittäjyydessä, työelämässä kuin muillakin elämänalueilla.
Yrittäjämäiset valmiudet
Yrittäjämäiset valmiudet tarkoittavat yksilön yrittäjämäisiä tietoja, taitoja ja asenteita. Yrittäjämäiset valmiudet ovat osa tulevaisuuden osaamista. Yrittäjämäiset valmiudet ovat myös yksilön voimavara selviytyä arjen haasteista ja rakentaa tulevaisuuttaan.
Yrittäjämäiset valmiudet eivät ole synnynnäisiä, vaan niitä voi kehittää ja vahvistaa ajan ja kokemuksen myötä. Jokainen voi oppia yrittäjämäistä asennetta. Yrittäjyyteen kasvaminen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan oppiminen on jatkuvaa ja sitä tapahtuu kaikkialla, myös oppilaitosten ulkopuolella.
Yrittäjyydessä ja yrittäjämäisessä toiminnassa tarvittavia valmiuksia ovat:
- mahdollisuuksien havainnointi ja hahmottaminen sekä niihin tarttuminen
- luovuus
- aloitteellisuus
- tavoitteellisuus
- kyky muuttaa ideat toiminnaksi
- omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
- sisukkuus
- vastuunottaminen
- rohkeus
- kyky ymmärtää, tunnistaa ja hallita riskejä
- kyky tehdä päätöksiä
- epävarmuuden ja pettymysten sietokyky
- kyky ymmärtää taloutta ja sen toimintaa.
Listaus perustuu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin, Euroopan Unionin EntreComp -viitekehykseen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyslinjauksiin 2017.
Kokeilukulttuuri
Yrittäjämäistä toimintakulttuuria vahvistava kokeilukulttuuri syntyy halusta, rohkeudesta ja mahdollisuuksista kokeilla uusia toimintatapoja.
Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä (oppimista) tekemisen, onnistumisen sekä epäonnistumisen kautta. Syntyneitä ideoita kokeillaan käytännössä jo prosessin alkuvaiheessa.
Kokeilukulttuurissa kokeilulla on alku sekä loppu ja kokeilussa on usein mukana käyttäjä.
Kokeilukulttuuri edellyttää oppimista, siilojen ylittämistä, osallistamista, uudenlaisten verkostojen hyödyntämistä, vuorovaikutusta sekä rakenteiden ja käytäntöjen haastamista.
Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku
Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku on näkemys siitä, mitä ja millaisia yrittäjyyskasvatustoimenpiteitä kullekin ikäryhmälle toteutetaan. Se on malli, joka auttaa hahmottamaan yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuutta ja asettamaan yrittäjyyskasvatukselle eri opetussuunnitelmia tukevat tavoitteet.
Yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun avulla irrallisista ja yksittäisistä toimenpiteistä muodostuu toisiaan tukeva jatkumo kouluasteelta seuraavalle.
Ehjän polun ei ole tarkoitus olla luettelo toimenpiteistä, vaan viitekehys yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita tukevalle kehittämiselle. Ehjä polku huomioi myös eri oppimisympäristöt ja konkreettisen yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.
Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku huomio paikalliset lähtökohdat ja tarpeet yrittäjyyskasvatukselle ja varmistaa, että jokaisella oppijalla on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
Opettajuus yrittäjyyskasvatuksessa – millainen on yrittäjämäinen opettaja?
Oletko pohtinut sitä, miten yrittäjyyskasvatus suhteutuu omaan opettajuuteesi?
Yrittäjämäinen opettaja on opettaja, joka omaksuu yrittäjämäisen asenteen ja lähestymistavan opetustyöhönsä. Tällöin pyrit innostamaan oppijoitaan kehittämään yrittäjämäisiä taitoja ja ajattelutapaa, autat vahvistamaan minäpystyvyyttä ja itseluottamusta sekä valmistat heitä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisestikin.
Yrittäjämäisenä opettajana hyödynnät luovia ja innovatiivisia opetusmenetelmiä, jotka rohkaisevat oppijoitasi aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen oppimiseen sekä jotka kehittävät oppijoittesi kykyä tunnistaa ja ratkaista ongelmia. Tämä liittyy yrittäjämäiseen ajatteluun, jossa haasteet nähdään mahdollisuuksina.
Yrittäjämäisenä opettajana näet yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuutena saavuttaa myös oppiainekohtaisia tavoitteita ja osaat siten integroida yrittäjyyskasvatusta eri oppiaineisiin, kuten matematiikkaan, kielten opetukseen tai taideaineisiin, tarjoten näin oppijoillesi mahdollisuuksia soveltaa oppimaansa käytännön tilanteissa.
Yrittäjämäisenä opettajana teet vahvaa yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa ja rakennat aktiivisesti verkostoja, joita pystyt hyödyntämään omassa työssäsi.
Yrittäjämäisenä opettajana olet myös tietoinen mitä omassa kunnassasi tai alueellasi muilla luokka- tai kouluasteilla tehdään yrittäjyyskasvatuksessa. Olethan siis tutustunut oman alueesi yrittäjyyskasvatuksen strategiaan tai kuntasi yrittäjyyskasvatuksen ehjään polkuun?
Mikäli teillä ei tällaisia ole, ehdota laatimista yrittäjyyskasvatuksen tiimille. Tiimistä löydät lisää tietoa tämän työkirjan osasta kaksi. Apua ja neuvoja saat YES-verkostosta.
Yrittäjämäiseen opettajuuteen kuuluu vahvasti tiimiopettajuus
Tiimiopettajuus on pedagoginen lähestymistapa, jossa opettajat työskentelevät tiimeissä oppijoiden oppimisen tukemiseksi. Tämä lähestymistapa korostaa yhteistoiminnallista opettajuutta, jossa opettajat jakavat vastuuta, tietoa ja taitoja keskenään, suunnitellaan ja arvioidaan opetusprosesseja ja, jossa hyödynnetään eri opettajien osaamista ja näkökulmia.
Tiimiopettajuudessa opettajatiimit voivat koostua erilaisista asiantuntijoista, kuten eri oppiaineiden tai alojen opettajista, erityisopettajista, koulutusalan asiantuntijoista tai jopa ulkopuolisista ammattilaisista.
Tee testi: Mikä on roolisi yrittäjyyskasvatuksessa?
Tarvitset yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen myös muita. Parhaimmillaan sitä toteuttaa tukenasi tiimi, jossa on erilaista osaamista ja tulokulmaa teemaan. Myös oma roolisi yrittäjyyskasvattajana voi vaihdella eri vuosina tai eri tilanteissa.
Tee YES-verkoston Millainen yrittäjyyskasvattaja olet -testi ja pohdi, millainen rooli on sinun luonteellesi ominainen ja loista tiimissäsi!
Valmentaja
Olet hyvä innostamaan ja kannustamaan ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja yrittämään parhaansa. Ymmärrät, että epäonnistumiset ja kokeilut ovat tärkeä tapa oppia.
Kehitä yrittäjyyskasvatusta näin:
Vie käytäntöön uusia asioita: Rakenna laaja-alaisia kokonaisuuksia, kokeile rohkeasti erilaisia oppimisympäristöjä ja malleja sekä hyödynnä tiimiopettajuutta. Tee työelämäyhteistyötä.
Verkottaja
Olet hyvä tiimipeluri ja yhteishengen luoja ja tutustut helposti uusiin ihmisiin.
Kehitä yrittäjyyskasvatusta näin:
Luo yrittäjyyskasvatukselle elintärkeitä verkostoja: Hanki kontakteja ja yrityskummeja, kehitä kouluyritysyhteistyötä, kutsu koolle yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimejä ja vahvista yhteistyötä. Avaa oppilaitoksen ovia ympäröivään yhteiskuntaan.
Asiantuntija
Olet hyvä hahmottamaan laajoja, monitasoisia kokonaisuuksia ja jäsentämään niiden merkityksiä omalle työlle. Ymmärrät, miten yrittäjyyskasvatus on keino toteuttaa opetussuunnitelmien tavoitteet.
Kehitä yrittäjyyskasvatusta näin:
Luo yrittäjyyskasvatukselle vankka perusta ja merkitys: Sinä osaat kertoa, miksi asioita tehdään. Suunnittele yrittäjyyskasvatusta ja toimi sisällönkehittäjänä. Arvioi myös tuloksia.
Johtaja
Olet hyvä kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia asioita ja saat esimerkilläsi myös muut mukaan. Luot muille mahdollisuuksia uudistaa opetusta ja toimintakulttuuria.
Kehitä yrittäjyyskasvatusta näin:
Ole opetuksen uudistamisen esteiden purkaja. Visioi isosti ja päätä, mistä vanhasta voi luopua. Huolehdi, että kaikilla on yhteinen näkemys, mihin suuntaan ollaan menossa ja järjestä resursseja.
