Osa 2: Näin toteutat yrittäjyyskasvatusta

Kuinka toteuttaa yrittäjyyskasvatusta? Mitä tulee huomioida?

Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen vaatii suunnittelua. Suunnittelua on hyvä tehdä yhdessä kollegoiden kanssa sekä osallistaa suunnitteluun mukaan myös oppijat sekä työelämä.

Suunnittelu lähtee tavoitteiden asettamisesta ja kohderyhmän määrittelystä. Sen lisäksi, että mietit sisällöt, on hyvä miettiä myös, millaisia opetusmenetelmiä käytät ja mitä oppimisympäristöjä hyödynnät.

Keskeistä yrittäjyyskasvatuksessa on yhteistyö työelämän kanssa ja siksi myös suunnittelussa tulee pohtia, miten tämä yhteistyö näkyy kokonaisuudessa. Lisää tietoa verkostojen rakentamisesta löydät tämän työkirjan Suunnittele-osiosta.

Arvioinnin tulee myös olla osa yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua, jotta voit seurata oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Lue arvioinnista lisää Tarkista-osiosta.

Tässä työkirjassa esittelemme Yrittäjyyskasvatuksen PDCA-mallin, joka toimii sinulle viitekehyksenä yrittäjyyskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Siirry sisältöihin:

Suunnitellessasi yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuutta, mieti vastaukset seuraaviin kysymyksiin mitä, kenelle, miten, milloin, missä, miksi? Tee suunnittelutyötä yhdessä muiden kanssa, hyödynnä kollegoita ja työelämän edustajia. Muista osallistaa myös oppijat suunnitteluun.

Tärkeää on miettiä selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi konkreettiset toimenpiteet. Tavoitteita ja toimenpiteitä ei tarvitse olla montaa. Tärkeintä on, että ne ovat tavoitteita, joihin on mahdollista päästä konkreettisilla toimenpiteillä.

Tärkeää on tavoitteita miettiessä pohtia, miten yrittäjyyskasvatuksella voidaan vastata myös oppiaine- tai alakohtaisiin tavoitteisiin. Älä ajattele yrittäjyyskasvatuksen toteutusta irrallisena kokonaisuutena vaan yhdistä sitä rohkeasti myös muihin teemoihin.

Tavoitteiden asettamisessa voit hyödyntää esim. SMART-työkalua.

Työelämäyhteistyö tarjoaa oppijoille tietoja, taitoja ja käytännön kokemusta työelämästä ja yrittäjyydestä sekä tukea omaan urasuunnitteluun. Yhteistyön kautta oppijat saavat tarpeellisia kontakteja, joita hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

Esimerkkejä työelämäyhteistyöstä:

• TETit, työharjoittelut ja työssäoppiminen
• yritysvierailut, vierailuluennot ja asiantuntijavierailut
• yrityshaasteet ja projektit
• yhteistyö tutkimus- ja kehitystyössä
• työpajat ja koulutustilaisuudet
• yhteiset hankkeet ja kilpailut
• YES Hackathon

Jos haluat perehtyä syvemmin työelämäyhteistyöhön, tutustu YES-verkoston julkaisuun Vaikuttavaa! Opas oppilaitoksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön. Opas avaa työelämäyhteistyön merkitystä oppisympäristönä, antaa vinkkejä työelämäyhteistyön käynnistämiseen ja yhteistyökumppanien löytämiseen sekä antaa työkaluja siihen, miten työelämäyhteistyöstä voi tehdä entistä vaikuttavampaa.

Jo yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä, miten yrittäjyyskasvatuskokonaisuutta arvioidaan. Miten siinä onnistuttiin? Miten oppimista voidaan mitata? Arviointia käsittelemme laajemmin tämän työkirjan kohdassa Tarkista (Check).

Alla on työkaluja ja malleja, joiden avulla voit suunnitella yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuuksia omaan opetukseesi.

Suunnittelun jälkeen on aika toteuttaa suunnitelmasi. Yrittäjämäisyyteen kuuluu kuitenkin se, että eteen saattaa tulla yllättäviä tilanteita, joihin on reagoitava.

Voit joutua muuttamaan suunnitelmaasi lennosta. Älä lannistu. Yrittäjyyskasvatus on usein prosessia, joka elää ja kehittyy matkan aikana.

Muista kerätä tarvittavaa tietoa arviointia varten.

Sinun ei tarvitse eikä kuulu tehdä yrittäjyyskasvatusta yksin. Yrittäjyyskasvatustyön tueksi kannattaa rakentaa erilaisia verkostoja, jotka tukevat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus toteutuu kunnassa eri kouluasteiden, yritysten ja elinkeinoelämän toimijoiden sekä yrittäjyyskasvattajien ja eri hallinnonalojen saumattomana yhteistyönä.

Yrittäjyyskasvatuksen tiimi on kuntakohtainen tai alueellinen yhteistyöryhmä, joka toimii yrittäjyyskasvatusta suunnittelevana, arvioivana ja kehittävänä työryhmänä. Tiimin avulla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä, rakennetaan työelämäyhteistyötä ja asetetaan tavoitteita yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.

Yrittäjyyskasvatustiimi koostuu yrittäjyyskasvatuksen avaintoimijoista ja esimerkiksi opetushenkilöstöstä, kunnan viranhaltijoista, elinkeinoelämän edustajista ja muista yrittäjyyskasvatusta edistävien tahojen edustajista. Yrittäjyyskasvatustiimi toimii kunnan yrittäjyyskasvatuksen kehittämisfoorumina.

Yrittäjyyskasvatustiimi on taho, jolta voit kysyä vinkkejä ja apua yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen sekä yhteyksiä yrittäjiin ja muihin toimijoihin.

Monessa kunnassa yrittäjyyskasvatustiimiä koordinoi alueellinen YES-toimija.

Yrittäjyyskasvatustiimi voidaan perustaa myös oppilaitoskohtaisesti, jolloin tiimin tehtävänä on kehittää oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.

Sinulle opettajana työelämäyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia kehittää omaa ammattitaitosi, löytää uusia verkostoja ja ideoita sekä monipuolistaa omaa opetustasi. Tuohan yhteistyö ja verkostossa toimiminen myös vaihtelua ja uusia näkökulmia työhösi!

Yrittäjyyskasvatustyön tueksi on hyvä laatia vuosikello, johon merkitään yhteiset tapahtumat ja muut toimenpiteet. Vuosikellon laatiminen helpottaa kokonaisuuden hallintaa, ehkäisee päällekkäisyyksiä ja auttaa varautumaan ennalta. Vuosikellon voi rakentaa oppilaitokselle tai yrittäjyyskasvatustiimissä koko kunnalle.

Muistakaa koota vuosikelloon yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteiden lisäksi näkyville myös oppilaitosten loma-ajat ja muut vuosittaiset tärkeät toimintaan vaikuttavat päivämäärät ja ajanjaksot.

Vuosikello on hyvä laittaa kaikkien näkyville esimerkiksi nettiin, jolloin sen kertoma informaatio on laajalti hyödynnettävissä.

Vuosikello voi olla esimerkiksi vain yksinkertainen excel-taulukko. Voit myös hyödyntää erilaisia valmiita täytettäviä vuosikellopohjia. Niitä löydät netin hakukoneilla.

Kunnan yrittäjyyskasvatustiimin vuosikello voi näyttää vaikka tältä. Kuva on mukailtu Paraisten yrittäjyyskasvatustiimin vuosikellosta, jonka on suunnitellut Mona Johansson / Aliats Oy.

Kunnassa tehtävän yrittäjyyskasvatustyön tueksi kannattaa laatia yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polku, joka auttaa jäsentämään yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet kullekin ikäryhmälle.

Ehjä polku varmistaa sen, että kaikki oppijat saavat samanlaiset mahdollisuudet yrittäjyyskasvatukseen ja että se toteutuu jatkumona kouluasteelta toiselle täydentäen aina aiemmin opittua. Ehjä polku myös yhdistää yrittäjyyskasvatuksen muihin tavoitteisiin ja paikallisiin teemoihin.

Jos kunnassasi ei ole vielä laadittu yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua, sen voi asettaa yrittäjyyskasvatuksen tiimin yhdeksi tehtäväksi.

Jos haluat perehtyä syvemmin yhteistyön mahdollisuuksiin, tutustu YES-verkoston Yrittäjyyskasvatuksen tiimioppaaseen, joka antaa konkreettisia ohjeita yrittäjyyskasvatustiimin perustamiseen sekä työkaluja tiimin tavoitteiden asettamiseen, yhteistyöhön, käytänteisiin, aikatauluttamiseen ja arviointiin.

Toteutuksen jälkeen on syytä tarkastella, saavutettiinko asetetut tavoitteet eli olivatko yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet vaikuttavia. Vertaa toteutusta ja lopputulosta suunnitelmaasi. Päästiinkö päämäärään ja opittiinko sitä mitä haluttiin?

Arvioinnin avulla teet näkyväksi yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. Kehittyikö oppijoiden yrittäjämäinen asenne, kasvoiko yrittäjämäinen toimintatapa ja yhteistyötaidot tai kehittyivätkö yrittäjyystaidot. Arvioinnin avulla voidaan myös perustella yrittäjyyskasvatuksen merkitystä oppilaitoksen johdolle ja kunnan päättäjille.

Arvioinnin avulla varmistetaan opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen yrittäjyyskasvatuksen osalta.

Arviointi on tärkeä osa oman toiminnan kehittämistä ja suunnittelua. Arviointityötä on tärkeää tehdä säännöllisesti. Arvioinnin kautta saadaan tärkeää tietoa yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteistä, sen tavoitteiden toteutumisesta sekä muista toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista.

Arviointi ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan nimenomaan lähtökohta kehittämiselle. Arviointi on parhaimmillaan prosessi, joka on kiinteä osa yrittäjyyskasvatusta sekä toiminnan suunnittelua ja sitä kautta myös yrittäjyyskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen arviointiprosessi on hyvä tehdä yhdessä ja osallistaa siihen toimijoiden ja sidosryhmien lisäksi myös oppijat.

Arviointiprosessi kannattaa suunnitella etukäteen jo tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Tärkeää on myös määritellä riittävän monipuoliset ja selkeät mittarit.

YES-verkosto on laatinut lyhyen Missä menemme nyt -testin, jonka avulla voit pohtia millä mallilla yrittäjyyskasvatus on oppilaitoksessasi tällä hetkellä.

Onko oppilaitoksessasi asetettu tavoitteet yrittäjyyskasvatukselle ja koetko saavasi tukea ja täydennyskoulutusta sen toteuttamiseen? Onko oppilaitoksessasi yrittäjämäinen toimintakulttuuri?

Tekemällä testin nyt, voit selvittää mikä on sinun ja oppilaitoksesi lähtötaso yrittäjyyskasvatuksessa. Voitte tehdä testin yhdessä esimerkiksi opettajankokouksessa lähtölaukauksena yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle, ja palata testiin myöhemmässä kokouksessa ja katsoa, miten olette edistyneet.

Sen lisäksi, että yrittäjyyskasvatusta arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, voidaan arvioida myös oppijan oppimista.

Yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää arvioida koko oppimisprosessia, ei vain lopputulosta.

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädännön kautta arvioinnilla on kaksi tehtävää:

1. oppimisen ohjaaminen ja oppilaan kannustaminen (formatiivinen arviointi)
2. osaamisen arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (summatiivinen arviointi)

Yrittäjyyskasvatus ei ole erillinen oppiaine tai sisältö. Se tarkoitus on näkyä läpileikkaavana kaikkialla opetuksessa. Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatusta arvioidaan harvoin numeerisesti. Summatiiviseen arviointiin on olemassa kuitenkin valmiita työkaluja, kuten esimerkiksi Yrittäjyyden osaamismerkki.

Yrittäjyyskasvatuksessa tulisi arvioida ensisijaisesti prosessia sekä oppijan sitoutumista, tahtoa ja motivaatiota. Sen jälkeen tulisi arvioida oppijan aktiivisuutta, innostuneisuutta ja omatoimisuutta ja viimeiseksi oppimistuloksia. Opettajan ja oppijan lisäksi arviointiin kannattaa ottaa mukaan vanhemmat, yrittäjät ja koko muu oppijaryhmä.

Käytä arvioinnissa monipuolisesti eri menetelmiä kuten itsearviointia, vertaisarviointia, arviointikeskustelua ja esim. portfolio- tai oppimispäiväkirjaa, jossa oppija reflektoi omaa tekemistään.

Opettajana voit arvioida omaa yrittäjyyskasvatustyötäsi LUT-yliopiston laatiman MTEE – Yrittäjyyskasvatuksen mittariston avulla. Työkalu pitää sisällään kysymyspatteriston, joihin vastaamalla saat sanallisen ja numeerisen palautteen sekä kehittämisideoita omaan työhösi. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tarjoaa myös vinkkejä hyödyntää erilaisia yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä, menetelmiä ja erilaisia malleja monipuolisesti.

Vastaaminen mittaristoon tapahtuu anonyymisti, mutta päästäksesi vastaamaan, sinun tulee ensin rekisteröityä. Rekisteröitymisen avulla vastauksesi tallentuvat mittaristoon ja voit käyttää mittaristoa uudelleen ja seurata kehittymistäsi.

Mittariston löydät osoitteesta mittaristo.lut.fi.

Arvioinnin jälkeen on hyvä pohtia mitä olet itse oppinut ja mitä voisit tehdä toisin. Kehitä tai luo uutta ja kokeile uudelleen!

Tarvitsetko lisää verkostoja tai osaamista? Laajenna verkostoja ja hyödynnä niissä olevaa osaamista tai hanki sitä itsellesi. Kehitä rohkeasti omaa yrittäjämäistä opettajuuttasi ja luo malleja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Sinun ei tarvitse tehdä sitä mitä muut.

Huomio kehitystyössäsi se, että oppijasi ovat erilaisia ja tilanteet ja tarpeet muuttuvat. Mikä toimi eilen ei välttämättä toimi tänään.

Viimeaikaisissa yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksissa on havaittu huolestuttava trendi: opetuksen homogenisoituminen. Tätä yrittäjyyskasvatuksen yksipuolistumista luonnehditaan myös termeillä McDonaldisoituminen tai McEducation.

Ilmiö kuvaa tilannetta, jossa kaikille oppijoille tarjotaan samat ratkaisut. Tarjolla on erilaisia opetusohjelmia ja standardoituja aktiviteetteja, kuten ideointikilpailuja ja pitchausharjoituksia. Vaikka ne helpottavat opettajan työtä, voi tällöin olla haasteellista ottaa huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, heidän erojaan oppimisessa sekä heidän yksilöllisiä reaktioitaan oppimistilanteessa.

Jotta yrittäjyyskasvatus olisi todella vaikuttavaa, on tärkeää ymmärtää se laaja-alaisesti ja varmistaa sen monipuolinen toteutus.

Vältä sitä, että tarjoat kaikille oppijoille samoja ratkaisuja ilman joustoja. Sen sijaan pyri toteuttamaan pedagogiikkaa, joka ottaa huomioon oppijat, heidän ja sitoutumisensa yrittäjämäisyyden oppimisprosessiin sekä ne paikalliset vahvuudet, ominaisuudet ja tarpeet joihin yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja kehittäminen kannattaa pohjata.