Kymmenen vuotta sitten visioitiin yrittäjyyskasvatuksen ihannetilaa vuodelle 2020. Tässä blogitekstissä YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen arvioi, miten unelmat ovat toteutuneet.
Yllä olevan kuvan päällimmäisessä diassa näkyy yrittäjyyskasvatuksen ihannetila vuodelle 2020. Onnistuimmeko, mitä mieltä sinä olet?
Tutkailin tässä yhtenä päivänä arkistojani löytääkseni eräälle opettajalle hänen pyytämäänsä yrittäjyyskasvatusmateriaalia.
Materiaaleja selatessani löysin YES-aluetoimijoiden työn tueksi rakennetun survival-paketin 2010-luvun alusta. Se mikä tuossa PowerPointissa kiinnitti huomioni, oli ihannetila yrittäjyyskasvatuksesta vuodelle 2020. Siis TÄLLE vuodelle!
Tuohon kymmenen vuoden takaiseen diaan oli laadittu unelmatilanne, jossa yrittäjyyskasvatus ja sen myötä yrittäjyys olisi saanut vahvan sijan suomalaisessa yhteiskunnassa. Dia sai minut pysähtymään ja pohtimaan sitä, kuinka toteutunut tuo luettelo on.
Tarkastellaanpa siis noita viittä ajatusta hieman tarkemmin.
Ensimmäinen ajatus oli ajatus siitä, että yrittäjyys olisi osa yleissivistystä.
Tämän unelman toteutuessa olemme varmasti tulleet lähelle. Yrittäjyys on entistä vahvemmin osa opetussuunnitelmia kaikilla kouluasteilla ja yrittäjyyskasvatukseen panostetaan yhä enemmän. Ja onpa meillä opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta annettu kahdelle lukiolle yrittäjyyden erityistehtävä. Tätä voinee pitää yhtenä mittarina ennustuksen toteutumisesta, sillä lukiokoulutuksenhan yksi tärkeä tehtävä on oppijan yleissivistyksen vahvistaminen.
Toisena ajatuksena mainitaan, että Suomi olisi yhtä kuin yrittäjyysyhteiskunta.
Tämän toteutumisen arvioimiseen kysyin mielipidettä Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäiseltä, joka yrittäjäjärjestön johtajana omaa lienee parhaan näkemyksen siitä, kuinka yrittäjyysyhteiskunta Suomi on. Mikaelin mielestä yrittäjyyden merkitys ymmärretään kyllä laajasti, mutta yrittäjyysyhteiskuntaan on vielä matkaa. Mikael näki kuitenkin, että ymmärrys siitä, että lähes jokaisessa työtehtävässä tarvitaan yrittäjämäistä otetta, oli hyvin levinnyt.
Allekirjoitan Mikaelin näkemyksen. Yrittäjyysyhteiskunta on mielestäni yhteiskunta, jossa hyödynnetään yrittäjämäistä toimintatapaa ja jossa yrittäjyys huomioidaan päätöksenteossa.
Yrittäjyyskasvatuksen kentässä on tehty pitkään vaikuttavaa asennekasvatusta. Mielestäni yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamistyö pitää vielä vahvemmin ulottaa koulumaailman lisäksi myös yhteiskunnan muihin toimijoihin. Tämä onkin meidän YES-verkoston yksi tärkeä painopiste tällä hetkellä.
Kolmas ajatus siitä, että sisäinen yrittäjyys olisi keskeinen arvo ja oppimisfilosofia, on mielestäni hieman outo.
Sisäinen yrittäjyys sinällään ei ole oppimisfilosofia kuten ei ehkä arvokaan. Luulen, että tässä on tarkoitetaan sisäisellä yrittäjyydellä ns. yrittäjämäistä toimintatapaa, jota on haluttu jokaisen oppijan omaavan.
Itse en enää halua erotella sisäistä, ulkoista tai omaehtoista yrittäjyyttä, vaan puhun mieluummin yrittäjämäisten valmiuksien (tiedot, taidot ja asenteet) kehittämisestä. Vaikka nykyään puhumme hieman eri käsitteillä, mielestäni ymmärrämme nyt yrittäjämäisten asenteen olevan tärkeä vahvuus yksilölle.
Neljäs näkemys, jossa toivotaan oppijoiden henkisen kasvun sisäiseen yrittäjyyteen tapahtuvan koulun ja kodin ja työelämän yhteistyöllä, on mielestäni paikkaansa pitävä, vaikka se tähän onkin muotoiltu vähän hassusti.
Totta kuitenkin on, että yrittäjämäisten valmiuksien vahvistamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Toteutuuko tämä vuonna 2020? Näen, että yrittäjyyskasvatuksessa on vahvistunut eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Tätä yhteistyötä me YESissä olemme rakentaneet yli kymmenen vuoden ajan. Työ jatkuu vahvana muun muassa YESin Yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemi -mallin avulla.
Viidettä kohtaa Yrittäjyyden edistäminen on ymmärretty yhteiskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi en oikeastaan halua edes allekirjoittaa. Yrittäjyyden edistäminen on totta kai tärkeää ja luo pohjaa monelle yhteiskunnan tehtävälle, mutta on kuitenkin yksi tehtävä muiden tärkeiden yhteiskunnallisten tehtävien joukossa
Ja koska aina pitää katsoa tulevaisuuteen, päätin visioida mikä on yrittäjyyskasvatuksen tila kymmenen vuoden kuluttua.
Vuonna 2030:
- Suomalaiset ovat yritteliäitä.
- Oppiminen tapahtuu yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä ja ekosysteemiajattelun mukaisesti osaaminen karttuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
- Yrittämäinen toimintakulttuuri on oppilaitosten arkea.
- Opetushenkilöstöllä on vahvat valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.
Millainen olisi sinun listasi?
P.S. Samaisessa materiaalipaketissa oli muuten lehtileike vastavalitusta OAJ:n puheenjohtajasta Olli Luukkaisesta (Olli valittiin OAJ:n puheenjohtajaksi keväällä 2010), joka ennusti, että yrittämäisestä asenteesta tulee uusi kansalaistaito. Pitänee kysyä Ollilta, miten ennustus on hänen mielestään toteutunut.
Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja ja verkostojohtamisen raudanluja ammattilainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
