Osaamisen kehittäminen on investointi, johon jokaisen kunnan tulee panostaa. Mutta onko eri toimijoilla riittävä osaaminen yrittäjyyskasvatukseen, kysyy YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen blogikirjoituksessaan.
Me YES-verkostossa julkaisimme hiljattain omat kuntavaaliteemamme. Niiden kautta haluamme nostaa esille sitä, miten yrittäjyyskasvatus voi olla osa kunnan kehittämistoimenpiteitä ja siten elinvoimaisuuteen vahvasti vaikuttava tekijä.
Kuntavaaliteemamme syntyivät prosessissa: YES-verkoston eri toimijat toivat esille omia näkemyksiään niistä asioista, joita tulisi yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta tuoda kuntavaalikeskusteluun. Näistä näkökulmista muodostui yhteisessä keskustelussa kokonaisuus, johon voit tarkemmin tutustua täällä.
Yhdeksi kuntavaaliteemaksi nostimme osaamisen kehittämisen. Haluamme tuoda esille sen, että osaamisen kehittäminen on investointi, johon jokaisen kunnan tulee panostaa. Kunnat tarvitsevat tulevaisuudessa niitä, jotka innovoivat, kehittävät, rakentavat uutta ja synnyttävät yrittäjyyttä.
Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että koulussa olevien oppijoiden osaamista kehitetään monipuolisten yrittäjyyskasvatustoimenpiteiden avulla. Yrittäjämäinen nuori on myös motivoitunut, hänellä on halu oppia ja kehittyä ja hänellä on työkaluja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Yhtä tärkeää tai ehkäpä vielä tärkeämpää on yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta se, että eri toimijoilla on riittävä osaaminen yrittäjyyskasvatukseen. Tuloksellista ja laadukasta yrittäjyyskasvatusta ei nimittäin synny ilman että, toteuttajilla on riittävästi osaamista. Ilman osaamista ei voida kehittää ja parantaa toimintaa. Osaaminen tuo mukanaan myös kyvyn hyödyntää erilaisia ympäristöjä ja verkostoja.
Osaamisen kehittämisellä on myös suuri yksilöllinen merkitys. Puutteellisen osaamisen vuoksi moni asia voi tuntua haasteelliselta. Ajatellaanpa vaikka opettajaa koulussa. Jos opettajalla ei ole riittävää tietoa yrittäjyyskasvatuksesta ja oivallusta siitä mitä se tarkoittaa hänen opettajuudessaan, on opettajan vaikea ottaa yrittäjyyskasvatusta omakseen.
Riittävä yrittäjyyskasvatusosaaminen tuo siis ymmärrystä, jolloin yrittäjyyskasvatus ei ole opettajalle ylimääräinen asia tai jopa rasite. Osaaminen tuo myös varmuutta ja hallinnan tunnetta, joka lisää opettajan motivaatiota yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja oman opettajuuden kehittämiseen. Yrittäjyyskasvatuksen hallinnan tunne ja halu kehittää omaa työtään lisää myös työhyvinvointia. Tällöin yrittäjyyskasvatus ja uuden oppiminen ei ole rasite vaan opettajan työtä rikastuttava asia.
Näenkin tärkeänä sen, että kunnassa jokaisella toimijalla on mahdollisuus kehittää omaa yrittäjyyskasvatusosaamistaan säännöllisesti. Osaamisen kehittämiselle on luotava mahdollisuuksia ja annettava resursseja.
Yrittäjyyskasvatukseen on tarjolla YES-verkoston ja muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden tuottamaa koulutusta ja tukea runsaasti. Kysymys onkin enemmän siitä, mitä hyödyntää ja miten ja milloin. Osaamisen kehittämisen kumppanina YES-verkostossa autamme mielellämme asettamaan osaamisen kehittämiseen tavoitteita ja laatimaan suunnitelmia.
Laaditaan kuntiin yhdessä Yrittäjyyskasvatusosaamispolku, joka on osaamisen kehittämissuunnitelma niin opetushenkilöstölle kuin rehtoreille ja muille kunnan johtohenkilöille ja päättäjille.
Osaamiseen panostaminen on tulevaisuusteko.
Sanna
Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä- ja oppimisverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja ja verkostojohtamisen raudanluja ammattilainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.