Tässä blogikirjoituksessa Suomen 4h-liiton kehityspäällikkö Hilkka Näse muistuttaa, että lapset ja nuoret saavat koulun lisäksi yrittäjyyskasvatusta myös harrastuksissa. Näse avaa myös tekemällä oppimisen kolme vaihetta eli tee, oivalla ja kehitä.
Yrittäjyyskasvatus mielletään usein vain oppilaitoksissa tapahtuvaksi kasvatukseksi. Huhuu, meitä on täällä muuallakin!
Paikallinen 4H-yhdistys on tuttu näky monissa oppilaitoksissa, erityisesti peruskouluissa. Koulut ovat meille tärkeä kumppani nuorten tavoittamiseen. Vastavuoroisesti tuomme kouluun panoksemme työelämäkasvatukseen, nuorisotyöhön ja yrittäjyyteen.
Koulussa nuori saa 4H:lta maistiaisia. Mutta 4H:n varsinainen herkkutarjotin on vapaa-ajalla tapahtuva yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatus 4H-toiminnassa on kokonaisvaltaista. Se tarkoittaa tekemällä oppimisen toteutumista kaikissa toiminnoissamme, sekä yrittäjyydestä ja yrittäjäksi oppimista aidoissa tilanteissa omien kokemusten kautta.
4H:n yrittäjyyskasvatus pohjautuu John Deweyn sekä David A. Kolbin teorioihin tekemällä oppimisesta sekä kokemuksellisesta oppimisesta. Heidän teorioihinsa perustuen, kuvaamme 4H:n tekemällä oppimista kolmella vaiheella: Tee, oivalla, kehitä. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kaikki alkaa tekemisestä
Alusta taikina, raasta porkkana, ompele nappi, naulaa naula. Monissa asioissa tarvitaan konkreettinen tuntuma ennen kuin asian voi oppia. Haluamme rohkaista kokeilemaan uusia asioita. Uskomme, että sitä kautta löytyy reitti uuden oppimiseen.
Esimerkiksi hyväksi asiakaspalvelijaksi oppii palvelemalla asiakkaita eli kohtaamalla ihmisiä. Sellaista taitoa voi 4H-harrastuksessa oppia jo alakouluikäisenä esimerkiksi Safkasankarit -kerhon järjestämässä kahvilassa.
Työn tekemistä oppii tekemällä töitä. 4H:n Helppi-sovelluksen kautta nuori voi napata ensin yhden keikkatyön, vaikkapa ikkunoiden pesemisen. Kun se sujuu, voi seuraavaksi ulkoiluttaa naapurin koiraa tai toimia apulaisena asiakkaan perhejuhlissa. Tehtävä tehtävältä taidot karttuvat.
Mutta vaikka kuinka vimmatusti tekisimme asioita, tarvitaan oppimiseen vielä toinen palikka, reflektointi.
Oivallukset johtavat oppimiseen
Olisi pitänyt -pohdinta ei ole turhaa jossittelua, se on tarpeellista reflektointia. Tekemisen pohtiminen tavalla tai toisella on jopa edellytys sille, että tekeminen johtaa oppimiseen.
Joskus reflektointi tapahtuu pikaisena mikroreflektointina eli oppija tekee nopeita päätöksiä tehtävän edetessä. Oppimisen kannalta on hyödyllistä vaihtaa toisten ihmisten kanssa ajatuksia siitä, mitä tekemisessä tapahtui. Yrittäjyyskasvatuksessa onkin olennaista toimiminen vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuu reflektointia, huomaamattammekin.
13–28-vuotiaita 4H-yrittäjiä oli vuonna 2023 yli 2300. Heistä jokainen teki vuosiraportin, joka osaltaan ohjasi reflektoimaan. Toimintamallimme ohjaa pysähtymään oman osaamisen äärelle. Tietoista reflektointia tapahtuu myös kohtaamisissa oman yritysohjaajan kanssa. 4H-yrittäjien kirjoittamista raporteissa huomaamme omien vahvuuksien ja luovuuden löytämistä tai taloudellisen osaamisen tai ekologisen ajattelun kasvamista. Raportteja on ilo lukea!
Kun oma osaaminen löytyy, silmät avautuvat kehittämiselle
Jokainen on oman oppimisensa rakentaja. Rakennuspalikat muodostuvat aiemmin opituista. Kun tehnyt jotakin ja reflektoidessa huomannut osaamistaan, on mahdollisuus luoda jotain uutta. Oman osaamisen huomaaminen avaa silmät kehittämiselle.
Uusi voi olla pientä tai suurta. Se voi olla kätevämpi tapa koota linnunpönttö. Se voi olla sujuvampi keino kirjata tulot ja menot 4H-yrittäjän kirjanpitoon. Se voi olla kerhonohjaajan oivallus 4H-kerhoillan tunnelman luomiseksi. Tai se voi olla oman suunnan löytäminen elämässä.
Haluan kertoa kivan esimerkin nuorten onnistumisesta. 4H-vaikuttajanuorten ryhmä järjesti 4H-miitti -nimisen tapahtuman. Se suunnittelivat, organisoivat ja toteuttivat kaiken itse, toki saaden ohjaajien tukea. Matkan varrella oli monenlaisia haasteita, taisi epätoivokin jossain vaiheessa hiipiä. Lopputulos oli ihana ja lämminhenkinen tilaisuus, jossa kaikki meni nappiin. Ryhmä loi jotain täysin uutta, vastaavaa tapahtumaa ei aiemmin ole ollut.
4H-vaikuttajanuoret arvioivat tapahtumaa ja sen järjestämiseen liittyvää prosessia yhdessä. He havaitsivat valtavan määrän oppimista, joka oli tarttunut mukaan kuin itsestään. Tietysti he huomasivat myös kehittämiskohteita, joita seuraava tapahtumaa järjestäessä voisivat huomioida. Ja seuraavia tapahtumia on todellakin tulossa, sillä moni hoksasi osaavansa juuri tätä.
Eri oppimisympäristöt täydentävät toisiaan – tehdään yrittäjyyskasvatusta yhdessä
Oppiminen harrastuksissa ja vapaa-aikana on osa nuorten oppimista. Joitakin asioita oppiikin paremmin koulun ulkopuolella. Esimerkiksi yrittäjyyttä oppii toimimalla yrittäjänä, siihen tarjoamme nuorten avuksi 4H-yrityksen.
Eri oppimisympäristöjen ei kuitenkaan tarvitse kilpailla keskenään. Pikemminkin ne täydentävät toisiaan ja eri tilanteissa opittua voi syventää toisessa ympäristössä.
Ehjä yrittäjyyskasvatuksen polku kulkee kaikkialla. Rakennetaan se yhdessä.
Syvemmän sukelluksen 4H:n yrittäjyyskasvatukseen voi tehdä osoitteessa https://4h.fi/4h-jarjesto/jarjeston-toiminta/4h-jarjeston-yrittajyyskasvatus/.
Hilkka Näse on Suomen 4H-liitossa työskentelevä kehityspäällikkö. Amiksen ja keittiön kautta työelämään ponnistanut kasvatustieteen maisteri ja palvelumuotoilija, joka innostui yrittäjyyskasvatuksesta 20 vuotta sitten.
4H on valtakunnallisesti toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-toiminnalla tuetaan lasten ja nuorten kasvua työelämään, yrittäjyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. 4H-järjestö muodostuu Suomen 4H-liitosta ja eri puolella Suomea sijaitsevista paikallisista 4H-yhdistyksistä.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
