Yrittäjyyskasvatus – välttämättömyys vai valinta? -blogisarjassa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen esittelee kolme näkökulmaa vaikuttavuuteen, vastuuseen ja tulevaisuuteen. Tämä on sarjan kolmas ja viimeinen osa.
Viime kuukausina olen pysähtynyt useammin kuin kerran pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen asemaa koulutuksessa.
Työssäni yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen parissa olen saanut kohdata opettajia, opiskelijoita, yrittäjiä ja päättäjiä. Olen nähnyt oivalluksia ja innostusta. Olen nähnyt, miten opiskelijan itseluottamus vahvistuu, kun hän ymmärtää osaavansa enemmän kuin luuli.
Mutta olen kuullut myös toisenlaista puhetta.
Yrittäjyyskasvatusta on kutsuttu poliittiseksi agendaksi. On kysytty, kuuluuko se oppilaitoksiin. On vihjattu, että se edustaa tiettyä ideologista suuntaa.
Nämä keskustelut eivät ole jättäneet minua kylmäksi.
Siksi kirjoitan tämän kolmiosaisen sarjan. En puolustautuakseni, vaan pysähtyäkseni. Haluan tarkastella yrittäjyyskasvatusta rauhallisesti ja perustellusti. Kokemukseni, pedagogiikan ja työelämän muutoksen näkökulmasta.
Mitä menetämme ilman sitä? Mitä voimme saavuttaa, kun sitä toteutetaan vaikuttavasti? Ja miksi se herättää vastarintaa juuri nyt?
OSA 3: Miksi yrittäjyyskasvatus herättää vastarintaa?
Yrittäjyyskasvatus herättää tällä hetkellä keskustelua puolesta ja vastaan.
Eräässä keskustelussa joku totesi: ”Yrittäjyyskasvatushan on aika poliittinen agenda.”
Huone hiljeni hetkeksi.
Kommentti ei ollut hyökkäävä. Jäin miettimään, mitä sillä oikeastaan tarkoitettiin. Ja ennen kaikkea: miksi yrittäjyyskasvatus herättää tällaisen reaktion?
Työssäni yrittäjyyskasvatuksen kehittäjänä olen nähnyt, miten paljon hyvää syntyy, kun opiskelijan toimijuutta vahvistetaan. Siksi ajatus siitä, että tämä työ nähtäisiin poliittisena ohjelmana, tuntui vieraalta – mutta ei täysin yllättävältä.
On rehellistä sanoa: sana yrittäjyys on latautunut. Yrittäjyys yhdistetään helposti talouspolitiikkaan tai markkina-ajatteluun.
Kun yrittäjyyskasvatusta kutsutaan poliittiseksi, kyse ei välttämättä ole yrittäjyydestä.
Kyse voi olla myös siitä, että koulutukselta odotetaan edelleen vakauden tuottamista maailmassa, joka ei ole vakaa.
Yrittäjyyskasvatus tuo keskusteluun epävarmuuden. Se ei lupaa pysyvyyttä tai valmista polkua tai oikeaa ratkaisua. Sen vaikutusta on vaikea mitata.
Ehkä osa vastarinnasta kumpuaa tästä.
On turvallisempaa puhua vakaista rakenteista kuin muuttuvasta työelämästä. On helpompaa ajatella, että koulutus valmistaa suoraan selkeään, ennakoitavaan uraan.
Mutta maailma ei enää toimi niin.
Siksi onkin tarpeen kysyä: jos nämä taidot nähdään poliittisina, niin mitä pidämme neutraalina?
Oppilaitoksen rooli muuttuu.
Koulutuksessa yrittäjyyskasvatus ei ole ideologiaa. Se on pedagoginen valinta vahvistaa aloitteellisuutta, vastuunkantoa ja kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa. Se on valinta antaa oppijalle kykyä ymmärtää yrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Se on mahdollisuutta hyödyntää omia vahvuuksiaan.
Yrittäjyyskasvatus myös haastaa ajatuksen opiskelijasta passiivisena vastaanottajana. Se vahvistaa aktiivista roolia.
Ja tämä muutos ei ole pieni.
Se vaatii opettajalta uudenlaista tilan antamista.
Se vaatii opiskelijalta rohkeutta.
Se vaatii koko järjestelmältä luottamusta.
Ja luottamus on aina myös arvokysymys. Koulutus ei ole arvotyhjiö. Se tekee aina valintoja siitä, mitä taitoja vahvistetaan.
Lopuksi:
Työssäni olen nähnyt, että kun yrittäjyyskasvatus toteutetaan pedagogisesti kestävällä tavalla, se ei ohjaa nuoria tiettyyn ideologiaan. Se vahvistaa heidän kykyään ajatella, arvioida ja toimia. Se antaa heille työkaluja rakentaa tulevaisuutta.
Siksi en näe yrittäjyyskasvatusta agendana.
Näen sen vastuuna.
Ja tulevaisuudesta meidän on uskallettava keskustella avoimesti.
Käy lukemassa blogisarjan osa 1: Jos yrittäjyyskasvatus katoaisi, mitä silloin menetettäisiin?
Käy lukemassa blogisarjan osa 2: Vaikuttava yrittäjyyskasvatus ei synny sattumalta
Sanna Lehtonen on Suomen johtavan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
