Yrittäjyyskasvatus – välttämättömyys vai valinta? -blogisarjassa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen esittelee kolme näkökulmaa vaikuttavuuteen, vastuuseen ja tulevaisuuteen. Tämä on sarjan toinen osa.
Viime kuukausina olen pysähtynyt useammin kuin kerran pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen asemaa koulutuksessa.
Työssäni yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen parissa olen saanut kohdata opettajia, opiskelijoita, yrittäjiä ja päättäjiä. Olen nähnyt oivalluksia ja innostusta. Olen nähnyt, miten opiskelijan itseluottamus vahvistuu, kun hän ymmärtää osaavansa enemmän kuin luuli.
Mutta olen kuullut myös toisenlaista puhetta.
Yrittäjyyskasvatusta on kutsuttu poliittiseksi agendaksi. On kysytty, kuuluuko se oppilaitoksiin. On vihjattu, että se edustaa tiettyä ideologista suuntaa.
Nämä keskustelut eivät ole jättäneet minua kylmäksi.
Siksi kirjoitan tämän kolmiosaisen sarjan. En puolustautuakseni, vaan pysähtyäkseni. Haluan tarkastella yrittäjyyskasvatusta rauhallisesti ja perustellusti. Kokemukseni, pedagogiikan ja työelämän muutoksen näkökulmasta.
Mitä menetämme ilman sitä? Mitä voimme saavuttaa, kun sitä toteutetaan vaikuttavasti? Ja miksi se herättää vastarintaa juuri nyt?
OSA 2: Vaikuttava yrittäjyyskasvatus ei synny sattumalta
Kirjoitin aiemmin siitä, mitä voisi tapahtua, jos yrittäjyyskasvatus poistettaisiin. Se oli ravisteleva ajatuskoe.
Mutta yhtä tärkeää on kysyä: mitä tapahtuu, kun yrittäjyyskasvatus suunnitellaan vaikuttavaksi?
Työssäni olen nähnyt tämän konkreettisesti.
Yksi hetki, jota en unohda:
Eräässä tilaisuudessa opiskelija sanoi minulle puheenvuoroni jälkeen:
”En ole koskaan ajatellut, että voisin itse päättää, mitä teen osaamisellani.”
Hän ei puhunut yrityksen perustamisesta. Hän puhui siitä, että oli ensimmäistä kertaa pysähtynyt miettimään, mitä osaa ja miten sitä voisi käyttää.
Se oli pieni lause, mutta siinä näkyi vaikuttavuus.
Yrittäjyyskasvatus ei tuottanut yritystä.
Se tuotti oivalluksen.
Vaikuttavuus alkaa toimijuudesta.
Kun yrittäjyyskasvatus on suunnitelmallista, opiskelija alkaa nähdä itsensä toimijana.
Hän kysyy:
- Mitä voisin tehdä tällä osaamisella?
- Miten voisin kehittää tätä?
- Missä voisin vaikuttaa?
Yrittäjyyskasvatus ei tarkoita, että jokaisesta tulee yrittäjä.
Se tarkoittaa sitä, että jokainen saa välineitä rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Vaikuttavuus ei ole sattumaa.
Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuus ei synny yksittäisestä vierailusta tai tempauksesta.
Se syntyy, kun yrittäjyyskasvatus on:
- osa pedagogista kokonaisuutta
- suunniteltua ja arvioitua
- sidottu tavoitteisiin
- kytketty työelämään pitkäjänteisesti
- rakennettu yhteistyössä
Yksittäiset oivallukset muuttuvat pysyväksi osaamiseksi vasta, kun ne kytkeytyvät rakenteeseen ja aitoon todellisuuteen. Vaikuttavuus ei ole vain mitattava tulos. Se on muutos ajattelussa.
Ymmärrys laajenee yksilöstä yhteiskuntaan.
Hyvin toteutettu yrittäjyyskasvatus tuo työelämän konkreettisesti lähelle. Yrittäjät, yritykset ja verkostot tulevat osaksi oppimista. Keskustelut muuttuvat realistisiksi.
Mutta tapahtuu vielä jotakin enemmän.
Opiskelija alkaa ymmärtää, ettei yrittäjyys ole vain henkilökohtainen valinta. Se on osa yhteiskunnan toimintaa. Yritykset työllistävät, kehittävät ja ylläpitävät alueellista elinvoimaa.
Yrittäjyys ei ole irrallinen saareke.
Se on osa yhteistä yhteiskuntaa.
Kun tämä oivallus syntyy, suhtautuminen muuttuu. Yrittäjyys ei näyttäydy vain riskinä tai sankaritarinana, vaan yhtenä tapana osallistua yhteiskuntaan.
Yrityksiä syntyy – mutta tärkeämpää on ymmärrys.
On totta, että hyvin toteutettu yrittäjyyskasvatus voi johtaa uusiin yrityksiin ja lisätä kiinnostusta yrityksen jatkamiseen.
Mutta vielä tärkeämpää on se, että nuori ei sulje yrittäjyyttä pois vaihtoehtona siksi, ettei tunne sitä.
Hän ymmärtää, miksi yrittäjiä tarvitaan.
Hän ymmärtää, miksi jatkajia kaivataan.
Hän ymmärtää, että työelämä ei ole itsestäänselvyys, vaan ihmisten rakentama.
Se on iso askel kohti aktiivista kansalaisuutta.
Ja ehkä tärkeimpänä, se on uskoa omaan osaamiseen ja siihen, että osaamisellani on arvoa.
Käy lukemassa blogisarjan osa 1: Jos yrittäjyyskasvatus katoaisi, mitä silloin menetettäisiin?
Sanna Lehtonen on Suomen johtavan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
