Yrittäjyyskasvatus – välttämättömyys vai valinta? -blogisarjassa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen esittelee kolme näkökulmaa vaikuttavuuteen, vastuuseen ja tulevaisuuteen. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.
Viime kuukausina olen pysähtynyt useammin kuin kerran pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen asemaa koulutuksessa.
Työssäni yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen parissa olen saanut kohdata opettajia, opiskelijoita, yrittäjiä ja päättäjiä. Olen nähnyt oivalluksia ja innostusta. Olen nähnyt, miten opiskelijan itseluottamus vahvistuu, kun hän ymmärtää osaavansa enemmän kuin luuli.
Mutta olen kuullut myös toisenlaista puhetta.
Yrittäjyyskasvatusta on kutsuttu poliittiseksi agendaksi. On kysytty, kuuluuko se oppilaitoksiin. On vihjattu, että se edustaa tiettyä ideologista suuntaa.
Nämä keskustelut eivät ole jättäneet minua kylmäksi.
Siksi kirjoitan tämän kolmiosaisen sarjan. En puolustautuakseni, vaan pysähtyäkseni. Haluan tarkastella yrittäjyyskasvatusta rauhallisesti ja perustellusti. Kokemukseni, pedagogiikan ja työelämän muutoksen näkökulmasta.
Mitä menetämme ilman sitä? Mitä voimme saavuttaa, kun sitä toteutetaan vaikuttavasti? Ja miksi se herättää vastarintaa juuri nyt?
OSA 1: Jos yrittäjyyskasvatus katoaisi, mitä silloin menetettäisiin?
Tehdään ajatuskoe.
Mitä tapahtuisi, jos yrittäjyyskasvatus katoaisi koulutuksesta?
Ei puhuttaisi enää yrittäjämäisestä osaamisesta.
Ei vahvistettaisi systemaattisesti aloitteellisuutta tai toimijuutta.
Ei rakennettaisi siltoja työelämään ja yrittäjyyden näkökulmasta.
Äkkiä katsottuna, mitään dramaattista ei ehkä tapahtuisi. Tutkinnot suoritettaisiin edelleen. Opiskelijat valmistuisivat. Arki jatkuisi.
Mutta syvemmällä tasolla muutos olisi merkittävä.
Me kouluttaisimme enemmän sopeutujia kuin rakentajia.
Ilman yrittäjyyskasvatusta koulutus painottuisi entistä vahvemmin valmiiden mallien omaksumiseen. Tehtävät tehdään, ohjeet täytetään, tutkinto saavutetaan.
Mutta miten silloin vahvistettaisiin systemaattisesti:
- rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin
- kykyä nähdä vaihtoehtoja
- taitoa rakentaa työtä silloin, kun sitä ei ole valmiina
Työelämä ei enää toimi niin, että paikka vain odottaa tekijää. Yhä useammin työ syntyy aloitteesta, ideasta ja uskalluksesta.
Jos emme vahvista näitä taitoja koulutuksessa, missä sitten?
Yrityksiä syntyisi vähemmän. Jatkajia vielä vähemmän.
Jos nuori ei koskaan pääse turvallisesti kokeilemaan, ideoimaan tai näkemään yrittäjyyttä realistisena vaihtoehtona, hän ei myöskään todennäköisesti valitse sitä.
Yrityksiä syntyisi vähemmän.
Samalla tiedämme, että kymmenet tuhannet yritykset etsivät jatkajaa lähivuosina. Ilman yrittäjyysosaamisen vahvistamista jatkajia löytyy entistä vähemmän.
Tämä ei ole ideologinen kysymys. Se on elinvoimakysymys.
Eriarvoisuus kasvaisi hiljaa.
Kaikilla nuorilla ei ole valmiiksi verkostoja tai malleja yrittäjyydestä ja työelämästä. Yrittäjyyskasvatus tuo työelämän lähemmäs kaikkia.
Ilman tätä tukea pärjäisivät todennäköisemmin ne, joilla on jo etumatkaa.
Eriarvoisuus ei kasvaisi äänekkäästi. Se kasvaisi hiljaa.
Ja lopulta: toimijuus heikkenisi.
Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea toimijuuden vahvistamista.
Kun opiskelija oivaltaa, että hän voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, jotakin muuttuu. Jos tämä systemaattinen vahvistaminen katoaisi, koulutus voisi huomaamatta siirtyä kohti passiivisempaa roolia.
Emme ehkä huomaisi sitä heti.
Mutta vuosien päästä näkisimme seuraukset.
Siksi kysyn:
Onko meillä varaa olla vahvistamatta yrittäjämäistä osaamista?
Sanna Lehtonen on Suomen johtavan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston toiminnanjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
