Vuoden YES Kummi Pasi Rautio tekee ahkerasti koulu-yritysyhteistyötä. Myyntivalmentajalla on selvät ohjeet nuorille siitä, miten kesätöitä kannattaa hakea. Tärkeä oppi aikuisillekin on ihmisen kohtaamisen ja kuuntelemisen taito.
Tamperelainen yrittäjä Pasi Rautio on vieraillut työelämän vapaaehtoisena kouluissa aina siitä lähtien, kun YES Pirkanmaa perustettiin vuonna 2009 ja YES Kummitoiminta käynnistyi.
YES vieraili Pasin mukana Tammerkosken lukiossa, jossa hän piti puheenvuoron toisen vuoden opiskelijoille kesätyön hausta.
Pasi Rautio, mikä sai sinut lähtemään YES Kummiksi?
– Vapaaehtoistyön taustalla on oma kokemukseni: muutin 15-vuotiaana pois kotoa, kun lähdin opiskelemaan lukioon. Olen tehnyt elääkseni kaikennäköistä, myynyt tavaraa persikoista perämoottoreihin. Olen työskennellyt myös paljon nuorten parissa, festareilla, musiikkitapahtumissa ja partiossa. Matkan varrella olen nähnyt, kuinka paljon hukassa nuoret ovat. Siksi tahdon kertoa omaa tarinaani ja muistuttaa, ettei polku ole aina suora oppilaitoksesta toiseen ja sitten työelämään.
– Tahdon rohkaista nuoria, että susta voi tulla mitä tahansa, jos asenne on oikea. Myöhemmin tässä hommassa on valjennut, että ehkä kasvatan myös tulevaisuuden työntekijöitä – jos nuoret tulevat työelämään oikealla asenteella, niin minullakin on helpompaa tulevaisuudessa.
Millaista yhteistyötä olet tehnyt koulujen kanssa?
– Olen vieraillut kouluissa, kertonut omaa tarinaani ja toiminut NY-leireillä tuomarina. Olen puhunut nuorille myös asenteesta, tavoitteista ja motivaatiosta. Keikkojen myötä oma ymmärryskin kasvaa koko ajan. Kävin myös ensimmäistä kertaa vanhempainillassa ja puhuin vanhemmille samoista asioista.
Pasi muistuttaa Tammerkosken lukiolaisia perusasioista: Toisesta ihmisestä tehdään arvio 0,8 sekunnissa, joten opettele kättelemään, opettele katsomaan silmiin ja ole ajoissa.
Eli pääset osittain puhumaan samoista asioista kuin myyntivalmentajana puhut aikuisille. Miten nuoret eroavat yleisönä aikuisista?
– Monet nuoret uskaltavat olla eri mieltä ja jakaa omia kokemuksiaan. Nuoret voivat myös olla megakriittisiä. He eivät ehkä sano sitä, mutta se näkyy kehonkielestä, jos nuorta ei kiinnosta. Tämä onkin maailman paras esiintymisharjoitus itselle: jos noiden kanssa pärjää niin pärjää missä tahansa.
Olet käynyt puhumassa myös opettajille. Mitä koulut voisivat oppia myynnistä ja markkinoinnista?
– Tahtoisin poistaa sen asenteen, että myynti ja markkinointi on omia osa-alueitaan, joita pitää vain sitä työkseen tekevien opetella. Näitä taitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Myynti on ihmisten kohtaamista, ja jokainen kohtaaminen on markkinointia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kouluissa on paljon ryhmätöitä ja esitelmiä, ja siellä opitaan olemaan esillä nuoresta asti.
”Kun tötöilette tuolla siideripussin kanssa niin muistakaa, että jokainen kohtaamanne henkilö tulee todennäköisesti jossain vaiheessa elämää uudestaan vastaan.”
Olet päässyt tutustumaan nuoriin. Millaiset ovat mielestäsi nykynuorten työelämätaidot ja -valmiudet?
– Toisilla homma on hanskassa, toisilla ei. Monet ovat myös valmiimpia yhä nuorempina. Nuoret tajuavat, että tietoa löytyy ja sitä voi itse hakea. Toisaalta olen huolissani kotikasvatusnormistosta: tullaanko ajoissa, millaiset ovat kättelytaidot, osataanko keskustella ihmisten kanssa. Kotitausta näkyy, enkä sillä tarkoita, että paremmin koulutettujen vanhempien tenavat olisivat parempia. Sosioekonomisella taustalla ei ole merkitystä, vaan näkee, että lapselta ei ole vaadittu mitään vaan hänet on jätetty pelikonsolien, pädien ja puhelimen kasvatettavaksi.
Voivatko koulut ja opettajat tehdä jotain?
– Kasvatusta ei voi jättää koulun tehtäväksi, vaan kodin merkitys on tärkeä. Mutta opettajalla on iso merkitys siinä, miten nuorta voi tsempata. Löytyykö sitten henkisiä ja fyysisiä voimavaroja toimia nuorisotyöntekijänä? Opettajan maailma ei ole helppo.
Lopuksi: mitä nuorille mielestäsi pitäisi opettaa koulussa, jotta he pärjäävät elämässä?
– Ensimmäinen on ehdottomasti esiintymistaidot. Toiseksi medialukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Kansainvälisyyttä: ymmärtämään toisia kulttuureja ja kohtaamaan niitä vahvemmin. Kielitaitoa. Yleensäkin ihmisen kohtaamisen taitoa ja kuuntelemisen taitoa.
Pasi Rautio netissä: pasirautio.fi, tuplaamo.fi. YES:in vinkki: Katso Pasin blogista video seitsemän vetovihjettä verkostoitumiseen – videosta voivat ottaa oppia niin kesätöitä hakevat nuoret kuin koulu-yritysyhteistyöhötä suunnittelevat opettajat ja yrittäjät.
Opo: yritysyhteistyöhön koko koulun tuki
Tammerkosken lukion opinto-ohjaaja Johanna Rautasalo on tehnyt Pasin kanssa yhteistyötä jo kaksi vuotta.
– Pasi on erinomainen puhuja ja nuoret tykkää. Vierailusta jää aina paljon pohdittavaa.
Johanna painottaa, että koulu-yritysyhteistyö vaatii sen, että johdolta tulee kannustusta.
–Työelämäyhteistyö on koululle älyttömän tärkeää! Meillä rehtori suhtautuu tosi myönteisesti koulu-yritysyhteistyöhön. Esimerkiksi tämä kesätyöinfo on osalle lukiolaisista opokurssin tunti, mutta loput tokaluokkalaiset saivat olla omalta tunniltaan pois päästäkseen infoon. Minähän en voi opona järjestää paljoa, jos ei ole oppilaitoksen tukea.
Tammerkosken lukiossa ei työelämävalmennus onneksi ole yksinomaan opon vastuulla.
– Toki meillä kaikki opettajat tekevät tätä työtä, Johanna sanoo.
Mikä on YES Kummi?
YES Kummit ovat yrittäjistä ja liike-elämän toimijoista koostuva verkosto opettajien avuksi. Sivulla yeskummit.fi voit hakea YES Kummia koulu-yritysyhteistyöhön. Jos olet kiinnostunut toimimaan YES Kummina, voit rekisteröityä kummiksi palvelussa.
Lue lisää: 17.12.2014: Pasi Rautio on vuoden YES Kummi
