Kuka vastaa oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksesta – yksittäinen opettaja vai koko yhteisö? Yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentaminen onnistuu, kun mukaan ottaa yhteistyöverkostot. YES Varsinais-Suomi on menestyksekkäästi verkottanut toimijoita maakunnassa jo parinkymmentä vuotta.
Jos tahtoo verkostoitua muiden yrittäjyyskasvattajien kanssa, kaikki tiet vievät marraskuiseen Turkuun.
Viime marraskuussa yli 160 yrittäjyyskasvatuksesta innostunutta henkilöä kokoontui Turkuun YESin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämään Yrittäjyyden Ytimessä -yrittäjyyskasvatusseminaariin ja -risteilylle. Tapahtumaa on järjestetty jo noin viidentoista vuoden ajan, ja se on aina yhtä suosittu.
YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio kertoo, että tapahtuman tavoitteena on tuoda yhteen yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijat, toimijat, kehittäjät. Yhdessä on hyvä jakaa kokemuksia, verkostoitua ja inspiroitua.
– Osallistujien innostus on pysynyt korkealla tasolla vuodesta toiseen, ja sen takia olemme tahtoneet kehittää tapahtumaa eteenpäin. Välillä tapahtuma on järjestetty monikansallisena, kun olemme olleet mukana kansainvälisissä hankkeissa. Tällaisille kohtaamiselle on tarvetta, Vainio kertoo.
”Oppimisen ekosysteemi kuvaa sitä toiminnallista kokonaisuutta, missä oppiminen tapahtuu.
Tänä talvena tapahtuman teemana oli osaamisen ekosysteemi, jota etenkin Suomen Yrittäjät on viime aikoina nostanut esille. Termillä viitataan jatkuvan oppimisen järjestelmään, joka on yrittäjämäinen, kehittyvä ja perinteistä koulutusjärjestelmää laajempi.
– Oppimisen ekosysteemi kuvaa sitä toiminnallista kokonaisuutta, missä oppiminen tapahtuu. Mukana on työelämä, kolmas sektori, harrastustoiminta ja kaikki se, missä osaamista voi kertyä. Tulevaisuuden megatrendit ja työelämän muutos ohjaavat siihen, että myös koulutusjärjestelmän pitää muuttua. Oppilaitosten rooli laajenee ja muuttuu samalla, kun osaamisen ekosysteemi levittäytyy koulun ulkopuolelle, Vainio sanoo.
Eri toimijat tarvitsevat verkottajia – YES on mukana kun kaivataan kumppaneita
Johanna Vainion ja YES Varsinais-Suomen yksi tärkeä tehtävä on tuoda ihmisiä yhteen koulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi. Tuttujen kanssa on aina mukavampi tehdä yhteistyötä.
– Se, mitä me YES-verkostossa tavoittelemme, on osaamista kehittämällä ja yrittäjyysosaamista vauhdittamalla vaikuttaa oppilaitosten toimintakulttuuriin. Edistämällä yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja käynnistämällä, tukemalla ja vauhdittamalla oppilaitos-työelämäyhteistyötä muutamme oppilaitosten toimintakulttuuria yrittäjämäisemmäksi ja sitä kautta tuemme kunnan ja alueen elinvoimaisuutta.
”Sitähän ei tiedetä, mihin suuntaan yhteiskunta menee, mutta sen tiedämme, että osaamisen vahvistamiseen ja jatkuvan oppimisen maailmaan YES-verkostolta löytyy kehittämishaluja ja laajaa asiantuntijuutta.
Vuosien mittaan YES Varsinais-Suomi on ollut monessa mukana. Vainio on ollut valmentamassa, verkottamassa, vauhdittamassa ja tukemassa yrittäjyyskasvatuksen toimijoita jo parikymmentä vuotta.
– Yksi tärkeimpiä tehtäviäni on innostaa ja rohkaista. Vuosien mittaan olemme olleet mukana lähes kaikessa yrittäjyyskasvatukseen liittyvässä kehitystyössä. Olemme järjestäneet tapahtumien lisäksi paljon valmennuksia: oppilaitoskohtaisia veso-koulutuksia, YES Tutorope-valmennusta ja erilaisia koulutuskokonaisuuksia. Olemme myös olleet mukana kehittämässä uusia oppimisympäristöjä ja pedagogisia malleja.
YES Varsinais-Suomi on ollut myös kehittämässä kansainvälisten hankkeiden kautta esimerkiksi Turun ammattikoulun kanssa työssäoppimismallia vastaukseksi Suomen meriteollisuuden insinöörikoulutuksen osaamispulaan.
– Tällä hetkellä meillä on käynnissä YES-kummitoiminnan kehittämishanke, jossa mahdollistamme YES Kummien toiminnan myös pitkäaikaisessa mentoritoiminnassa.
Vainio on tyytyväinen siitä, että pitkäjänteinen työ yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi on tuottanut tulosta.
– Alkuaikoina työ oli hyvin pitkään sitä, että piti perustella, miksi yrittäjyyskasvatusta pitää tehdä. On ollut ilo huomata, miten vuosien mittaan asenneilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on merkittävästi muuttunut. Enää meidän ei tarvitse perustella, vaan yrittäjyyskasvatus nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistamisessa. Milleniaaleilta ja myöhemmiltä sukupolvilta puuttuvat ne negatiiviset asenteet yrittäjyyttä kohtaan, jotka esimerkiksi laman kokeneilla on.
Strategiatyö tuotti tulosta
Johanna Vainio toimii YES-aluepäällikön työn ohella Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkönä, ja hänen työhönsä kuuluu myös Yrittäjien koulutuspoliittisten linjausten ja teemojen edistäminen alueellisesti.
Varsinais-Suomen Yrittäjillä onkin ollut merkittävä rooli YES-verkoston muodostumisessa. Järjestönä Varsinais-Suomen Yrittäjät hakeutui yrittäjyyskasvatuksen keskiöön jo 1990-luvulla, kun yrittäjyyskasvatus tuli ensimmäistä kertaa opetussuunnitelmiin.
– YES Varsinais-Suomi oli yksi ensimmäisistä YES-alueista. Alkujaan nimi oli yrittäjyyskasvatuksen resurssikeskus, mutta nimi muutettiin, kun hyppäsimme kansallisen YES-verkoston kyytiin. YES-aluepäällikkönä olen ollut nyt 12 vuotta.
Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiatyössä syntyi yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja, josta tehtiin myöhemmin myös valtakunnallinen versio.
Vuosituhannen alkupuolella yrittäjyyskasvatusta vietiin kuntien elinkeinopolitiikkaan ja kuntastrategioihin.
– Jalkauduimme kuntiin kertomaan yrittäjyyskasvatuksesta ja loimme yhteistyöverkostoja. Mukaan lähtivät yrittäjät, kuntien ja kaupunkien johto, sivistys- ja elinkeinotoimen johtaja, rehtorit, opettajat ja monet muut.
Vainio muistaa, että aikanaan käytiin kaikki Varsinais-Suomen kunnat läpi ja joka kuntaan rakennettiin yrittäjyyskasvatuksen strategia.
– Strategiatyö on ollut taustana yrittäjämyönteisen maakunnan rakentamisessa. Esimerkiksi Kaarina on valittu parinakin vuonna Suomen yrittäjämyönteisimmäksi kunnaksi.
Iso työ tehtiin, kun YES Varsinais-Suomi lähti rakentamaan koko maakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa.
– Vuonna 2013 tehtyyn maakunnalliseen strategiatyöhön osallistui lähes 200 toimijaa. Se oli hyvä pohja yhteistyön rakentamiselle ja elinvoimakehittämiselle.
Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiatyössä syntyi hyviä työkaluja, kuten yrittäjyyskasvatuksen vuosikello ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja.
– Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja oli työkalu strategian jalkauttamiseen kuntatasolle. Se toimi niin hyvin, että siitä tehtiin myös valtakunnallinen versio. Työkirjaa hyödynnettiin myös, kun OKM teki Yrittäjyyslinjaukset 2017.
Yrittäjyyskasvatuksen tulee lähteä alueellisista tarpeista
YES Varsinais-Suomi ideoi myös aikanaan yrittäjyyskasvatuksen tiimiajattelun kuntiin.
– Tiimien rakentaminen alkoi jo vuonna 2005. Niihin aikoihin synnytettiin muun muassa Salon seudun sykäystiimi, joka on näkyvästi kehittänyt yrittäjyyskasvatusta Salossa ja joka palkittiin vuoden YES Agenttina 2019.
Alkuun YES Varsinais-Suomi kutsui tiimejä koolle, mutta nyt ne toimivat itsenäisesti.
– Tavoitteenamme on, että työ jatkuu tiimeissä omaehtoisena, eli kuntien itse organisoimana työnä. Parhaimmillaan Varsinais-Suomessa on toiminut kymmenkunta seutu- ja kuntakohtaista tiimiä. Tiimejä ei tietenkään pyöritetä huvikseen, vaan ne syntyvät ja toimivat tarpeesta ja tarpeen mukaan, Vainio muistuttaa.
Yrittäjyyden Ytimessä -tapahtumassa palkittiin myös Salon Sykäys-tiimi Varsinais-Suomen YES Agenttina 2019. Kuvassa vasemmalta oikealle YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, Sykäys-tiimin jäsenistä Riikka Nurmi Salon kaupungista ja Pirkko Korhonen Perniön lukiosta, Johanna Vainio ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.
Varsinais-Suomesta seutukohtainen tiimimalli levisi myös valtakunnalliseen YES-verkostoon, joka nyt rakentaa yrittäjyyskasvatusten kehittämistiimejä ympäri Suomea.
YES on sillanrakentaja ja mahdollistaja
Miltä yrittäjyyskasvatuksen tila näyttää, kun vertaa sitä parinkymmenen vuoden takaiseen aikaan?
Varsinais-Suomen maakunnallisessa yrittäjyyskasvatusstrategiassa määritellyt tavoitteet ja tahtotila ovat aika pitkälle toteutuneet, Vainio sanoo.
–Toki matkaa on vielä jäljellä, ja nyt on mietittävä, mikä on seuraava askel. YES-verkoston tulevaisuuden rooli on olla merkittävä sillanrakentaja.
Vainio muistuttaa, että yrittäjyyskasvatus ei saisi jatkossa henkilöityä liikaa tiettyihin ihmisiin tai tiettyihin oppilaitoksiin, vaan on ajateltava laajemmin. YES Varsinais-Suomi tahtoo olla yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen kärjessä koko YES-verkoston kanssa.
– YES-verkoston kautta tuetaan oppilaitoksia ja yksittäisiä opettajia ja neuvotaan, miten yrittäjyyskasvatus kytketään osaksi laajempaa työtä elinvoimaisuuden kehittämisessä. Sitähän ei tiedetä, mihin suuntaan yhteiskunta menee, mutta sen tiedämme, että osaamisen vahvistamiseen ja jatkuvan oppimisen maailmaan YES-verkostolta löytyy kehittämishaluja ja laajaa asiantuntijuutta.
