Työpajoja, valmennusta, yrittäjyyskasvatuksen foorumeja – Kaakkois-Suomessa on nyt avattu väylä, joka tarjoaa koulujen johdolle ja opettajille valmiuksia tehdä tarpeellisia uudistuksia opetukseen ja opetussuunnitelmiin.
– Tahdoimme rakentaa yrittäjyyskasvatusopettajista ja muista toimijoista entistä tiiviimmän, aktiivisen verkoston. Nyt on aika nostaa oppilaiden ja työelämän tarpeet opetuksen kehittämisen ytimeen!
Näin tiivistää YES Kotka-Haminan aluepäällikkö Maarit Koverola Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiatyötä.
Viime vuoden lopulla valmistunut Väylä yrittäjyyteen – Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatuksen strategia 2020 määrittelee konkreettiset tavoitteet kaikille kouluasteille ja sitouttaa eri tahot yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja toteutukseen.
Toteuttamiskeinoja ovat muun muassa työpajat, Väylä-kohtaamiset, osallistava työskentely ja osaamisen lisääminen.
Konstit on monet
Strategian jalkautus on käynnistetty monella suunnalla.
– Työpajojen ja tapaamisten lisäksi olemme esitelleet strategiaa kuntien opetus- ja elinkeinoasioista vastaavissa lautakunnissa ja johtoryhmissä ja tavanneet opetustoimien ja koulutuksen järjestäjiä. Tämä työ jatkuu edelleen. Myös hankkeen asiantunteva ohjausryhmä haastettiin viemään asiaa eteenpäin omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan.
Jotta strategia konkretisoituu aidosti, tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.
– Levitämme strategiaa myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen kautta. Strategian laadintaan osallistui yrittäjäjärjestöjen edustajia ja heidän tehtävä on viedä myös osaltaan asiaa eteenpäin omien verkostojen kautta.
Strategian tavoitteet konkretisoituvat myös koulu-yritysyhteistyössä.
–Esimerkiksi Haminan yrittäjät ry täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Tarkoitus on, että tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä ovat mukana yrittäjäjärjestön ja yrittäjien lisäksi oppilaitokset, NY-yrittäjät, opettajat ja YES Kotka-Hamina.
Yhteistyö oli tiukkaa mutta tarpeellista
Ison alueen ja joukon yhteistyössä oli omat haasteensa, vähäisimpänä ei varmasti aikatautus ja opettajien osallistumismahdollisuuksien järjestäminen. Työpajatyöskentelyyn osallistui myös opettajia, joilla oli varsin erilainen teoreettinen ja kokemuksellinen tausta yrittäjyyskasvatuksesta.
– Kaakkois-Suomessa on kehitetty ja toteutettu yrittäjyyskasvatusta jo pitkään, joten enää ei tahtoisi keskustella siitä, onko yrittäjyyskasvatus terminä toimiva vai ei. Vastaan hangoittelijoita on varmasti aina – se on siedettävä ja tehtävä vain ”taivutustyötä” sitkeästi. Joku saattaa kokea, ettei tämä asia koske minua mitenkään, vaikka yrittäjyyskasvatus kuuluu kaikille, jokaikiselle kasvattajalle ja opettajalle, Maarit muistuttaa.
– Mutta strategia toi ehdottomasti lisäboostia alueen yrittäjyyskasvatukseen! Yrittäjyyskasvatus on esillä toki paljon muutenkin eri medioissa, eikä kai kukaan enää voi ummistaa silmiään tai sulkea korviaan asialta. Tulevaisuuden tekijöitä kasvatetaan ja koulutetaan nyt, ja tämä työ ei vain onnistu enää vanhoilla sisällöillä ja menetelmillä.
Nyt on koulujen vuoro suunnitella
Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia valmistui kreivin aikaan.
– Saimme alueelle ensimmäisen, yhteisen yrittäjyyskasvatuksen strategian juuri sopivasti nyt, kun uusi OPS2016 kannustaa yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseen ja uudenlaiseen opettajuuteen. Strategia luo oppilaitosten johdolle ja opettajille yhtenäisen selkänojan tehdä tarvittavia uudistuksia opetuksessa.
Oppilaiden ja yritysten näkökulmasta on tärkeää viedä tavoitteet nopeasti toiminnan tasolle. Maarit ja Reijo korostavat, että yrittäjyyskasvatuksen strategia tulee ottaa nyt osaksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia, jotta se konkretisoituu ja on aidosti käytössä.
– Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen suunnitelmallisuus, eli esimerkiksi vuosikellot, mittaristot ja yrittäjyyskasvatuksen yhteyshenkilön nimeäminen kouluissa tulee näkyvämmäksi nimenomaan koulukohtaisten toiminta- ja vuosisuunnitelmien myötä.
Jatkohanke turvaa jalkauttamisen
Kaakkois-Suomessa on jo käynnistetty jatkohanke Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa – yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi, joka jatkaa jalkautustyötä sekä opettajien ja muiden toimijoiden verkottamista ja sitouttamista.
– Jatkohankkeessa tarjotaan opetushenkilöstölle innostavia valmennustyöpajoja ja täydennyskoulutusta muun muassa yrittäjämäiseen pedagogiikkaan, yrittäjyyskasvatuksen avulla opetuksen rikastamiseen ja Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmiin.
NY-ohjelmat onkin tarkoitus ottaa käyttöön laajemmin.
– Olemme saaneet täydennyskoulutuspyyntöjä esimerkiksi ammatilliselta toiselta asteelta muun muassa NY-leireihin ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan liittyen. Myös Yrittäjyyskasvatusfoorumit -toiminta käynnistetään ensi syksynä. Foorumeissa kohtaavat eri toimijat: niin opettajat, yrittäjät kuin opiskelijatkin. Samoin YES Kummit -toimintaa on tarkoitus terävöittää yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa.
Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä
YES-aluetoimistot verkostoineen ovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja myös strategian jalkauttamisessa isossa roolissa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa.
– Strategiaan kirjattua visiota ja eri painopisteiden toteutumista on tarkoitus seurata verkostona, jossa YES-aluetoimistoilla ja yrittäjyyskasvatustoimijoiden verkostolla on tärkeä rooli. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa tärkein yksittäinen työkalu on Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo (LUT). Pitkäaikaisia vaikutuksia on tarkoitus seurata myös ns. kovilla mittareilla. Käynnissä olevan jalkautushankkeen aikana suunnitellaan toimia myös tämän tavoitteen toteuttamiseksi, Maarit kertoo.
Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia tavoittelee talouskasvua ja menestymistä hyödyntämällä Kaakon ihmisissä, organisaatiossa ja yrityksissä oleva potentiaali. Strategiaan on kirjattu Kaakon yrittäjyyskasvatuksen painopisteet sekä konkreettiset kehittämistavoitteet kaikille kouluasteille. Lue strategia.
Kaikki alueelliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat löydät Materiaalit-sivulta.
