Lokakuussa julkaistut Anne Gustafsson-Pesosen väitöskirja ja LUT-yliopiston raportti tarjoavat uusinta tutkimustietoa ja suosituksia yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi oppilaitoksissa ja opettajankoulutuksessa.
Gustafsson-Pesosen väitöskirja keskittyy yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja arviointiin
Anne Gustafsson-Pesonen tarttuu väitöskirjassaan aiheeseen, josta on puuttunut tutkimustietoa: yrittäjyyskasvatuksen arvioinnin kehittämiseen.
Kun yhteiskunta muuttuu, miten kehitämme mm. opettajien valmiuksia tukea yrittäjyyttä kouluissa, mitä eri kouluasteilla tulisi tehdä oppilaiden yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien parantamiseksi ja miten yrittäjyyskasvatushankkeilla tuetaan yrittäjyyden kehittämistä? Väitöskirja lähestyy tutkimusongelmaa yrittäjyyden arvioinnin teoreettisesta näkökulmasta painottuen yrittäjyyspedagogian kehittämiseen.
Kuva: Anne Gustafsson-Pesosen (YTM) väitöstilaisuus pidettiin 27.10.2023 Mikkelissä.
Väitöskirja koostuu kolmesta itsenäisestä tapaustutkimuksesta, joiden kaikkien keskiössä on yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja arviointi.
Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, kuinka opettajien ajatteluun ja toimintaan suhteessa yrittäjyyteen voidaan vaikuttaa. Tapaustutkimuksesta tehtyjen nostojen perusteella väitöskirjassa esitellään useita suosituksia opettajakoulutuksen kehittämiseen.
Toisessa artikkelissa tarkastellaan yrittäjyyskasvatuksen kansallisia hankkeita ja niiden vaikutuksia yrittäjyyden kehittämiseen ja yrittäjyyteen yleensä. Artikkeli pureutuu yrittäjyyskasvatushankkeiden arviointiin ja antaa muun muassa ehdotuksen yrittäjyyden polkumallin luomiseen eri kouluasteille.
Kolmas artikkeli tarkastelee kokemuksellisen oppimisen kehittämisarvointia, tapaustutkimuksen kohteena on MiniMikkeli. Erityisenä tarkastelun kohteena on oppilaiden yrittäjähenkisen ajattelutavan kehittyminen, vaikutukset yrittäjyysasenteisiin ja pitkällä tähtäimellä yrittäjyyskäyttäytymiseen sekä viime kädessä työelämätaitojen kehittymiseen. Tapaustutkimuksen perusteella Gustafsson-Pesonen tekee nostoja yrittäjyyden ja työelämätaitojen kehittämiseen kouluissa. Gustafsson-Pesonen on myös itse osallistunut tapauksen kehittämiseen sekä jatkuvaan arviointiin.
Gustafsson-Pesosen väitöskirja on tärkeä panos yrittäjyyskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen keskusteluun ja peilaa aihetta suhteessa yrittäjyyspedagogiikkaan, menetelmiin sekä Euroopan unionin suosituksiin yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.
Tutustu Anne Gustafsson-Pesosen väitöskirjaan Developing and Evaluating Entrepreneurship Education – Three case studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education Aalto-yliopiston julkaisuarkisto Aaltodocissa.
LUT-yliopiston tutkimusraportti antaa ajankohtaista tietoa yrittäjyyskasvatuksen johtamisen nykytilasta
Minna Hämäläisen, Anu Raappanan ja Katri Peuhkurin kirjoittaman tutkimusraportin aihe eli yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on edelleen harvinainen niin Suomessa kuin kansainvälisellä tutkimuskentällä.
Näkökulmia yrittäjyyskasvatuksen johtamiseen -raportti kuvaa hyviä yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä, esittelee yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa sekä esittää kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on antaa uutta tietoa yrittäjyyskasvatuksen johtamiseen perusasteella ja lukioissa.
Raportin pohjana on kaksi erilaista aineistoa. Ensimmäinen aineisto on rehtoreille tehty haastettelututkimus, jossa selvitettiin, millaisia hyviä yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä kouluissa on käytössä. Tutkimusaineistona oli 24 yleissivistävän oppilaitoksen rehtorin laadullista haastattelua eri puolilta Suomea syksyllä 2021.
Haastatteluiden pohjalta raporttiin on koottu keskeisimmät yrittäjyyskasvatuksen hyvät käytännöt, joiden toivotaan toimivan ajatusten herättäjänä ja innoittajana kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa. Haastatteluista kävi myös ilmi, että oppilaitoksessa toteutetaan varsin rikasta ja monipuolista yrittäjyyskasvatusta. Raportissa päätelläänkin, että yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ei ole aina resursseista tai kunnan tai kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista riippuvaista – paljon on kiinni asenteesta sekä yhteisestä tahtotilasta edistää yrittäjyyskasvatusta.
Raportin toisena aineistona on Ysimittari-tutkimus, johon osallistuivat vuosina 2005, 2006 ja 2007 syntyneet nuoret. Kaiken kaikkiaan kolmen kyselykierroksen aikana kyselyyn vastasi yli 27 000 nuorta ja sen tavoitteena oli rakentaa kuva peruskoulunsa päättävien nuorten käsityksistä omista yrittäjyysvalmiuksistaan.
Raportissa paneudutaan Ysimittarin kolmeen erityisen kiinnostavaan tutkimusjuoneen, jotka ovat tyttöjen ja poikien väliset erot siinä, miten he kokevat oman yrittäjyyspotentiaalinsa, yrittäjyyspotentiaalin maakunnallinen vaihtelu ja nuorten yrittäjyyspotentiaalin kehittyminen myös formaalin kouluympäristön ulkopuolella.
Johtopäätöksinä raportissa todetaan muun muassa, että vaikuttava yrittäjyyskasvatus toteutuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, se on suunniteltua sekä johdettua toimintaa, ja sen tulee olla oppilaitoksessa kaikkien tehtävänä. Toiminnan tulee olla monipuolista ja upotettuna oppilaitoksen arkiseen toimintaan ympäri vuoden. Olennaista on, että yrittäjyyskasvatus muodostaa loogisesti etenevän, kumuloituvan polun, mikä mahdollistaa tietojen, taitojen, asenteiden sekä osaamisen kehittämisen kullekin ikätasolle sopivalla tavalla. On myös tärkeää pitää huoli siitä, ettei yrittäjyyskasvatuksesta tehdä liian kuormittavaa, jolloin sen toteuttamiseen suhtaudutaan negatiivisesti.
Raportissa annetaan myös kymmenen kohdan muistilista yrittäjyyskasvatuksen johtamisen ja kehittämisen tueksi sekä annetaan lukuvinkkejä yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyskasvatuksen johtamiseen liittyen.
Tutustu Näkökulmia yrittäjyyskasvatuksen johtamiseen -tutkimusraporttiin LUT-yliopoiston julkaisuarkisto LUTPubissa.
