Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat koululta enemmän tukea tulevaisuuden suunnitelmiin ja uravalintoihin. YES muistuttaa, että nuorten työelämään valmentaminen on koko koulun ja jokaisen opettajan tehtävä, ei vain opon. Opettajille löytyy myös tukea ja verkostoja oman yrittäjyys- ja työelämätiedon kasvattamiseen.
Taloudellisen tiedotustoimisto TAT on jälleen julkaissut vuosittaisen Kun koulu loppuu -tutkimusraportin, jossa selvitetään yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia.
Tämänkin vuoden tutkimusraportista käy ilmi vuodesta toiseen jatkunut tilanne: nuoret kaipaavat lisää työelämätietoa ja ohjausta uravalintoihin.
Yläkoululaista 50 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Liian vähän työelämätietoa saavat etenkin kahdeksasluokkalaiset. Heistä 61 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta.
Lukiossa tilanne on vielä huonompi: kaikkiaan lukiolaisista 61 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Erityisesti tytöt (66 % vastaajista) ja lukion ensimmäisellä olevat (66 % vastaajista) ovat tätä mieltä.
Nuoret kaipaavat myös uravalintoihin liittyvää ohjausta
Tutkimuksesta selviää, että koulujen ohjaus painottuu uraohjauksen sijasta enemmän opinto-ohjaukseen: Kun yläkoululaisista 67 % on mielestään saanut riittävästi ohjausta jatko-opintohin liittyen ja lukiolaisistakin 45 %, uravalintoihin liittyvää ohjausta on mielestään saanut riittävästi yläkoululaisista vain 35 % ja lukiolaisista 31 %.
Yrittäjyys on työelämätaito
YES-verkosto tähtää nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen parantamiseen yrittäjyyskasvatuksen avulla.
–Työelämän muuttuessa työelämä- ja yrittäjyystaitojen hallitseminen on entistä tärkeämpää. Työelämätietoa tarvitaan kouluihin lisää, eikä se voi olla vain opon tehtävä. Nuorten työelämään ja tulevaisuuteen valmentaminen kuuluu jokaiselle opettajalle. Tähän heidän on saatava myös johdon tuki, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
YES-verkoston tavoitteena saada joka kouluun OKM:n uusissa yrittäjyyslinjauksissakin esiin nostettu yrittäjämäinen toimintakulttuuri. Lehtonen muistuttaa, että opettajan ei itse tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija.
– Eri tahot ja verkostot tarjoavat tukea näiden taitojen opettamiseen. Esimerkiksi YES Kummit eli työelämän vapaaehtoiset ovat valmiina lähtemään kouluyhteistyöhön ympäri Suomea. Työelämäkontakteja kannattaakin ottaa mukaan ihan tavallisille oppitunneille eikä vain yrittäjyys- tai muihin teemapäiviin. Eri alojen ammattilaiset voivat kokemuksillaan ja esimerkillään näyttää, mitä eri aineiden oppisisällöt näkyvät heidän työssään, Lehtonen sanoo.
