Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa uudet yrittäjyyslinjaukset yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen. Kysymme YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta kolme tiukkaa kysymystä linjauksista. Lehtonen antaa myös kolme vinkkiä parhaisiin yrittäjyyskasvatuksen työkaluihin.
YES ry:n toiminnanjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Sanna Lehtonen oli linjaukset valmistelleen ohjausryhmän jäsen. Kysymme Lehtoselta, mitä mieltä hän on linjauksista – entä mitä opettajien ja rehtorien pitäisi niiden kanssa tehdä?
Ensimmäinen kysymys: Yrittäjyyslinjauksissa on 35 linjausta jaettuna neljään eri osa-alueeseen. Mikä linjauksista toteutuu mielestäsi nyt parhaiten, entä missä on eniten haasteita saada toteutettua?
Sanna Lehtonen: Pisimmällä ollaan mielestäni yrittäjyyttä tukevan koulutuksen alueella. Yhä useammalla oppilaalla ja opiskelijalla on nykyään mahdollisuus saada paitsi yrittäjyysopintoja, myös yleisesti koulutusta, joka tukee yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. Se ei vieläkään toteudu täydellisesti, mutta paljon on menty eteenpäin.
Tärkeää olisi saada yrittäjyyskasvatuksen polku jatkumaan katkeamattomana aina esiopetuksesta korkea-asteelle saakka niin, että lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen ja osaamisen kehittyminen otetaan huomioon joka luokka-asteella.
Eniten haasteita on mielestäni vielä siinä, että ymmärrämme johtamisen merkityksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana. Johdon on annettava opetushenkilöstölle mahdollisuus muuttaa omaa opettajuuttaan. Yrittäjyyskasvatusta ei voi enää laittaa yhden opettajan harteille, vaan koko oppilaitos pitää ottaa mukaan rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja kokeilukulttuuria. Suomessa näkyy vielä isoja eroja oppilaitosten välillä.
Toinen kysymys: Mitä sanoisit niille opettajille, jotka sanovat, että yrittäjyyskasvatus on ihan kiva juttu, mutta siihen ei ole aikaa, kun kaikkea muutakin ylimääräistä pitäisi ehtiä toteuttaa?
Sanna Lehtonen: Ainakin sanoisin, että yrittäjyyskasvatus ei ole mikään ylimääräinen juttu – jo opetussuunnitelmat edellyttävät, että yrittäjyyskasvatus on osa kaikkea koulutusta. Tätä ajattelua yrittäjyyslinjauksetkin tukevat.
Olen myös oikeasti sitä mieltä, että suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisten toimintatapojen ottaminen niin omaan opetukseen kuin oppilaan tekemiseen päinvastoin tuo lisää aikaa tehdä jotain muuta. Kun oppilas ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, niin opettajalta vapautuu enemmän aikaa oppilaan tukemiseen ja ohjaamiseen.
Kokemukseni mukaan ne opettajat, jotka uskaltavat uudistaa opettajuuttaan ja kokeilla uusia toimintatapoja, ovat vähiten kyynisiä ja suhtautuvat luottavaisimmin omaankin tulevaisuuteensa.
Kolmas kysymys: Miten mielestäsi koulujen kannattaa tehdä, jotta yrittäjyyslinjaukset tulisivat hyödynnetyksi parhaiten?
Sanna Lehtonen: Koko opetushenkilöstön kannattaa istua hetkeksi yhdessä alas ja miettiä: Mitä nämä yrittäjyyslinjaukset tarkoittavat meidän oppilaitoksessamme? Mikä toteutuu, mitä pitää kehittää ja miten? Avainasemassa ovat tietysti rehtorit ja oppilaitoksen muu johto, jotta jokainen opettaja kokee, että hän saa kehitystyölleen tukea.
Suosittelen yrittäjyyslinjausten tueksi myös YESin yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa, josta löytyy paljon lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.
Niin, hyviä työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen on kerätty myös yrittäjyyslinjauksiin. Nimeä mielestäsi kolme parasta työkalua tai toimintatapaa, jolla yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2017!
Sanna Lehtonen: Yksi tärkeimmistä laajemmista kokonaisuuksista on huolehtia opettajien koulutuksista. Sen lisäksi, että täydennyskoulutuksia pitää olla riittävästi, yrittäjyyskasvatus pitää huomioida kattavasti jo opettajiksi opiskelevien opinnoissa. Koska opetussuunnitelmat edellyttävät yrittäjyyskasvatuksen viemistä laaja-alaisesti kaikkiin opintoihin, pitää sen näkyä kokonaisvaltaisesti myös opiskeltavissa sisällöissä yksittäisten kurssien sijasta.
Toiseksi nostaisin koulu-yritysyhteistyön ja tästä esimerkkinä YES-verkoston toteuttamat YES Ope-yrittäjätreffit. Saamme näistä valtavan hyvää palautetta kaikilta, ja monet Ope-yrittäjätreffit ovat käynnistäneet aivan huikeita projekteja. Mutta ennen kaikkea ne ovat luoneet pysyvää yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille.
Samoin täytyy mainita YES Kummit eli yrittäjät ja muut työelämän vapaaehtoiset, jotka ovat koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja näyttävät lapsille ja nuorille mallia yrittämisestä ja työn tekemisestä. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, ja yhteistyö YES Kummien kanssa luo kouluille tärkeitä kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.
Kolmanneksi toimintatavaksi nostaisin tiimiajattelun ja verkostomaisen toimintatavan, eli yhteistyön tärkeys tässäkin nousee jälleen esiin. Hyvänä esimerkkinä tiimityöstä on oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit ja laajempina yhteistyömuotoina paikalliset ja alueelliset YES Tiimit. Näissä eri alueiden edustajat suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta yhdessä.
Tiimit ovat hyvä foorumi varmistaa, että muun muassa yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat toteutuvat. Yksinkertaisimmalla tasolla tiimiajattelua voi toteuttaa tietysti tiimi- ja pariopettajuudella.
