Kiinnostus yrittäjyyskasvatuksen tutkimusta kohtaan on kasvanut etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen kasvun myötä. Tässä muutamia poimintoja yrittäjyyskasvatuksen tutkimuskentältä tältä ja viime vuodelta.
Väitöskirjallisuudessa tutkittiin yrittäjyyskasvatuksen yhteiskunnallista asemaa ja opettajien suhtautumista yritysyhteistyöhön
Esko Harnin väitöskirja Yrittäjyyskasvatuksen eetos ja politiikka myöhäiskapitalismissa (2022) tarkastelee yrittäjyyskasvatusta kriittisesti. Miksi yrittäjyyteen kasvattaminen on saanut niin vahvan jalansijan kaikilla koulutusasteilla ja millaisia odotuksia tämä ajattelutapa tuottaa kansalaisuudelle? Tutkimuksen kohteena on yrittäjyyskasvatus kansallisessa koulutus- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä sen taustalla oleva eetos ja politiikka myöhäiskapitalismin viitekehyksessä. Tutkimuksen mukaan yrittäjämäiseen kansalaisuuteen liitetään suuria odotuksia, mutta siihen sisältyvää ihmiskuvaa voidaan pitää perustavanlaatuisemmassa mielessä ristiriitaisena.
Kaarina Sommarströmin väitöskirjassa Teachers’ practices of entrepreneurship education in cooperation with companies (2022) tutkitaan yläkoulujen opettajien toteuttamaa yrittäjyyskasvatusta, etenkin yritysyhteistyötä. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 35:tä opetusalan ammattilaista: rehtoreita, oppilaanohjaajia ja opettajia. Tutkimuksen mukaan opettajilla oli haasteita siirtyä perinteistestä opetuksesta uudenlaiseen yhteistyöhön, ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen oli vaikeaa jos he eivät saaneet tukea oppilaitoksen johdolta. Väitöskirjassa todetaan, että opettajat sitouvat helpommin yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen, jos yrittäjyyskasvatus omaksutaan koko koulun käytäntöihin; tällöin myöskään yksittäisen opettajan työmäärä ei lisäänny.
Sari Mononen-Batista Costan & toimituskunnan kirja Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä : Tiedon ja subjektiuden tuotanto yrittäjyyskasvatuksessa (2022) on koostettu Sari Mononen-Batista Costan keskeneräiseksi jääneestä väitöskirjakäsikirjoituksesta. Kirjassa tarkastellaan sitä, millaista kertomusta ihmisestä ja maailmasta, yhteiskunnasta ja yksilöstä – sekä niiden välisistä suhteista yrittäjyyteen kasvattamisen puhetavoissa ja käytännöissä rakennetaan. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, ja kirjan analyysiosiossa tarkastellaan tapoja, joilla yrittäjyyttä pyritään yhteiskunnassa tukemaan ja tuottamaan. Liikkeelle lähdetään siitä kiinnostavasta havainnosta, että vaikka vallitsee laaja konsensus yrittäjyyden tärkeydestä yhteiskunnalle, itse yrittäjyyden määritteleminen osoittautuu poikkeuksetta ongelmalliseksi.
Tutkimusartikkeleita, raportteja ja muita julkaisuja:
YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivien 2022 konferenssijulkaisu on hyvä sukellus yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaiseen tutkimukseen sekä käytännön kehittämistyöhön. Yrittäjyyskasvatuspäivien tavoite on lähentää tutkimuksen ja käytännön yhteyttä. Konferenssijulkaisuun on koottu 6 tutkimusartikkelia ja 11 käytännön kehittämistyöhön liittyvää artikkelia. Lisäksi konferenssijulkaisusta löytyvät tapahtuman keynote-puheenvuorot. Julkaisun alateemoissa korostuu muun muassa yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön näkymät, digitalisaatio ja kansainvälisyys eri muodoissaan.
Syksyn 2022 aikana selvitettiin Oulun alueen korkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin. Susanne Korvan ja Laura Hokkasen artikkelissa Opiskelijat pohtivat yrittäjyyttä – ehdotuksia yrittäjyyden tukemiseen ja esteiden taklaamiseen (2023) luodaan startup- ja yrittäjyyskyselyn tulosten perusteella katsaus opiskelijoiden näkemyksiin yrittäjyydestä sekä siihen, millaisiin yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin opiskelijat haluavat osallistua. Suurin osa vastaajista (38 %) ilmoitti olevansa mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Kyselystä kävi myös ilmi, että vastaajista harva opiskelija tunsi oman oppilaitoksensa yrittäjyyttä tukevia toimintoja. Oppilaitoksissa olisikin syytä pohtia, kuinka selkeästi yrityspolkuun liittyviä mahdollisuuksia tuodaan esiin eri tutkintoaloilla.
Minna Hämäläinen, Sanna Joensuu-Salo, Kati Peltonen ja Anu Raappana selvittävät artikkelissaan HEI teacher perceptions of entrepreneurship education: The role of teachers’ entrepreneurial backgrounds and HEI managerial support (2022) korkeakoulun strategian ja johtamiskäytäntöjen vaikutusta opettajien yrittäjyysopetusta koskeviin asenteisiin sekä opettajan oman taustan vaikutusta opettajan asenteiden muodostumiseen yrittäjyyskoulutusta kohtaan. Aineistona on käytetty Opettajan yrittäjyysmittaristosta (www.lut.fi/yrittajyysmittaristo) saatua dataa. Artikkelin mukaan korkeakoulun strategialla ja johtamiskäytänteillä on suora vaikutus siihen, millaiset asenteet opettajilla on yrittäjyyskoulutusta kohtaan. Lisäksi opettajan oma yrittäjyystausta sekä osallistuminen yrittäjyyskoulutukseen vaikuttavat positiivisesti hänen asenteisiinsa yrittäjyyskoulutusta kohtaan.
LUT-yliopiston Ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoimien kehittämissuositukset -raporttiin (2022) on koottu ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyviä suosituksia. Raportissa esitellään myös yllä mainitun Opettajan yrittäjyysmittariston tuloksia sekä tehdään yhteenveto kolmesta mittaristosta tehdystä tutkimuksesta (joista yksi on yllä esitelty artikkeli Hämäläinen et al.). Tutkimuksista käy ilmi, miten merkittävä rooli opettajalla on opiskelijoiden yrittäjämäisten valmiuksien kehittämisessä. Esimerkiksi opettajan oma innovatiivisuus ja riskinottokyky vaikuttavat positiivisesti siihen, kuinka aktiivisesti opettaja ohjaa opiskelijoiden yrittäjämäisiä valmiuksia. Raportti suosittaa, että korkeakoulun tulee tarjota resursseja ja koulutusta yrittäjämäisyyden kehittämiseen, johdon tulee asettaa selkeät tavoitteet ja seurata niiden toteutumista ja antaa opettajille aikaa ja tilaa kouluttautua, verkostoitua ja kehittyä.
Piritta Parkkarin, Maisa Kantasen ja Pekka Hytinkosken julkaisu Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus (2022) esittelee vahvuusperustaisen yrittäjyyskasvatuksen ehjien polkujen rakentamisen käytännön, jonka avulla voidaan kuvata ja kehittää yrittäjyyskasvatusta. Kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvää, voidaan nostaa esille kuntien erityispiirteitä ja vahvistaa kuntien vahvuuksia. Julkaisu on kirjoitettu erityisesti kehittäjätoimijoita ja -opettajia, koulutuspäälliköitä ja opettajien esihenkilöitä sekä maakunta- ja kuntapäättäjiä varten. Julkaisun on tarkoitus antaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttajille ja kehittäjille ideoita oman työnsä ja yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuuden kehittämiseen.
Oona Piipon Pro Gradu -tutkielmassa “Siis lapsethan on ihan loistavia, kun ne osaa ajatella niin out of the box.” Tapaustutkimus kouluyritysyhteistyöstä Oulun seudulla (2023) tarkasteltiin koulu-yritysyhteistyön toteutumista teemahaastatteluilla neljän eri tapauksen kautta. Gradussa selvitettiin, miten kouluyritysyhteistyötä tehneet osapuolet olivat rakentaneet yhteistyön ja millaista heidän yhteistyönsä on ollut. Tutkimuksessa ilmeni, että koulut ja yritykset kokivat hyötyvänsä kolmannen osapuolen tai valmiin toimintamallin sisällyttämisestä yhteistyöhön. Se koettiin turvalliseksi ja koordinoiduksi aloitukseksi, josta on mahdollisuus syventää yhteistyötä. Matalan kynnyksen yhteistyöstä hyötyivät erityisesti ne koulut ja yritykset, joilla ei ollut verkostoa toiseen suuntaan. Tutkimuksen aikana nousi esiin myös haastateltavien kommentit oppilaan kielellä puhumisen tärkeydestä: osapuolten on oltava samalla tasolla yhteistyön aikana, mikä näkyi esimerkiksi kielen käyttönä ja koulun perehdyttämisenä yrityksen toimialaan.
Tutustu myös tähän:
Kiinnostaako yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen kenttä laajemmin? Kati Peltosen, Sonja Niirasen, Tuuli Ikäheimosen ja Elena Olkkosen artikkeliin Katsaus suomalaisen yrittäjyyskasvatustutkimuksen nykytilaan ja tulevaisuuden suuntiin (2021) on hyvin koottu missä määrin ja minkälaista tutkimusta suomalaiset yrittäjyyskasvatustutkijat ovat tehneet ja julkaisseet merkittävissä kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa vuosien 2015–2020 aikana. Artikkelin mukaan suomalainen yrittäjyyskasvatustutkimus näyttäisi noudattelevan niin temaattisesti kuin myös metodologisesti pitkälti samoja polkuja kansainvälisen yrittäjyyskasvatustutkimuksen kanssa. Suomalaiselle yrittäjyyskasvatustutkimukselle on kuitenkin tunnistettavissa myös erityispiirteitä, kuten yrittäjyyden ja kasvatuksen tiivis vuoropuhelu, voimakkaampi koulutuspoliittinen näkemys ja myös yrittäjyyskasvatukselle kriittisempi ote kansainväliseen yrittäjyyskasvatustutkimukseen verrattuna.