Kun yrittäjyyskasvatus yhdistyy elinkeinopolitiikkaan, voidaan lisätä yrittäjyysvalmiuksia ja synnyttää uutta yritystoimintaa. Tässä blogikirjoituksessa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen antaa kuusi vinkkiä, joiden avulla kunta voi luoda yrittäjyysmyönteistä toimintaymäristöä.
Kunnat ympäri Suomen etsivät ratkaisuja elinvoimaisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi. Yksi keskeinen ratkaisu näihin haasteisiin on yrittäjyyden tukeminen ja edistäminen osana kuntastrategiaa. Yrittäjyys tuo kunnille verotuloja, työpaikkoja sekä palveluita, mutta se on paljon enemmän: se on kulttuuri, ajattelutapa ja ennen kaikkea mahdollisuus uudistumiseen.
Yrittäjyyskasvatus on kuntastrateginen työväline
Yrittäjyyden tukeminen ei ala yritysten ovilta, vaan paljon aiemmin. Se alkaa varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta. Yrittäjyyskasvatus on kunnalle mahdollisuus rakentaa pitkän aikavälin elinvoimaa. Se on kasvatusta vastuuseen, luovuuteen, oma-aloitteisuuteen ja taloudelliseen ajatteluun. Kun lapsi ja nuori oppii näkemään itsensä tekijänä ja mahdollisuuksien löytäjänä, syntyy myös halu ja kyky rakentaa omaa elämään aktiivisesti.
Siksi yrittäjyyskasvatus on elintärkeää myös kunnan kehittämisen näkökulmasta. Tarvitsemme kuntia, jotka panostavat yrittäjyyskasvatukseen sekä kuntapäättäjiä, jotka osaavat toteuttaa ja johtaa sen kehittämistä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.
Kun yrittäjyyskasvatus yhdistyy koulutukseen, elinkeinopolitiikkaan ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, voidaan vahvistaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria, lisätä yrittäjyysvalmiuksia ja synnyttää uutta yritystoimintaa. Tällä tavoin yrittäjyyskasvatus toimii elinvoimatekijänä, joka tuo kunnalle kasvua ja kestävyyttä.
Yrittäjyyskasvatus auttaa tunnistamaan paikalliset vahvuudet, ominaisuudet ja tarpeet, joiden pohjalta koulutuksen ja yrittäjyyden välille voidaan rakentaa kestävä yhteys. Näin syntyy toimintakulttuuri, jossa aktiivisuus, hyvinvointi ja osaaminen kehittyvät rinnakkain.
Monissa kunnissa yrittäjyyskasvatusta tehdään jo yhteistyössä koulujen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Monessa kunnassa on yrittäjyyskasvatussuunnitelma viety osaksi kuntastrategiaa, luotu yhteisiä toimenpiteitä ja rakennettu hyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken.
Konkreettiset toimet yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysmyönteisyyden vahvistamiseksi
Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden tukeminen kunnassa ei vaadi suuria investointeja, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja tahtoa. Koulutus- ja elinkeinopolitiikan yhdistäminen vaatii koko kuntaorganisaation sitoutumista ja selkeää vastuunkantoa. Alla on esimerkkejä toimenpiteistä, joilla kunta voi edistää yrittäjyyskasvatusta ja luoda yrittäjyysmyönteistä toimintaympäristöä:
- Yrittäjyyskasvatuksen tiimi: Perustetaan säännöllisesti kokoontuva yrittäjyyskasvatuksen tiimi, johon kutsutaan kaikki toimijat
- Yrittäjyyskasvatusstrategia: Laaditaan kunnallinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma yhteistyössä sivistystoimen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa.
- Koulut ja työelämä yhteen: Luodaan pysyviä malleja oppilaitosten ja yritysten yhteistyölle, kuten kummiyrityksiä, TET-yhteistyötä ja projektikursseja.
- Kesäyrittäjyys ja työllistymismahdollisuudet: Tuetaan nuorten kesäyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä esim. kesäseteleillä ja ohjatulla yritystoiminnalla.
- Pedagoginen tuki ja koulutus: Tarjotaan opettajille koulutusta yrittäjyyskasvatuksesta ja tuetaan koulujen kehittämistyötä.
- Yrittäjyyskasvatus osaksi kuntaviestintää: Viestitään näkyvästi kunnan roolista yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä ja nostetaan esiin hyviä käytäntöjä.
Yrittäjyys luo mahdollisuuksia kaikille
Yrittäjyys ei ole vain elinkeinopoliittinen kysymys. Se on keino vahvistaa yhteisöä, luoda merkityksellisyyttä ja lisätä osallisuutta. Yrittäjyyden kautta moni on löytänyt uuden suunnan työelämässä, mahdollisuuden työllistää itsensä tai vaikuttaa oman alueensa kehitykseen.
Kun yrittäjyyskasvatus, palvelut ja asenne kohtaavat, syntyy yrittäjyysmyönteinen kunta. Se ei ole vain paikka, jossa yritykset saavat toimia, vaan paikka, jossa yrittäjyydelle halutaan luoda parhaat mahdolliset edellytykset.
Tulevaisuuden kunta kasvattaa rohkeita tekijäitä – ja uskaltaa itsekin olla sellainen.
Sanna Lehtonen on Suomen merkittävimmän yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkoston, YES-verkoston johtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä eri rooleissa. Hän kokee tällä hetkellä tärkeimmäksi tehtäväksi rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitokseen ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työssään YES-verkostossa hän tähtää siihen, että yrittäjämäinen toimintatapa on kiinteä osa suomalaista arkea. Ennen yrittäjyyskasvatuksen innostajan saappaisiin astumista hän toimi luokanopettajana ja rehtorina. Lehtonen on toiminut myös yrittäjänä ja perheyrityksen osakkaana.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
