Opetussuunitelmauudistus on myös yhteisön muodonmuutos. Kun uskaltaa päästää vanhasta irti, saa tilaa ja aikaa uudelle, muistuttaa valmentaja.
Ops-uudistus on aito mahdollisuus muuttaa koulun toimintakulttuuria, kunhan työ tehdään yhdessä. Muutoin uudistus jää helposti kosmeettiseksi, herättelee yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija, yrittäjä ja valmentaja Tapu Nieminen Villinikkarit Oystä.
– Tällä hetkellä koulun johtamisen kulttuuri ei aina tue muutoksen mahdollisuutta. Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.
Nieminen on syksystä lähtien vetänyt YES Opevalmennuksia, joissa käsitellään oppijalähtöisyyttä, yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa, opettajan yrittäjyys- ja työelämäosaamista ja koulun toimintakulttuurin muutosta sekä peilataan näitä teemoja uusiin opetussuunnitelmiin.
”Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.”
– Valmennuksissa olen huomannut, että ops-työ keskittyy helposti kuntakohtaiseen tai ainekohtaiseen pohtimiseen. Moni valmennukseen tullut opettaja onkin ottanut tehtäväkseen viedä uudistuskeskustelua omaan kouluun: he ovat ottaneet haltuun toimintakulttuurin muutosta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, laaja-alaisen osaamisen teemoja.
Niemisen mukaan opetussuunnitelmatyössä näkyy sama trendi kuin digiosaamisessa: jotkut koulut ovat hyvin pitkällä kun taas toisissa ei ole vielä kertaakaan keskusteltu mitä muutos tarkoittaa.
Sama koskee valmennukseen tulleita opettajia.
– Joku on lukenut koko opetussuunnitelman läpi kolme kertaa ja toinen ei ole edes käynyt verkossa vilkaisemassa pdf:ää. Ops-uudistus ei välttämättä myöskään herätä positiivista kaikua: opettajat epäilevät muuttuuko mikään oikeasti ja tuodaanko taas vain lisää uutta.
Siksi Niemisen mukaan nyt on viimeistään päätettävä, mistä päästää irti.
– Nyt on aika pohtia mikä on olennaista ja mikä vähemmän olennaista. Ja jostain pitää luopua. Ops-uudistus on positiivinen mahdollisuus muuttaa yhdessä koulua. Kasvavan työtaakan valittelun sijaan ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä, Nieminen kannustaa.
Niemisen mukaan uusi opetussuunnitelma käsittelee asioita kahdella tasolla: oppiaineiden sisällä sekä koko kouluympäristön ja toimintakulttuurin tasolla.
– Siksi uudistus koskettaa koko koulua – sitä ei voi tehdä ainekohtaisesti tai yksin. On elintärkeää, että koulun johto järjestää yhteistä aikaa näiden asioiden pohtimiseen.
”Ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä.”
Nieminen iloitsee, että YES Opevalmennukset ovat saaneet osallistujilta kiitosta etenkin laaja-alaisen osaamisen teemojen käsittelystä.
– Opettajat sanovat, että nyt he ymmärtävät mistä on kysymys, ja miten laaja-alaisuutta voi edistää koulun arjessa. Iso juttu on ollut myös keskustelut koulujen käytännöistä, eli mitä uudistuksia on jo nyt tehty. Opettajat ovat jutelleet esimerkiksi arvoinnista ja omista kokeiluista, ja saaneet toisilta ideoita omaan työhön ja kouluun.
Niemisen mukaan ops-uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden opettajuuden kehittämiseen pari- ja tiimiopettajuuden suuntaan sekä ilmiöpohjaiseen opettamiseen.
– Alakoulussa tämä onkin helpompaa kun yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, mutta erityisesti yläkouluun ja lukioon opetussunnitelma antaa nyt tilaisuuden tehdä toisin kuin ennen.
Osassa opettajia näkyykin muutos opettajasta valmentajaksi ja pelkkien sisältöjen opettamisesta tiedonetsintään ja kriittiseen ajatteluun.
– Moni opettaja haluaa olla valmentaja, kehittämässä elämässä tarvittavia taitoja ja enemmän ilmiöissä kiinni. Tosin löytyy vielä niitäkin, jotka ajattelevat että onhan meillä ollut aihekokonaisuudet aiemminkin ja omaa juttua ei tarvitse muuttaa. Mutta paljon löytyy edelläkävijöitä, jotka lähtevät innokkaana haastamaan itsensä ja siirtyvät rohkeasti omalle epämukavuusaluelle.
Ops-uudistuksessa voisi puhua enemmänkin opettamisesta ja oppimisen tavoista.
”Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.”
– Uudistus antaa paljon mahdollisuuksia oppijan määrittää, mikä häntä innostaa, mitä hän haluaa oppia ja millä tavoilla. Meidän täytyy koetella vanhaa luokkahuonemallia: sekoitetaan luokkia ja annetaan eri ikäisten oppijoiden tehdä yhdessä ja opettajien tehdä yhdessä.
Laaja-alaisessa opetuksessa tärkeää on myös työelämäyhteistyön kehittäminen.
– Koulut tarvitsevat työelämäyhteistyön malleja, kuten YES Kummeja ja ope-yrittäjätreffejä jotta saadaan ovet auki yhteiskuntaan ja työelämään. Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.
Nieminen harmittelee, että koulujen työelämäosaaminen on edelleen kirjavaa.
– Koulujen työelämäyhteistyössä on hyvin isoja eroja. Monissa kouluissa se on otettu sydämen asiaksi ja sitten on kouluja, joissa yksinäinen soturi vie asiota eteenpäin. Esimerkiksi yläkouluissa työelämäsuhteet voivat olla pitkälti opolla.
Alakouluissa Niemisen kokemuksen mukaan työelämäyhteistyötä tehdään vielä varsin vähän, eli ei ole löydetty malleja, jotka aidosti hyödyttävät kumpaakin osapuolta. Moni opettaja on Niemiselle myöntänytkin, ettei edes tiedä oman koulunsa tilannetta.
– Tässä onkin haastetta kouluille: miten työelämäyhteistyöstä tehdään koko yhteisön osaamista.
