Näkökulma  Uutinen

Pelkkä yritysvastuu ei enää riitä – yhteiskunnallinen yrittäjyys yhdistää liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden

By 19.11.2026 No Comments

Vastuullisuus on monelle yritykselle tärkeä arvo. Mutta entä jos se ei olisikaan vain osa yrityksen toimintaa, vaan koko liiketoiminnan tarkoitus? Elina Pöllänen, Ia Poikulainen ja Jetta Virtanen avaavat blogikirjoituksessaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteitä, vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia.

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän vastuullisuutta ja ratkaisuja kasvaviin kestävyyshaasteisiin. Mutta entä jos ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen olisikin koko liiketoiminnan lähtökohta eikä vain yksi sen tavoitteista?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys haastaa perinteisiä käsityksiä yritystoiminnan tarkoituksesta ja siitä, miten taloudellinen menestys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus voivat tukea toisiaan.

Bisnestä vai hyväntekeväisyyttä?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tunnetaan edelleen melko huonosti, ja se sekoitetaan usein hyväntekeväisyyteen, vapaaehtoistyöhön tai voittoa tavoittelemattomaan yleishyödylliseen toimintaan. Kyse on kuitenkin liiketoiminnasta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia.

Kuten muutkin yritykset, yhteiskunnalliset yritykset myyvät tuotteita ja palveluita sekä tavoittelevat kannattavaa liiketoimintaa. Perinteisistä yrityksistä niitä erottaa voiton käyttötarkoitus: suurin osa tuloksesta ohjataan yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen sen sijaan, että se jaettaisiin omistajille. Tätä kutsutaan rajoitetuksi voitonjaoksi.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yritysvastuun välinen ero ei myöskään ole aina selvä. Puhe yritysten yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, ja monet yritykset nostavat vastuullisuustekonsa viestinnässään keskiöön. Ero liittyy liiketoiminnan perimmäiseen tarkoitukseen: siinä missä perinteisessä yritystoiminnassa vastuullisuus tukee liiketoimintaa, yhteiskunnallisessa yrityksessä liiketoiminta palvelee ensisijaisesti yhteiskunnallista tavoitetta.

Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi laadukkaisiin sosiaalipalveluihin, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen tai kiertotalouden edistämiseen. Suomessa yhteiskunnallinen yritys ei ole oma yhteisömuotonsa, vaan yhteiskunnallista yritystoimintaa voivat harjoittaa esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt. Niitä toimii eri toimialoilla ja erilaisilla liiketoimintamalleilla.

Saako yhteiskunnallisella ongelmalla tienata?

Ajatus yhteiskunnallisen hyvän ja taloudellisen menestyksen yhdistämisestä voi tuntua ristiriitaiselta. Voiko hyvän tekeminen olla kannattavaa liiketoimintaa, ja onko yhteiskunnallisilla ongelmilla oikein tehdä rahaa? Yhteiskunnallinen yrittäjyys haastaa tämän vastakkainasettelun: kannattava liiketoiminta mahdollistaa yhteiskunnallisen tavoitteen pitkäjänteisen edistämisen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin ytimessä. Sen menestystä ei arvioida vain taloudellisen tuloksen perusteella, vaan myös sen mukaan, millaista myönteistä muutosta se saa aikaan. Tämä haastaa totuttuja käsityksiä liiketoiminnan tarkoituksesta, arvonluonnista ja menestyksestä.

Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä onkin tärkeää ymmärtää ratkaistavan haasteen juurisyitä ja löytää niihin kestäviä ratkaisuja. Vaikuttavuuden arviointi auttaa tunnistamaan, millaisia muutoksia liiketoiminnalla saadaan aikaan ja miten sitä voidaan kehittää tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vaikuttavuuden osoittamisella on myös liiketoiminnallista merkitystä. Pelkkä vastuullisuudesta kertominen ei enää välttämättä tuo erityistä kilpailuetua, sillä asiakkaat, sijoittajat ja muut sidosryhmät haluavat yhä konkreettisempaa tietoa yritysten vaikutuksista. Yhteiskunnallisille yrityksille vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen onkin keino rakentaa luottamusta, erottautua markkinoilla ja osoittaa, miten ne onnistuvat tehtävässään.

Ongelmista mahdollisuuksia

Ilmastokriisi, luontokato ja eriarvoisuuden lisääntyminen haastavat nykyisiä toimintamalleja ja edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden vastata näihin haasteisiin liiketoiminnan keinoin. Yhteiskunnalliset yritykset ja muu yhteisötalous onkin tunnistettu Euroopassa tärkeiksi kestävän kehityksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäjiksi.

Kasvava kestävien ratkaisujen tarve synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kierto- ja jakamistalouden kasvu on avannut markkinoita tuotteille ja palveluille, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta. Väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet puolestaan luovat kysyntää uudenlaisille hoiva- ja hyvinvointipalveluille. Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä näihin tarpeisiin vastaaminen yhdistyy taloudellisen arvon ja yhteiskunnallisen hyödyn tuottamiseen.

Tulevaisuudessa liiketoiminta ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen voivat kietoutua entistä tiiviimmin yhteen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys laajentaa käsitystä siitä, millaisiin tarpeisiin yritystoiminnalla voidaan vastata. Se tarjoaa myös väylän työllistää itsensä omaa osaamistaan hyödyntämällä ja itselle merkityksellisiä yhteiskunnallisia ongelmia ratkaisemalla. Tulevaisuuden yrittäjille tärkein kysymys ei ehkä olekaan vain, mitä voisin myydä, vaan millaista myönteistä yhteiskunnallista muutosta voisin saada aikaan.

Tutustu  toisen ja korkea-asteen opetusmateriaaleihin Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen sivulla.

Elina Pöllänen toimii TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Erityisesti hän on kiinnostunut kestävästä yrittäjyydestä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen edistämisestä.

Ia Poikulainen työskentelee Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:ssä kehityspäällikkönä. YYO:ssa Ia toimii neuvonnan, ohjauksen ja valmennuksen parissa vastaten muun muassa asiantuntijaverkoston toiminnasta.

Jetta Virtanen (YTM) työskentelee Live-säätiössä aluekoordinaattorina osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Keski-Suomen aluekoordinaattorina hän tarjoaa paikallisille toimijoille tukea esimerkiksi kehittämishankehakuihin ja täsmätyöllistämiseen liittyvissä teemoissa.

Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.