Entä jos yrittäjäksi ryhtymisen esteenä ei olekaan osaamisen puute, vaan se, ettei nuori usko itseensä? Tutkimusten mukaan tyttöjen yrittäjyyteen liittyvä itseluottamus on usein poikia matalampi, vaikka taidot voivat olla yhtä vahvat. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin asiantuntija Mari Rakkolainen pohtii, miten yrittäjyyskasvatus voi auttaa tyttöjä näkemään omat mahdollisuutensa ja rohkaistumaan kokeilemaan.
Sukupuolten eroja ei aina tarvitse korostaa. Monissa tilanteissa nuoret ovat ennen kaikkea yksilöitä omine vahvuuksineen, kiinnostuksenkohteineen ja unelmineen. Joskus sukupuolta on kuitenkin tärkeää tarkastella, jotta voimme tunnistaa rakenteita, odotuksia ja uskomuksia, jotka vaikuttavat nuorten valintoihin.
Suomessa yrittäjyydestä puhutaan yhä useammin tulevaisuuden työelämätaitona, ei vain uravalintana. Silti yrittäjyys mielletään edelleen usein enemmän poikien kuin tyttöjen maailmaksi, varmasti siksi, että Suomessa yrittäjistä selkeä enemmistö on edelleen miehiä. Tämä näkyy myös nuorten asenteissa: yrittäjyys kiinnostaa keskimäärin enemmän poikia, vaikka kiinnostus on viime vuosina kasvanut merkittävästi myös tyttöjen keskuudessa. Samalla tutkimukset osoittavat, että tyttöjen yrittäjyyspotentiaalia ei vieläkään tunnisteta tai tueta riittävästi.
Siksi tyttöjen kannustaminen yrittäjyyteen ei ole vain tasa-arvokysymys. Se on myös keino vahvistaa nuorten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa, työelämätaitoihinsa ja kykyynsä vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Tytöt osaavat enemmän kuin usein luulevat
Moni tyttö tunnistaa itsessään yrittäjälle tärkeitä ominaisuuksia. Luovuutta. Vastuullisuutta. Kykyä tehdä yhteistyötä. Halua auttaa muita ja rakentaa jotain merkityksellistä. Silti harva sanoo ensimmäisenä ääneen: ”Minusta voisi tulla yrittäjä.”
Miksi?
Tutkimusten mukaan kyse ei useinkaan ole osaamisen puutteesta vaan siitä, miten nuoret arvioivat omia kykyjään. Tytöillä yrittäjyyteen liittyvä itseluottamus on keskimäärin matalampaa, vaikka heidän yrittäjyystaitonsa voivat olla vähintään yhtä vahvoja kuin pojilla.
Haasteena ei useinkaan siis ole osaaminen vaan usko omaan osaamiseen. Tutkimusten mukaan tytöillä yrittäjyyteen liittyvä minäpystyvyys eli kokemus omista kyvyistä on usein poikia matalampi, vaikka todelliset taidot olisivat yhtä hyvät tai jopa paremmat.
Tämän vuoksi yrittäjyyskasvatuksessa tarvitaan turvallisia tilanteita, joissa nuoret pääsevät kokeilemaan, epäonnistumaan, oppimaan ja onnistumaan. Kokemukset rakentavat itseluottamusta tavalla, johon pelkkä teoria ei pysty. Siksi yrittäjyyden kokeileminen käytännössä on niin tärkeää. Joskus tarvitaan vain yksi onnistunut kokemus, jotta ajatus omista mahdollisuuksista muuttuu.
Yrittäjyyskasvatus voi kaventaa eroja
Ruotsissa toteutettu tuore tutkimus toi esiin erityisen mielenkiintoisen havainnon: yrittäjyystaidot kehittyivät voimakkaasti opiskelijoilla, jotka kokivat itsensä akateemisesti heikommiksi. Lisäksi myös tytöt kokivat oppineensa yrittäjyystaitoja keskimääräistä paremmin.
Tämä kertoo yrittäjyyskasvatuksen tärkeästä voimasta. Se tarjoaa mahdollisuuden onnistua myös niille nuorille, jotka eivät välttämättä koe loistavansa perinteisessä luokkahuoneopiskelussa. Ideointi, vuorovaikutus, käytännön tekeminen ja luovuus antavat tilaa erilaisille vahvuuksille.
Monelle tytölle ensimmäinen mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti voi olla ratkaiseva kokemus. Yksi onnistunut myyntitilanne, ensimmäinen asiakaskohtaaminen tai oman idean saama positiivinen palaute voivat muuttaa käsitystä omista kyvyistä pitkäksi aikaa.
Esikuvat ja kannustus ratkaisevat
Tyttöjen yrittäjyysinnostuksen vahvistamisessa tärkeää on myös se, millaisia yrittäjiä he näkevät ympärillään. Kun yrittäjyys esitetään monimuotoisena mahdollisuutena eikä vain kasvuyritysten tai teknologia-alan kautta, yhä useampi nuori pystyy tunnistamaan itsensä yrittäjän roolista.
Opettajilla, vanhemmilla ja yrittäjyyskasvattajilla on tässä merkittävä rooli. Usein tärkein kannustus on yksinkertainen viesti:
”Sinäkin voisit tehdä tämän.”
Tulevaisuus tarvitsee rohkeita tekijöitä
Yrittäjyys ei tarkoita pelkästään yrityksen perustamista. Se tarkoittaa aloitteellisuutta, vastuunottoa, luovuutta, kykyä nähdä mahdollisuuksia ja uskallusta tarttua niihin. Nämä ovat taitoja, joita tulevaisuuden työelämä tarvitsee yhä enemmän.
Kun annamme tytöille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä käytännössä, emme pelkästään lisää tulevien yrittäjien määrää. Rakennamme sukupolvea, joka uskoo omiin mahdollisuuksiinsa, tunnistaa vahvuutensa ja uskaltaa vaikuttaa ympäröivään maailmaan.
Usein tulevaisuus muuttuu sillä hetkellä, kun joku sanoo:
”Kokeile. Sinä osaat kyllä.”
Joskus yhdestä kokeilusta voi alkaa kokonainen yrittäjätarina.
Vuosi yrittäjänä tarjoaa matalan kynnyksen kokeilla
Juuri tällainen oppimiskokonaisuus on Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Ohjelmassa opiskelijat perustavat oman NYT-harjoitusyrityksen ja kokeilevat yrittäjyyttä käytännössä osana opintojaan. Lukuvuonna 2025–2026 ohjelmassa oli mukana lähes 6 000 oppijaa, jotka perustivat yli 1 500 NYT-harjoitusyritystä.
Vuosi yrittäjänä -ohjelman vahvuus on siinä, että yrittäjyyttä ei opetella kirjoista vaan tekemällä. Nuoret saavat kehittää omia ideoitaan, toimia tiimissä, ratkaista ongelmia, kohdata asiakkaita ja kantaa vastuuta omasta toiminnastaan. Samalla opitaan taitoja, joita tarvitaan riippumatta siitä, ryhtyykö yrittäjäksi vai ei.
Ohjelmaan osallistuneet nuoret kertovat oppineensa erityisesti:
- tunnistamaan omia vahvuuksiaan
- esiintymään rohkeammin
- tekemään yhteistyötä
- sietämään epävarmuutta ja epäonnistumisiaottamaan vastuuta omasta toiminnastaan.
Nämä ovat juuri niitä taitoja, jotka tutkimusten mukaan tukevat myös tyttöjen yrittäjyysintoa ja tulevaisuususkoa.
Mari Rakkolainen on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin yrittäjyysosaamisen asiantuntija, jonka unelmana on, että jokainen nuori pääsisi harjoittelemaan yrittäjyystaitoja jo opintojensa aikana. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja työskennellyt miltei koko työuransa oppimateriaalien ja opettajankoulutuksen parissa.
Näkökulma-palstalla julkaisemme asiantuntijoiden kirjoituksia.
