Skip to main content
  Uutinen

Strategia ja miten se jalkautetaan

By 6.2.2015 11 huhtikuun, 2019 No Comments

Muutos vaatii konkreettisia työkaluja, yhteistä tahtoa ja aikatauluttamista, jotta yrittäjyyskasvatuksen strategiat ja suunnitelmat eivät jää vain paperille.

Yksi yrittäjyyskasvatuksen pilottikunnista Varsinais-Suomessa on Raisio.

Viime viikolla Raision kauppaopistolla niin opiskelijat kun opettajatkin yrittivät. Kansainväliset pohjoismaiset opiskelijatiimit kilpailivat NY 24h -innovaatioleirillä, ja heidän taustajoukkonsa pääsivät verkostoitumaan ja ideoimaan yrittäjyyskasvatusta NY Minicampilla eli leirin lyhennetyllä versiolla.

Yrittäjyyskasvatus näkyy Rasekossa eli Raision seudun koulutuskuntayhtymässä nykyään monin tavoin. Viime viikolla Rasekon tiimi voitti Salossa pidetyn Yrittäjyyden Taitaja 2015 -semifinaalin, ja tällä viikolla opiskelijat toimivat messuisäntinä ja -emäntinä NY-aluemessuilla Turussa.

Raisiossa etenkin yläkoulu, lukio ja ammatillinen oppilaitos tekevät yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksessa: koulut järjestävät leirejä ja tapahtumia. Alakouluissa ollaan kiinnostuttu NY:n Pikkuyrittäjät -toiminnasta. Yrittäjämäinen asenne näkyy.

Raisiossa yrittäjyyskasvatukseen ei ole herätty itsestään, vaan sen eteen on tehty – ja tehdään – hartiavoimin töitä. Taustalla on Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia, joka valmistui 2013 ja jota ryhdyttiin YES Varsinais-Suomen johdolla jalkauttamaan viime vuonna.

Raisio on yksi viidestä Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen jalkautuksen pilottikunnista. Yrittäjyyskasvatukseen ovat sitoutuneet sekä oppilaitokset että kunnan johto.

– Kokosimme pilottikunnissa yhteen kunnan päättäjät, kunnan virkamiehiä kuten sivistystoimenjohtoa sekä kaupunginjohtoa, paikallisia yrittäjiä ja yrittäjäyhdistysten edustajia sekä oppilaitosten edustajia eri kouluasteilta. Kumppaninamme jalkautustyössä toimii Villinikkarit Oy:n Tapu Nieminen, joka oli mukana jo strategiaa laadittaessa, kertoo YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio.

Kuntakohtaisissa työryhmissä on kartoitettu nykytilaa, suunniteltu yrittäjyyskasvatuksen strategian toteuttamista, yhteistä vuosikelloa yrittäjyyskasvatukseen ja organisoiduttu jalkauttamaan strategiaa.

Yrittäjyyskasvatuksen koulutusvientiä: Rasekoon saapuneet pohjoismaiset vieraat ottavat muistiinpanoja, kun Johanna Vainio esittelee YES-verkoston toimintaa. 

“Hyvinvoinnin perusta on, että yrittäjyyskasvatus toimii”

Johannan mukaan pilottikunnissa on yhteisymmärrys yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä.

– Yrittäjyyskasvatuksen strategian taustalla on ajatus yritteliäästä ja hyvinvoivasta Varsinais-Suomesta. Miten rakennetaan elinvoimaista kuntaa, millä on vetovoimaa? Mikä näkyy ulospäin perheille, jotka tahtovat sijoittua kuntaan? Yrittäjyyskasvatus on myös sitä, että saamme nuoret osallistumaan ja innostumaan omasta asuinalueestaan erilaisten projektien kautta.

Strategiaan on määritelty maakunnallinen visio ja yhteiset tavoitteet sekä kirjattu keinot, joilla visio saadaan toteutetuksi.

 

Johannalla on selkeä näkemys siitä, miten visio muuttuu koulujen toimintakulttuuriksi.

– Yrittäjyyskasvatuksen strategia koskettaa jokaista opettajaa jollakin tasolla. Moni opettaja huomaa järjestämissämme valmennuksissa, että hänhän tekee jo paljon yrittäjyyskasvatusta. Mutta se ei ole systemaattista. Jalkautustyön tehtävä on tuoda rutiineja, joka sopivat koulun lukujärjestykseen.

Millaisia rutiineja?

– Me YES:issä tarjoamme erilaisia työkaluja, kuten vaikka NY yrittäjyyskasvatuksen polkua, joka on nyt päätetty ottaa käyttöön esimerkiksi Loimaalla. Yrittäjyyskasvatuksen vuosikellon voi rakentaa yhdessä työelämän edustajien kanssa, jolloin koulu-yritysyhteistyöstä tulee suunnitelmallista. Koulu-yritysyhteistyöhön tarjoamme myös YES Kummeja eli yrityselämän edustajia, jotka tuovat työelämän näkökulmaa opetukseen.

– Jalkautustyössä mietimme, mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa opetuksessa eri kouluasteilla. Raisiossa ja muissa pilottikunnissa tarjoamme työryhmätyöskentelyn lisäksi opettajille veso-päiviä aiheeseen ja sparraamme heitä koulukohtaisesti. Esimerkiksi Raision lukioon luotiin opettajista yrittäjyystiimi.

Viime vuonna YES järjesti myös koko maakunnan yhteisen oppilaitosjohdon valmennuksen, jossa jokainen oppilaitoksen johtaja työsti oman oppilaitoksensa yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä. Perheyritysten liiton väistynyt toimitusjohtaja Matti Vanhanen tuli Rasekon NY 24h -leirille puhumaan nuorille yrittäjyydestä. Vasemmalla Johanna Vainio, oikella Rasekon opettaja Ari Tornberg, joka valittiin joulukuussa Varsinais-Suomen vuoden 2014 YES-opettajaksi.

Yrittäjyyskasvatus on olennaisesti tapa tehdä yhteistyötä.

– Kun on saatu pää auki kehittämiseen, löytyykin monia ideoita. Olemme nyt käyneet ensimmäiset keskustelut Raision kaupungin viestinnän kanssa siitä, miten voisimme tuoda enemmän esiin kaikkea sitä, mitä kouluissa tapahtuu yrittäjyyskasvatuksen tiimoilta, miten kaupungin sosiaalisessa mediassa näkyy erilaiset lasten ja nuorten tekemät jutut. Kaikki tällaiset jutut, jotka nostavat fiilistä ja yhteistä tekemistä ovat nostetta.

Osassa Varsinais-Suomen kuntia on päästy niin pitkälle, että yrittäjyyskasvatus on kirjattu osaksi kunnan elinkeinopoliittista ohjelmaa.­

Näin on tehty jo esimerkiksi Somerolla ja Laitilassa.

Se on Johanna Vainion mukaan iso juttu, sillä kunnissa on tällä hetkellä myllerrystä sote-uudistusten ja taloudellisten teemojen kanssa. Yhteisen ajan ja paikan löytäminen kehittämistyölle on ollut haastavaa.

– Sama haaste on ollut oppilaitoksen johdon valmennuksessa: mistä löytyy aika, ja mikä on sen painoarvo opetuksessa? Yrittäjyyskasvatus on tärkeää, mutta onko se tärkeämpää kuin esimerkiksi tvt-taidot?

Monen mielestä se on onneksi tärkeää. Jotta muut kunnat pääsisivät mukaan, pilottikuntien kanssa kehitetyistä konkreettisia työkaluista on nyt tekeillä yrittäjyyskasvatuksen työkirja.

– Työkirja tulee kuntien käyttöön kevään aikana ja sen avulla työskentelyn aloittaminen on helpompaa, Johanna lupaa.

Tutustu YES Kummipalveluun: yeskummit.fi

Tarvitsetko apua opetussuunnitelmatyöhön? Tutustu maakunnallisiin yrittäjyyskasvatuksen strategioihin ja muihin YES-materiaaleihin Materiaalit-sivulta tai kysy neuvoa omalta YES-aluetoimijaltasi.

Mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa yksittäisen opettajan kannalta? Alla opettajan checlist, ota kuva talteen ja jaa somessa!