Tällä vuosituhannella yrittäjyyskasvattajat ja elinkeinoelämä ovat havahtuneet puuhaamaan yhdessä seudullisia ja maakunnallisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Mutta mistä onkaan oikein kysymys?
Valtakunnallisen YES:n koulutuspäällikkö Sanna Lehtonen valottaa aihetta ja vastaa viiteen tiukkaan kysymykseen:
1. Miksi maakunnallisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita tehdään?
– Tähän asti tilanne on ollut usein se, että monilla alueilla tai jopa kunnan sisällä eri oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri tavoin – tai ei toteuteta ollenkaan. Maakunnallisten yrittäjyyskasvatusstrategioiden tavoitteena on määritellä mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kullakin kouluasteella ja antaa raamit siihen, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan. Perimmäinen ajatus on, että kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla olisi samanlaiset mahdollisuudet saada yrittäjyyskasvatusta. Ja yrittäjyyskasvatuksen kautta tietysti tähtäämme seudullisesti nuorten hyvinvoinnin parantamiseen kannustamalla nuoria ja tarjoamalla heille työkaluja tulevaisuuteen.
2. Eikö valtiollisten toimijoiden tule huolehtia isoista linjoista yrittäjyyskasvatuksessa? Mikä on YES:n rooli?
– Tietenkin on olemassa kansalliset suuntaviivat, tavoitteet ja opetussuunnitelmat, mutta maakunnallisissa strategioissa on mukana vahvasti myös elinkeinoelämä. Maakunnissa on syntynyt halu varmistaa, että elinvoimaisuus säilyy ja osaavaa työvoimaa löytyy. Koska YES on vahva verkottaja, se on tahtonut lähteä aktiivisesti viemään asiaa eteenpäin alueellisesti. Useimmat stragegiahankkeet ovat käynnistyneet YES-aluepäälliköiden aloitteesta. Yksi YES:n toiminnan painopisteistä on viedä yrittäjyyskasvatusta syvemmälle ja uusille tasoille, ja siinä ratkaisuna on strategiatyö.
3. Millä alueilla yrittäjyyskasvatusstrategioita on jo tehty ja ketkä ovat niissä mukana?
– Monilla kaupungeilla ja kunnilla on tietenkin jo omia yrittäjyyskasvatusstrategioita, mutta jos puhutaan seudullisesta tasosta, niin valmis maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia löytyy Satakunnasta ja Keski-Suomesta. Tällä hetkellä maakunnallisia strategioita puuhataan kiivaasti Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Tässä ei ole kyse pelkästään oppilaitosten työstä, vaan mukana ovat YES, yrittäjäjärjestöjen edustajia, elinkeinoelämän järjestöjen edustajia, maakuntaliitosta ja seudullisia kehittämisyhteisöjä, jotka toimivat yrittäjyyden parissa.
4. Millä tavoin strategiatyötä tehdään käytännössä?
– Tätä pitäisi kysyä tarkemmin YES-aluepäälliköiltä, mutta olennaista on, että strategiatyöhön saadaan sitoutettua laaja-alaisesti eri maakunnallisia toimijoita, jolloin eri näkökulmat saadaan hyödynnettyä. Strategiatyön tavoitteena on herättää toimijat ajattelemaan omaan rooliaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessa ja yrittäjyyden eteenpäin viemisessä. Ideana on, että kun strategiat saadaan valmiiksi, niiden vaikutus näkyy kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Sitä voidaan myös hyödyntää päätöksenteossa mm. tehtäessä valintoja opetuksen painopistealueissa.
5. Miten kiteyttäisit YES:n strategiatyön tavoitteet?
– Satakunnankin maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian mukaan: Jokaisella on oikeus saada yrittäjyyskasvatusta!
