Kyrö Distillery on suomalainen menestystarina, joka syntyi viiden yritteliään miehen ideasta ja rohkeudesta. Yksi heistä, Miko Heinilä kannustaa antamaan nuorille hyvät eväät yrittämiseen jo koulunpenkillä.
Seitsemän vuotta sitten viisi kaverusta istui saunassa ja pohti, miksi ruisviskiä ei tehdä Suomessa.
Entä jos alettaisiin?
Miko Heinilän mukaan ruisviskitislaamon perustaminen Isoonkyröön oli riittävän absurdi asia, jotta sitä piti kokeilla.
Heinilä on yksi Kyrö Distilleryn viidestä perustajasta.
– Mielestäni on aina ollut hölmöä, että Suomessa tehdään äärimmäisen laadukasta ja aromaattista viljaa, mutta saamme vain yhden sadon vuodessa siinä missä Keski-Euroopassa saadaan useampi. Kuitenkin kilpailemme hinnalla Keski-Eurooppalaisia tuottajien kanssa. Vilja pitää saada Suomessa jalostettua seuraavalle jalostusasteelle ja saada siitä laadukkaan viljan hyöty.
Siispä tuumasta toimeen. Kotimaisesta rukiista giniä ja viskiä valmistava Kyrö Distillery perustettiin vuonna 2012.
Alku oli taloudellisesti tiukkaa aikaa.
– Meillähän ei ollut rahaa eikä juuri tulojakaan. Mietimme, että kun myydään tämä tynnyri, niin saadaan tuo lasku maksettua, Heinilä muistelee.
Menestys kuitenkin odotti kulman takana. Maailmanmaineeseen yritys nousi vuonna 2015, kun sen Napue-ruisgini valittiin maailman parhaaksi.
– Olihan se hirveän kiva, kun voiton jälkeen aamutelevisiossa tehtiin gin tonicia meidän ginistä! Kolmen viikon aikana piti kymmenkertaistaa tuotanto.
Vahva yhteishenki ja hullua optimismia
Miten ideasta saatiin luotua menestyvä yritys?
Heinilä kertoo, että kaveriporukan osaaminen yhdistyi hyvin. Yhdellä oli pari startup-yritystä, toisella vahvaa myyntiosaamista, kolmannella tutkijatausta.
– Meidän tapauksessa oli hyvä, että meitä oli monta päätä miettimässä. Siitä oli paljon apua. Kaikilla meillä oli eri tausta, mutta tosi vahva yhteishenki ja hullua optimismia. Ajatus oli kutkuttava. Korkealentoisesta ideasta kasvoi sellaista, mitä emme olisi ikinä osanneet kuvitellakaan, Heinilä sanoo.
Toukokuun alussa joukko vöyriläisiä opettajia pääsi tutustumaan Kyrö Distilleryn toimintaan YES Pohjanmaan järjestämässä YES Cafessa.
Heinilä itse on syntyperäinen isokyröläinen maatalon poika. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri ja opintoihin kuului muun muassa strategista johtamista ja henkilöstöjohtamista.
Kyrö Distilleryssä Heinilä vastaa tislaamon johdosta, laajennuksesta ja paikallisista suhteista.
Mikä on ollut yrittäjyyden paras puoli?
– Parasta on, jos pystyy luomaan sellaisen yrityksen, jossa omat arvot kohtaavat. Omia arvojani ovat muun muassa isokyröläisyys ja laadukkaiden suomalaisten tuotteiden jalostaminen. Minulle on tärkeää myös hyvä johtaminen: totesin yläasteella, että Suomessa on liian paljon huonoa johtamista ja ihmiset eivät viihdy työpaikalla. Kun työhön saa yhdistettyä omat arvot, se on tosi mielekästä ja siitä saa energiaa tekemiseen myös haasteellisempina aikoina.
Miksi mennä merta edemmäksi kalaan – tislaamon tilat löytyivät naapurista
Heinilän ansiota on, että Kyrö Distillery perustettiin omaan kylään. Tilat löytyivät vanhasta meijeristä, jota Heinilä katseli kotitalonsa ikkunasta.
– Siinä hitaampikin kaveri tajusi, että voisi käydä katsomassa, miltä tilat näyttävät.
Isollakyröllä on yritykselle iso merkitys. Tislaamon yhteyteen perustettiin Kyrön Matkailun Edistämiskeskus, joka toimii matkailun edistämisen lisäksi Kyrö Distilleryn vierailukeskuksena.
–Jos olisimme alun perin menneet vantaalaiseen teollisuushalliin, meidän brändi ja kulttuuri olisi ihan erilainen. Olemme saaneet alusta asti kylältä tukea tähän hommaan, ja tunnen täältä ihmisiä joita kysyä apua, kun uudelle yritykselle tulee haasteita.
– Meidän toimitusjohtaja Miika Lipiäinen sanoikin, että ”jotenkin Miko teki sen, että meillä muilla on työmatkaa 500 kilometriä, mutta Mikolla 50 metriä”, Heinilä nauraa.
Yrittäjyyteen eväät jo koulunpenkillä
Heinilä lähti YES Kummiksi, koska hän tahtoo auttaa nuoria. Hän on käynyt kouluilla juttelemassa nuorille, ja Kyrö Distilleryssä on myös opettaja käynyt suorittamassa tet-jakson.
– Olen toiminut aiemmin kaksitoista vuotta Isonkyrön sivistyslautakunnassa. Kun mietitään, mihin nuoret tulevat sijoittumaan niin uskon, että työllistämisvastuu tulee enemmän olemaan pienyrityksillä ja mikroyrityksillä. Joten monista nuorista pitää tulla yrittäjiä, ja siihen tulee saada mahdollisimman hyvät eväät jo koulunpenkillä. Jos sitä voi yrittäjänä yhtään jeesata, niin yritän auttaa.
Heinilä tahtoo rohkaista sekä kouluja että yrittäjiä tekemään yhteistyötä – ja kokeilla jotain uutta.
– Kannattaa aina miettiä boksin ulkopuolelta, että miten voitaisiin yhdessä tehdä jotain opiskelijoiden ja oppilaiden hyväksi. Ja kun ollaan kehittämässä nuorten asennetta ja ajatusmallia, niin todennäköisesti saadaan parempia tuloksia, kun tehdään jotain mieleenpainuvaa ja erilaista.
Työelämässä pärjää hyvällä asenteella asioihin tarttuva tiimipeluri
Mitä tahtoisit sanoa uraa tai opiskelupaikkaa pohtiville nuorille?
– Tärkeintä on kuunnella itseään, seurata omia arvojaan ja tehdä niiden mukaan omaa uraa. Ei kannata seurata kaveria, vaan tehdä mikä itseä kiinnostaa. Jos itsestään löytää aktiivisen henkilön, joka on avoin uusille asioille ja tarttuu hommiin, niin silloin on hyvät edellytykset pärjätä.
Heinilä kertoo, että Kyrö Distillery painottaa uutta väkeä palkatessa oikeaa asennetta, sillä kaiken muun voi paikan päällä opettaa.
– Kyllä se on asenne ja potentiaali kehittyä, mikä rekrytoinnissa merkitsee. Pohdin myös, minkälainen ihminen olisi tiimipelaajana, koska nykyään työpaikat vaativat yhteistyötaitoja. Meillä varsinkin yrityskulttuurilla on iso merkitys.
Tänä päivänä Kyrö Distillery on useita kansainvälisiä palkintoja voittanut ruistislaamo, jonka tuotteita myydään jo lähes kolmessakymmenessä maassa. Mutta mikä on Miko Heinilän seuraava haave, mitä odotat omalta uralta tulevaisuudessa?
– Haaveenani on kehittää tislaamoa entistä paremmaksi. Meillä on aika intohimoiset suunnitelmat seuraaville neljälle vuodelle, joten tavoitteenani on kehittää itseäni ja yritystä tavoitteiden mukaisesti, jotta saamme pidettyä Kyrö Distilleryn positiivisena ja eteenpäin menevänä paikkana.
