YES ry:n lausunto yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksesta

Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen uudet kansalliset linjaukset valmistuvat syksyllä 2026. YES ry on antanut lausuntonsa linjausluonnoksista.

Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset ovat opetusta ohjaava asiakirja jonka tarkoituksena on kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen toimenpiteitä.

Opetushallinnon alalla yrittäjyyskasvatuksen linjauksia on päivitetty viimeksi vuonna 2017. Uusi linjausluonnos oli lausuntokierroksella kesän 2026 aikana, ja valmiit linjaukset julkaistaan näillä näkymin tänä syksynä.

YES ry:n lausunto yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksesta

YES ry pitää valittuja viittä suuntaviivaa tarkoituksenmukaisina ja kokonaisuutena kattavina. Toiminnallinen ja kokeileva oppiminen, joustavat oppimismahdollisuudet, kasvatus- ja koulutusalan henkilöstön osaamisen vahvistaminen, tulevaisuusorientaatio sekä kestävä ja vastuullinen toiminta muodostavat hyvän perustan yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen kehittämiselle. Nämä viisi kokonaisuutta muodostavat myös linjausluonnoksen varsinaisen suuntaviivarakenteen.

Erityisen tärkeää on, että yrittäjyyskasvatus nähdään laajana osaamisena, pedagogisena lähestymistapana ja toimintakulttuurina, ei ainoastaan yrityksen perustamiseen liittyvänä opetuksena. Yrittäjyys- ja talousosaamisella vahvistetaan muun muassa itseohjautuvuutta, kriittistä ajattelua, pitkäjänteistä suunnittelua, yhteistyökykyä ja aktiivista kansalaisuutta.

Linjausten vaikuttavuus ratkaistaan kuitenkin niiden toimeenpanossa. YES ry pitää tärkeänä, että linjausten toteuttamiselle varmistetaan riittävät resurssit, toimivat valtakunnalliset ja alueelliset rakenteet sekä seuranta. Yrittäjyyskasvatuksen tulee toteutua yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea ja muodostaa suunnitelmallinen jatkumo koulutusasteelta toiselle.

Suuntaviivakohtainen palaute tavoitteista ja koulualakohtaisista kehittämistoimista

Innostamme toiminnan ja kokeilun avulla yrittäjämäiseen toimintatapaan

YES ry pitää toiminnallisuutta ja kokeilemista yrittäjyyskasvatuksen keskeisinä pedagogisina lähtökohtina. Yrittäjyysosaaminen kehittyy tekemällä, kokeilemalla, ratkaisemalla ongelmia, työskentelemällä yhdessä sekä saamalla kokemuksia omasta toimijuudesta.

Koulutusastekohtaisissa kehittämistoimissa on tärkeää huomioida oppijoiden ikä ja kehitysvaihe ja rakentaa yrittäjyysosaamisesta asteittain vahvistuva jatkumo.

Yrityksiä ja muuta työelämää tulee hyödyntää monipuolisesti oppimisympäristöinä. Yhteistyötä tulee kehittää yksittäisistä vierailuista ja tapahtumista kohti pitkäjänteisiä kumppanuuksia, joissa oppijat pääsevät työskentelemään aitojen ilmiöiden, ongelmien ja toimeksiantojen parissa.

Tarjoamme joustavia mahdollisuuksia yrittäjyys- ja talousosaamisen edistämiseen

YES ry pitää joustavia mahdollisuuksia yrittäjyys- ja talousosaamisen kehittämiseen kannatettavina. Ne mahdollistavat oppijoiden kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien huomioimisen ja voivat lisätä motivaatiota yrittäjyys- ja talousosaamisen kehittämiseen.

Joustavuuden rinnalla tulee kuitenkin varmistaa yhdenvertaisuus. Jokaisella oppijalla tulee olla mahdollisuus kehittää yrittäjyys- ja talousosaamistaan riippumatta oppilaitoksesta, paikkakunnasta tai yksittäisen opettajan kiinnostuksesta.

Valinnaisten ja syventävien mahdollisuuksien rinnalla tarvitaan kaikille kuuluva yrittäjyys- ja talousosaamisen perusta.

Vahvistamme kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskentelevien osaamista pitkäjänteisesti uudella ja päivittyvällä tiedolla

YES ry pitää tätä yhtenä linjausten tärkeimmistä suuntaviivoista. Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuus edellyttää, että opettajilla ja muulla kasvatus- ja koulutushenkilöstöllä on ajantasainen ymmärrys yrittäjyydestä, muuttuvasta työelämästä, talousosaamisesta sekä yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikasta.

Osaamisen kehittäminen ei voi jäädä yksittäisten opettajien oman aktiivisuuden varaan. Tarvitaan pitkäjänteistä täydennyskoulutusta, konkreettisia pedagogisia työkaluja, verkostoja sekä mahdollisuuksia tutustua yrityksiin ja muuttuvaan työelämään. Linjausluonnos tunnistaa osaamisen lisäksi yrittäjyysmyönteisen asenteen, työyhteisön tuen ja johdon merkityksen yrittäjyyskasvatusmyönteisen toimintakulttuurin rakentamisessa.

Täydennyskoulutuksen lisäksi yrittäjyyskasvatus- ja yrittäjyyspedagogiikan osaamiseen tulee panostaa jo opettajien peruskoulutuksessa. YES ry pitää tärkeänä, että yrittäjyyskasvatus sisältyy vahvasti tulevien opettajien koulutukseen, mukaan lukien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajankoulutus sekä ammatillinen opettajankoulutus. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyspedagogiikan tulee olla suunnitelmallinen osa opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia, ei yksittäinen tai valinnainen sisältö.

Yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että uusilla opettajilla on jo työelämään siirtyessään valmiuksia toteuttaa yrittäjyyskasvatusta ja hyödyntää yrittäjyyspedagogiikkaa omassa opetuksessaan. Jos yrittäjyyskasvatuksen osaamista ei rakenneta jo opettajankoulutuksessa, jää sen toteutuminen jatkossakin liiaksi myöhemmän täydennyskoulutuksen ja yksittäisten opettajien kiinnostuksen varaan. Tämä ei tue tavoitetta rakentaa pitkäjänteisesti yrittäjyysmyönteistä toimintakulttuuria eikä vahvistaa yrittäjyyttä ja kasvua koko koulutusjärjestelmän läpi.

Henkilöstön osaamisen vahvistamiselle tulee myös osoittaa riittävät resurssit. Jos yrittäjyys- ja talousosaamista halutaan aidosti vahvistaa kaikilla koulutusasteilla, opettajilla ja muulla henkilöstöllä tulee olla työaikaa ja tosiasialliset mahdollisuudet kouluttautumiseen, verkostoitumiseen sekä uusien pedagogisten toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Myös koulujen ja oppilaitosten johdon sekä koulutuksen järjestäjien osaamista tulee vahvistaa. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain pedagoginen kysymys, vaan myös toimintakulttuurin ja yhteistyöverkostojen johtamista.

Valmistaudumme ja valmennamme tulevaisuuteen

YES ry pitää tulevaisuusorientaatiota erittäin tärkeänä osana linjauksia. Työelämän muutokset, teknologinen kehitys ja työn tekemisen tapojen moninaistuminen lisäävät yrittäjämäisen osaamisen merkitystä.

Linjausluonnoksessa korostetaan muun muassa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua. Yrittäjämäisten valmiuksien ja talousosaamisen nähdään edistävän oppijan valmiuksia löytää paikkansa työelämässä.

Yrittäjyys, itsensä työllistäminen ja erilaiset työn tekemisen muodot ovat yhä useammalle osa työuraa. Siksi yrittäjyysosaamista tulee tarkastella yleisenä tulevaisuus-, työelämä- ja kansalaistaitona, jota tarvitsevat muutkin kuin tulevat yrittäjät.

Samalla yrittäjyyskasvatuksen tulee vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa: kokemusta siitä, että omalla osaamisella, toiminnalla ja valinnoilla voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Työskentelemme kestävän tulevaisuuden puolesta

YES ry pitää erittäin tärkeänä yrittäjyyskasvatuksen kytkemistä kestävään ja vastuulliseen tulevaisuuteen.

Yrittäjyys ei ole vain taloudellisen arvon tuottamista. Linjausluonnoksessa tunnistetaan yrittäjyyden mahdollisuus luoda arvoa vastuullisesti sekä yrittäjyys- ja talousosaamisen merkitys ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan rakentamisessa.

Yrittäjyyskasvatuksen avulla oppijoita voidaan rohkaista tunnistamaan ongelmia, kehittämään niihin ratkaisuja ja ymmärtämään taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuullisuuden merkitystä. Kestävyys ja vastuullisuus tulee nähdä luontevana osana yrittäjyysosaamista kaikilla koulutusasteilla.

Muut mahdolliset huomiot linjausluonnoksesta

YES ry pitää valtakunnallisten linjausten laatimista tärkeänä askeleena yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Linjaukset voivat parhaimmillaan rakentaa yhteistä suuntaa eri koulutusasteille ja tukea johdonmukaisten yrittäjyys- ja talousosaamisen oppimispolkujen rakentamista.

Valtakunnallinen linjaus tarvitsee kuitenkin rinnalleen alueellisen ja paikallisen toimeenpanon. Vaikuttava yrittäjyyskasvatus edellyttää koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, kuntien, yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä.

Yhteistyöverkostot eivät synny eivätkä ylläpidä toimintaansa itsestään. Ne tarvitsevat tavoitteellista koordinointia, yhteisiä rakenteita ja resursseja. Alueellinen koordinaatio mahdollistaa valtakunnallisten tavoitteiden viemisen paikalliseen toimintaan, kokoaa koulutuksen ja työelämän toimijoita yhteen, tukee hyvien käytäntöjen leviämistä ja vähentää päällekkäistä työtä. Linjausluonnos tunnistaa jo toimintakulttuurin, yhteistyöverkostot ja eri sidosryhmien roolin osana yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista.

YES ry pitää siksi tärkeänä, että valtakunnallisten ja alueellisten yrittäjyyskasvatuksen verkostojen toiminta ja niiden koordinaatio tunnistetaan osaksi linjausten toimeenpanoa ja että tähän työhön osoitetaan riittävät resurssit.

Myös opettajien, muun kasvatus- ja koulutushenkilöstön sekä johdon osaamisen pitkäjänteiseen vahvistamiseen tulee varata riittävät resurssit. Ilman työaikaa, rahoitusta ja saavutettavaa tukea vaarana on, että linjausten toteutuminen jää paikallisen aktiivisuuden ja yksittäisten toimijoiden varaan. Tämä voi lisätä alueellisia eroja yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa.

Lisäksi linjausten toimeenpanolle tarvitaan seuranta. On tärkeää arvioida, miten yrittäjyys- ja talousosaaminen kehittyvät, miten henkilöstön osaaminen vahvistuu, miten yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä toteutuu sekä toteutuuko yrittäjyyskasvatus yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Hyvä linjaus näyttää suunnan. Vaikuttavuus syntyy siitä, että suunta muuttuu resursoiduksi, koordinoiduksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi koulujen ja oppilaitosten arjessa.