Elinvoimaan panostavassa, tulevaisuusviisaassa kunnassa yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäisten opettajien tai oppilaitosten, vaan koko kunnan yhteinen asia. Aidosti vaikuttavan yrittäjyyskasvatuksen tärkeimpiä edellytyksiä on, että sen kehittämiseen osallistuu eri organisaatioita, toimialoja ja sektoreita edustavia toimijoita, joilla on sekä resursseja että osaamista ja motivaatiota yhteiseen kehittämistyöhön.
Kehittäminen vaatii yhteistä tahtotilaa ja selkeitä päätöksiä!
Kipinä yrittäjyyskasvatuksen paikalliseen kehittämiseen syttyy monesti pienen, yrittäjyyskasvatuksesta innostuneen joukon keskusteluissa. Kunnassasi on ehkä tehty onnistunutta yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa esimerkiksi erilaisten tapahtumien, yritysvierailujen tai projektien muodossa, ja on alettu pohtia, miten pistemäisestä yhteistyöstä voitaisiin tehdä jatkuvampaa ja tiiviimpää.
Yrittäjyyskasvatuksen systemaattinen ja onnistunut kehittäminen kuitenkin edellyttää, että yhteiseen kehittämistyöhön ryhtymisestä tehdään selkeä päätös. Tämä tarkoittaa, että myös kuntapäättäjien ja esimerkiksi elinkeinotoimen viranhaltijoiden parissa ymmärretään yrittäjyyskasvatuksen potentiaali kunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Kehittämistyö voi olla pitkäjänteistä, tuloksellista ja sitouttavaa vain, jos sen pohjalla on kunnan eri toimijoiden yhteinen tahtotila sekä jaettu ymmärrys siitä, mihin kehittämisellä viime kädessä pyritään.
Yrittäessäsi innostaa ja motivoida kuntasi avaintoimijoita kehittämistyöhön, hyödynnä esimerkiksi YES-verkoston julkaisemaa Yrittäjyyskasvatuksen selviytymisopasta, joka avaa yrittäjyyskasvatusta ja sen merkitystä erityisesti kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta:
Kokoa asian ympärille innostunut ydintiimi!
Kun päätös kehittämisestä on tehty, on aika muodostaa varsinainen kehittämistiimi. Kehittämisprosessin aloittaminen ei vaadi, että kuntaasi perustettaisiin raskas uusi yhteistyöorganisaatio: riittää, että tiimissä on edustettuna yrittäjyyskasvatusta riittävän monesta eri näkökulmasta lähestyviä toimijoita, joilta löytyy aitoa intoa yhteiseen tekemiseen.
Kunnassasi saattaa myös jo valmiiksi toimia yrittäjyyskasvatustyötä koordinoiva yhteistyöryhmä. Oli alkutilanne mikä tahansa, varsinaista systemaattista strategista kehittämistä varten perustettava tiimi on hyvä rakentaa jo olemassa olevien yhteistyöverkostojen varaan, ja täydentää sitä tarpeen mukaan puuttuvilla toimijoilla. Tiimin kokoa olennaisempaa on monipuolinen asiantuntijuus, näkökulmien rikkaus ja vahva tahtotila kehittämistyön aloittamiseen.
Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun kuntasi kehittämistiimissä olisi alusta saakka mukana yksi tai useampi edustaja seuraavista toimijaryhmistä:
Oppilaitosten edustajat
Eri koulutusasteilla toimiva kasvatus- ja opetushenkilöstö ja rehtorit tuovat kehittämiseen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen liittyvää pedagogista osaamista ja kokemustietoa.
Yrittäjät ja muut työelämän edustajat
Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus yrittäjien ja muiden työelämän edustajien kanssa on keskeisessä roolissa yrittäjyyskasvatuksessa ja sen vaikuttavuuden edistämisessä. Yrittäjien käytännön näkemykset ja asiantuntijuus auttavat varmistamaan, että kunnassasi toteutettava yrittäjyyskasvatus on relevanttia ja työelämän todellisiin tarpeisiin kytkeytyvää.
Kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt
Eri toimialojen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osallistuminen edesauttaa kehittymistyön linkittymistä kuntasi muuhun strategiseen elinvoimatyöhön. “Päättäjiä” tarvitaan mukaan myös varmistamaan, että kehittämistyöllä on sen tarvitsemat resurssit.
Kolmannen sektorin toimijat
Esimerkiksi nuorisotyötä tekevillä yhdistyksillä ja järjestöillä on usein tärkeää, ensikäden kontakteihin perustuvaa ymmärrystä paikallisyhteisön ja nuorten tarpeista. Myös paikallinen yrittäjäyhdistys on tärkeä kumppani yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan myös YES-verkoston alueellisia asiantuntijoita!
Kehittämisprosessin eri vaiheissa voi työpajoihin lisäksi kutsua tarpeen mukaan myös nuorten sekä kodin edustajia esimerkiksi kunnan nuorisovaltuuston ja vanhempainyhdistysten kautta. Erityisesti nuorten näkemysten kuunteleminen on tärkeää, jotta yrittäjyyskasvatuksen käytännön toimia voitaisiin kehittää nuorten konkreettisia tarpeita, odotuksia ja toiveita vastaavaksi.
Tuumasta toimeen
Lataa tiimin kokoonpanon hahmottelun tueksi alla oleva työskentelypohja, joka auttaa varmistamaan, että kuntasi kehittämistiimissä on edustettuna kaikki yllämainitut keskeiset toimijat.
Lisää pohjaan ydintiimin jäsenet, ja ideoikaa sen jälkeen ydintiimin kontakteja ja paikallisen toimijakentän tuntemusta hyödyntäen, miten tiimiä pitäisi täydentää. Nimetkää lopuksi tiimin toimintaa koordinoiva jäsen tai organisaatio, kuten esimerkiksi kunnan elinkeino- tai opetustoimen viranhaltija tai kolmannen sektorin edustaja.
Työkalu 1: Kehittämistiimin kokoonpanon suunnittelu
(Työkalun voi halutessaan tulostaa aina kokoon A1 saakka)
Lue edellytykset kehittämistiimin toiminnalle
Tiimin kokoonpanon lisäksi ennen varsinaisen kehittämisen aloittamista on hyvä sopia tiimin toiminnan raameista ja käytänteistä, joihin kaikki tiimin jäsenet kokevat voivansa sitoutua.
Pohdi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Miten usein tiimi kokoontuu ja miten tapaamiset järjestetään? Mieti esimerkiksi, onko kunnassa tarjolla tiimin työskentelyyn sopivia tiloja, toimitaanko myös etänä ja miten paljon tapaamisiin tulisi varata aikaa.
- Mitkä ovat tiimin jäsenten roolit kehittämisessä? Sovi yhteisesti, kenen vastuulla on tiimin kokoon kutsuminen ja tapaamisten käytännön järjestelyt. Kuka huolehtii kehittämistyöpajojen fasilitoinnista? Entä keneltä löytyisi osaamista ja intoa kehittämistyötä näkyväksi tekevän viestinnän hoitamiseen?
- Miten kehittämistyön aikaansaannokset dokumentoidaan? Kehittämistiimin työn tulokset on hyvä tallentaa jaettavaan muotoon niin, että ne on kaikkien saatavilla ja helposti päivitettävissä. Esimerkiksi Googlen pilvitallennuspalvelut tarjoavat hyvän vaihtoehdon tiimityöskentelyn dokumentointiin ja hallintaan.
- Millä aikataululla kehittämisprosessi toteutetaan? Tiimin kannattaa käydä ensin tarkkaan läpi kehittämisprosessi ja sen eri työvaiheet. Kun kehittämistyön tavoitteista ja etenemisestä on tiimissä yhteinen kokonaiskuva, voidaan suunnitella, miten ja millä aikataululla se kunnassasi toteutetaan. Esimerkiksi kuhunkin vaiheeseen kuuluvien kehittämistyöpajojen ajankohdista on hyvä sopia hyvissä ajoin etukäteen, jotta niille löytyisi tilaa kaikkien tiimin jäsenten kalenterissa.
Mistä resurssit kehittämiselle?
Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -kehittämismalli on suunniteltu niin, ettei sen esittämän kehittämisprosessin läpivieminen edellytä kunnalta ylivoimaisen suuria taloudellisia panostuksia. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteellisella kehittämisellä ja sen edellyttämälle monialaisella yhteistyöllä pitää kuitenkin olla riittävät, käytännön toiminnan mahdollistamat resurssit.
Kehittämistyö vaatii ensinnäkin, että tiimin jäsenet pystyvät käyttämään työskentelyyn aikaansa. Tarvittavien aikaresurssien varmistamikseksi onkin keskeistä, että tiimin jäsenillä on kehittämistyöhön oman organisaationsa johdon tuki. Esimerkiksi rehtorit ovat avainasemassa mahdollistamassa opetushenkilöstön osallistumista kehittämiseen.
Kehittämistyön käytännön toteuttamiselle on oltava myös budjetti. Rahaa kehittämiselle voi löytyä esimerkiksi kunnan elinvoimatyön tai koulutuksen kehittämisen määrärahoista. Kehittämistyön ympärille voi myös esimerkiksi rakentaa alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen tähtäävän yhteishankkeen, jolle voi hakea rahoitusta erilaisista alueellisista, valtakunnallisista ja EU:n aluekehitysrahastoista.
Kehittämisen resursseja etsittäessä tärkeintä on, että resurssien käytöstä päättävät ymmärtävät laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen potentiaalin kunnan elinvoiman vahvistamisessa. Niin haettaessa uusia motivoituneita jäseniä kehittämistiimiin kuin esiteltäessä kehittämisprojektia mahdollisille rahoittajille onkin keskityttävä avaamaan yrittäjyyskasvatuksen myönteisiä ja kauaskantoisia vaikutuksia kunnalle ja sen elinvoimaisuudelle. Onnistuneesta yrittäjyyskasvatuksesta hyötyvät kaikki!
YES-verkoston julkaisema Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa! –kuntakäsikirja auttaa hahmottamaan syvemmin yrittäjyyskasvatuksen roolia kuntien elinvoimatyössä sekä avaamaan asian tärkeyttä kuntapäättäjille ja muille resursseja myöntäville tahoille:
Vakiinnuta tiimin toiminta osaksi yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteistä kehittämistä
Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen osana kunnan elinvoimatyötä on jatkuva prosessi, jolle tällä sivustolla esitelty malli auttaa luomaan ensimmäiset askelmerkit ja suunnan. Sama koskee luonnollisesti myös strategiatyötä varten yhteen koottua kehittämistiimiä: ihanteellisessa tapauksessa se vakiinnuttaa toimintansa kunnan yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja koordinointityön yhteisenä foorumina sekä paikallisen yrittäjämäisen osaamisen ekosysteemin orkestroijana.
Voit lukea lisää käytännön vinkkejä sujuvaan yrittäjyyskasvatusyhteistyöhön YES-verkoston julkaisemasta tiimioppaasta.
