Opinto-ohjaaja Minna Sirén pitää mentoroinnin hyötyjä niin merkittävänä, että hän suosittelee mentorointiohjelmaa kaikille lukioille ja opinto-ohjaajille. Vapaaehtoisuudesta on silti syytä pitää kiinni.
Mentorointi on yhä yleisempi tapa kehittää työelämätaitoja työelämässä ja korkeakoulumaailmassa. Mutta miten malli taipuu lukioihin?
Hyvin, jos kysytään Ylöjärven lukion opinto-ohjaaja Minna Siréniltä, joka on lähtenyt Ylöjärven lukiossa kehittämään mentorointiohjelmaa lukioiden käyttöön. Mentorointiohjelma kehitettiin valtakunnallisessa #rajatontyöelämä -ESR-hankkeessa.
Mentorointiohjelman ensimmäisessä pilotissa vuonna 2021 mukana oli kaikki Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjan opiskelijat eli noin neljäkymmentä nuorta.
– Pilotti toteutettiin ryhmämentorointina ja mentoreiksi saimme reilu kymmenen Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian eli Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijaa, Sirén kertoo.
Toinen pilotti toteutettiin kolmen pirkanmaalaisen lukion (Ylöjärven lukio, Kangasalan lukio ja Kalevan lukio Tampereelta) yhteistyönä. Mukana oli noin kaksikymmentä mentoriparia, ja tässä vaiheessa mentoriohjelma myös laajentui kaikille lukio-opiskelijoille tarjottavaksi mahdollisuudeksi.
Nuoret kokivat saavansa tukea mentoriohjelmasta
Minna Sirén
Mentoriohjelman tavoitteena on antaa lukio-opiskelijalle perspektiiviä oman tilanteen hahmottamiseen ja ennen kaikkea tukea tulevaisuuden suunnitteluun.
Sirénin mukaan oli palkitsevaa huomata, miten suurta apua mentoroinnista oli niille lukio-opiskelijoille, jotka lähtivät ohjelmaan mukaan.
– Olemme saaneet opiskelijoilta erittäin hyvää palautetta. Tärkeimmäksi mentorointiohjelman anniksi opiskelijat ovat kokeneet uusien näkökulmien avautumisen niin lukio-opintoihin, jatko-opintoihin kuin elämään ylipäätäänkin. Parhaimmillaan mentorointi on avannut nuoren silmiä ja vahvistanut jatko-opintosuunnitelman sopivuutta itselle.
Tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisen lisäksi mentorointi on tuonut nuorille uusia kontakteja.
– Toiselle opiskelijalle paras anti on ollut se, että hän huomasi, ettei alkuperäinen ajatus itseä kiinnostavasta alasta ehkä ollutkaan hänelle sopiva. Kolmas opiskelija koki saavansa mentorista ihan oikean ystävän itselleen ja se jos mikä on ihan hurjan arvokas asia tässä elämässä!
Monelle opiskelijalle esteenä mentoriohjelmaan osallistumiselle voi olla tiukka opiskelutahti. Sirén myöntää, että heidän aloittaessaan ohjelmaa mentoreita oli huomattavasti helpompi saada mukaan kuin lukiolaisia.
– Saimme tosi hienosti lukioidemme alumneja ja myös korkeakouluyhteistyön kautta mentoreita mukaan ohjelmaamme. Monelta mentorilta nousi esiin ajatus siitä, miten hienoa olisi ollut, jos heidänkin aikanaan lukiossa olisi ollut mahdollisuus mentorointiin.
Lukiolaisten mukaan saaminen oli välillä paljon haastavampaa, joten kaikki keinot olivat käytössä: viestit, infotilaisuudet, huoltajille suunnattu markkinointi ja henkilökohtainen suoramarkkinointi opiskelijoille.
– Ajatuksenamme on, että kun mentoroinnin hyödyt tulevat lukio-opiskelijoille tutummiksi ja toiminta vakiintuu, on mukaan lähteminen tulevaisuudessa varmasti helpompaa, Sirén uskoo.
Ei pakkoa mutta ei myöskään liikaa itseohjautuvuutta
Mentorointia on hyödynnetty toistaiseksi enemmän korkeakouluissa ja työelämässä kuin nuoremmille ikäryhmille. Voiko lukiolaisten nuori ikä olla esteenä onnistuneelle mentorointiohjelmalle? Tarvitsevatko he enemmän ohjausta?
– Tämä on ilman muuta sellainen asia, joka on hyvä ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Opinto-ohjaajan tärkein rooli mentorointiohjelmassa on olla taustavaikuttajana, mahdollistajana ja tukihenkilönä mahdollisten haasteiden kohtaamisen hetkellä. Lukiolaisten mentoroinnissa onkin hyvä olla ennalta sovitut aloitustilaisuus, välicheckit ja lopetustilaisuus. Näin kaikkien osallistujien on helpompi sovittaa tapaamiset omiin aikatauluihinsa ja hahmottaa ohjelman vaatima ajankäyttö jo ennakkoon.
Sirén kokeili viime syksynä vapaampaa toteutustapaa, mutta totesi, että strukturoitu malli hyödyttää selvästi ainakin lukioikäisiä.
Sirén vannoo myös mentoriohjelman vapaaehtoisuuden nimeen.
– Pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta pohdittaessa on hyvä ottaa huomioon yksi mentorointisuhteen tärkeimmistä kulmakivistä: sekä lukiolaisen että mentorin on tärkeää pystyä sitoutumaan yhteiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. On hyvä miettiä, miten tuota sitoutumista voidaan vahvistaa ohjauksen keinoin. Pakon avulla se ei välttämättä parhaiten onnistu.
Lähtisitkö kokeilemaan mentorointia lukiossasi?
Ensimmäisten pilottien jälkeen mentoriohjelma on laajentunut muihinkin lukioihin Suomessa, esimerkiksi Hämeenlinnan seudulle ja pääkaupunkiseudulle. Hankkeessa syntyi myös Mentorointia lukioon -opas, joka on ladattavissa maksutta YES-verkoston nettisivuilta.
– Mentorointiohjelman arkeen mahduttaminen on tietysti opon hommassa aina vähän haastavaa. Onneksi mentorointia voi toteuttaa joustavasti ja ohjelma on helposti skaalautuva, joten sitä voi tehdä pienemminkin omien resurssien rajoissa. Koen mentoroinnista mahdollisesti saatavan hyödyn kuitenkin niin merkittäväksi, että olen sitä itse halunnut lukiossamme lähteä edistämään. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille muillekin lukioille ja opinto-ohjaajille, Sirén sanoo.
Lisätyötä pelkääville Sirénillä on kannustava viesti:
– Olen toiminut opinto-ohjaajana yli kaksikymmentä vuotta. Koen kaikenlaisen kehittämistyön tuovan merkityksellisyyttä, vaihtelua ja uutta sisältöä työhöni. Siksi lähden mielelläni kokeilemaan ja kehittämään sellaisia uusia juttuja, joiden ajattelen hyödyttävän opiskelijoita. Koen, että tehdessäni yhteistyötä muiden ihmisten kanssa, opin koko ajan uutta ja saan valtavasti uusia näkökulmia työhöni. Se minulle on ihan älyttömän tärkeä asia työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Mentoriohjelman pilottivaiheessa parasta Sirénin mielestä olikin yhteinen innovointi ja oman työn kehittäminen yhdessä ohjauksen ammattilaisten kanssa.
– Pilotissa parasta oli ilman muuta yhteistyö toisten pilottiin osallistuneiden ihmisten kanssa! Yhdessä kun suunnitellaan, saadaan usein tulokseksi jotain niin hienoa, jota ei alun perin osattu ollenkaan odottaa.
Yhteistyön tuomien etujen vuoksi Sirén suositteleekin ehdottomasti mentoriohjelman käynnistämistä useammassa lukiossa samaan aikaan.
– Tapaamisia voidaan hyvin toteuttaa etänä, joten lukioiden välimatkallakaan ei ole merkitystä. Tarkoitus on, että mentoriohjelma jatkuu meidän koulussamme edelleen. Olisi mahtavaa, jos tulevaisuudessa ne opiskelijat, jotka ovat omana lukioaikanaan olleet aktoreina, voisivat joskus tulevaisuudessa toimia uusille lukiolaisille mentoreina.
Entä minkä vinkin hän tahtoo antaa muille lukioille, jotka tahtovat lähteä kokeilemaan mentorointia?
– Mentorointiohjelma onnistuu parhaiten, kun sille on johdon vankkumaton tuki, tarvittavat ja riittävät resurssit sekä ohjaajan oma halu lähteä toteuttamaan ohjelmaa!
Mentorointia lukioon -opas
Mentorointia on käytetty työelämässä ja korkeakoulumaailmassa viime vuosina enenevässä määrin ja sen hyödyt on tunnustettu laajalti. Lukioihin mentorointi on kuitenkin vasta tulossa. Mentorointia lukioon -oppaaseen on koottu kaikki tarpeellinen tieto, mitä mentorointi on sekä step-by-step -ohjeet, miten saat aloitettua ohjelman ja vietyä onnistuneesti läpi.
