Skip to main content
  Uutinen

Yrittäjyyskasvatuksessa nuorta kannustetaan löytämään omat vahvuutensa – sama koskee myös kuntia, uskotaan Etelä-Savossa

By 16.8.2022 10 kesäkuun, 2024 No Comments

Joka kunnalla on omat vahvuutensa, joihin yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet ja kehittäminen kannattaa pohjata. Etelä-Savossa näitä ovat muun muassa yhteisöllisyys, yritteliäisyys ja kokeilukulttuuri.

Etelä-Savo on nyt yksi niistä Suomen maakunnista, joihin on rakennettu yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun malli.

Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku tarkoittaa, että kunnassa on mallinnettu, miten yrittäjyyskasvatus toteutuu joka kouluasteella varhaiskasvatuksesta lukioon. Ehjän polun rakentamisella pyritään kehittämään sitä, miten yrittäjyyttä opetetaan ja opitaan.

Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen ehjään polkuun voi tutustua uudesta Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus -julkaisusta, joka ilmestyi kesällä.

Julkaisussa esitellään jokaisen Etelä-Savon kunnan yrittäjyyskasvatusta, ja sen pohjalta muodostettua koko maakunnan yhteistä yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua. Julkaisun tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyskasvatustyötä, jota Etelä-Savon kunnissa toteutetaan.

Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija ja julkaisun yksi kirjoittajista Piritta Parkkari kertoo, että julkaisun tarkoitus on antaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttajille ja kehittäjille ideoita oman työnsä ja yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuuden kehittämiseen.

– Uskomme, että jokaisessa Etelä-Savon kunnassa tehdään ansiokkaasti omannäköistä, juuri kyseisen kunnan erityispiirteisiin sopivaa yrittäjyyskasvatustyötä – ja tämä työ ansaitsee kansallista näkyvyyttä. Valtakunnallisesti yrittäjyyskasvatustyössä nostetaan usein esille esimerkiksi Pohjanmaa, Jyväskylän seutu tai Varsinais-Suomi esimerkillisinä alueellisina toimijoina. Kuitenkin myös Etelä-Savossa tehdään laadukasta yrittäjyyskasvatustyötä eri oppiasteilla.

Yrittäjyyskasvatuksen yksipuolistumista vastaan monimuotoisella, vahvuusperustaisella toiminnalla

Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus -julkaisu esittelee vahvuusperustaisen yrittäjyyskasvatuksen ehjien polkujen rakentamisen käytännön, joka perustuu kuntien arjen toiminnan tunnistamiseen ja jäsentämiseen. Suunnittelussa hyödynnettiin myös itseohjautuvuusteorian ajatuksia.

Parkkari nostaa esiin, että kun yrittäjyyskasvatuksen ehjiä polkuja rakennetaan, vaarana voi olla yrittäjyyskasvatuksen yksipuolistuminen: samankaltaiset toimenpiteet, kuten business model canvasin täyttäminen, pitchaaminen, liikeideakilpailut ja harjoitusyritykset toistuvat ehjiä polkuja kuvaavissa dokumenteissa. Yrittäjyyskasvatuksen yksipuolistumisen lisäksi tämä voi johtaa siihen, että toiminta keskittyy liialti ulkoiseen yrittäjyyteen, vaikka tavoitteissa pyrittäisiin edistämään laajalti yrittäjyyden eri ymmärrysten mukaista toimintaa.

Vahvuusperustaisen lähestymistavan ansio on se, että toimenpiteet ovat moninaisempia ja paikalliset erityispiirteet huomioonottavia.

– Emme halunneet määritellä asiantuntijoina valmiiksi sitä, miten yrittäjyyskasvatusta tulisi suunnitella, toteuttaa ja mitata. Siksi emme etukäteen valinneet runkoa yrittäjyyskasvatuksen ehjälle polulle, johon olisimme lähteneet osallistujilta keräämään toimia, vaan annoimme heidän löytää itse omalle kunnalle sopivan mallin kuvata yrittäjyyskasvatustyötä ja sen tavoitteita, Parkkari kertoo.

Julkaisussa esitellään yhdeksän kunnan – Enonkosken, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Pieksämäen, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan – yrittäjyyskasvatuksen polku ja neljästä kunnasta – Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Rantasalmi – suppeammin yrittäjyyskasvatuksen toteutus. Esille nousee kunkin kunnan yrittäjyyskasvatukseen littyviä vahvuuksia ja erityspiirteitä.

(Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen)

Savonlinnan yrittäjyyskasvatuksen erityispiirre on taiteen ja kulttuurin merkitys kaupungissa. Linnan peruskallioon on kirjattu yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja tornit kuvaavat muutamin esimerkein eri koulutusasteiden toimintaa. (Kuvitus: Mari Lappalainen)

Mikkelin vahvuus yrittäjyyskasvatuksessa on kokeilukulttuuri: yrittäjyyskasvatuksessa kokeillaan rohkeasti uusia asioita ja rakennetaan kokeilukulttuuria yhdessä. Mikkelin yrittäjyyskasvatuksen erityispiirre ovat erilaiset oppimisympäristöt ja yrittäjyyskasvatusmallit, jotka on joko kehitetty Mikkelissä tai joita hyödynnetään siellä runsaasti. Kokeilukulttuurin mukaisesti nämä ovat toimintaa, joka ei ole kiveen hakattua: uusia malleja testaillaan, vanhoja kehitetään ja toimimattomista malleista luovutaan. (Kuvitus: Mari Lappalainen)

 Juvan vahvuus on ylpeys juvalaisuudesta ja yhteisöllisyys. Kunnassa on vahva paikallisidentiteetti. Paikallisuus näkyy myös yrittäjyyskasvatuksessa esimerkiksi pyrkimyksenä yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa. (Kuvitus: Mari Lappalainen).

Yrittäjyyskasvatuksen ehjiä polkuja työstettiin keväästä 2021 kevääseen 2022 yhteistyössä kuntien opettajien, rehtoreiden, kuntien ja kaupunkien edustajien ja muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa.

– Polkutyöskentelymme perustui oletukseen, että kunnat toteuttavat jo omalla tavallaan yrittäjyyskasvatusta – osa enemmän ja osa vähemmän. Tavoittelimme sitä, ettei yrittäjyyskasvatus tuntuisi ylimääräiseltä lisätyöltä vaan olisi luonnollinen osa arjen tekemistä. Omannäköisen yrittäjyyskasvatuksen luomisen hengen mukaisesti kunkin kunnan polkutyöskentelyssä tuotettu lopputuotos on erilainen.

Yrittäjyyskasvatuksen yksipuolistumista vastaan monimuotoisella, vahvuusperustaisella toiminnalla

Julkaisussa esitellään Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus puuna, jonka juurelle on kirjattu perusperiaatteita. Ne yhdistävät kaikkien Etelä-Savon kuntien yrittäjyyskasvatusta.

(Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen)

Koko maakunnan yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku. Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen puun oksilla roikkuvat kunkin kunnan vahvuudet ja erityispiirteet. Jokaisessa kunnassa tehdään yrittäjyyskasvatusta omannäköisesti ja monesti hieman toisistaan poikkeavista näkökulmista. Puun runkoon on kirjattu perusperiaatteita, jotka yhdistävät kaikkien Etelä-Savon kuntien yrittäjyyskasvatusta. (Kuvitus: Jyri Ylämäki).

Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen puun oksilla roikkuvat kunkin kunnan vahvuudet ja erityispiirteet. Jokaisessa kunnassa tehdään yrittäjyyskasvatusta omannäköisesti ja monesti hieman toisistaan poikkeavista näkökulmista. Eri kunnissa tehty työ yhdistyy puussa laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka muodostaa Etelä-Savon näköisen yrittäjyyskasvatuksen.

Parkkarin mukaan alueella tehtävän yrittäjyyskasvatuksen esille nostaminen auttaa myös paikallisesti.

– Usein koulutyössä ollaan niin kiinni arjen toiminnassa, että omista, saatikka toisten käytännöistä ollaan korkeintaan puolitietoisia. Haluamme mahdollistaa sitä, että kunnat tulevat paremmin tietoiseksi omasta toiminnastaan ja tietäisivät myös, mitä toisissa kunnissa tehdään. Tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksen käytännöistä alueen toimijoiden kesken auttaa parhaimmillaan edistämään Etelä-Savon näköistä yrittäjyyskasvatusta ja luomaan maakuntaylpeyttä laadukkaasta yrittäjyyskasvatuksesta.

Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus -julkaisussa esiteltävää kehittämistyötä tehtiin Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa (2019–2022), joka sai Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta. Hankkeessa mukana olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Itä-Savon ammattiopisto Samiedu, STEP-koulutuksen Pieksämäen kampus sekä erityisen tiiviisti Mikkelin, Pieksämäen, Sulkavan, Kangasniemen, Juvan ja Joroisten lukiot.

Piritta Parkkari on yksi julkaisun kirjoittajista. Hän toimi Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa TKI-asiantuntijana. Tällä hetkellä Parkkari työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Tutustu Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus -julkaisuun ja lataa se itsellesi täältä.

Onko kuntaasi rakennettu jo yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku? Entä toimiiko kunnassasi yrittäjyyskasvatuksen tiimi? Työkaluja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen kunnassa löydät täältä.

YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto, joka yhdistää kunnan toimijat rakentamaan vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Tavoitteenamme on, että jokainen Suomen kunta on yrittäjyyskasvatuskunta. Lue lisää YES-verkostosta ja sen palveluista täältä.